Ero sivun ”Kehitysvamma” versioiden välillä

 

'''Kehitysvamma''' merkitsee [[Yksilönkehitys|yksilönkehityksellisiä]] eli lapsuudesta asti ilmeneviä vaikeuksia [[Järki|käsityskyvyssä]]. Asioiden [[Ymmärrys|ymmärtäminen]], [[oppiminen]] ja käsitteellinen ajattelu on kehitysvammaisille usein vaikeampaa kuin muille, minkä vuoksi he eivät pysty yleensä tulemaan toimeen ilman erityistä hoitoa, apua tai opetusta. Kehitysvammaisilla on usein myös ongelmia suunnitelmallisuudessa ja [[Ennakointi|ennakoinnissa]].<ref> Hiltunen, P. 1983: Oikeessa työssä. Työkokeilun ja sen ristiriitojen kuvaus. Valtakunnallisen tutkimus- ja kokeiluyksikön julkaisuja 19. Kehitysvammaliitto. Helsinki.</ref>

Noin 1 % kehitysvammaisista on päässyt palkkatöihin, vaikka arviolta ainakin 3 % kykenisi työskentelemään tavanomaisessa palkkatyössä vähintään muutaman tunnin viikossa. Lisäksi noin kaksikymmentä prosenttia kehitysvammaisista tekee [[Työtoiminta|työtoiminnan]] nimellä kulkevaa osa-aikaista palkatonta työtä. Tämän lisäksi 15 prosenttia tekee työtoiminnaksi kutsuttua osa-aikaista palkatonta työtä kehitysvammaisten [[Työkeskus|työkeskuksissa]] tai vapailla markkinoilla niin sanotussa avotyötoiminnassa. Työkeskuksissa tehdään yritysten alihankintatöinä yrityksille esimerkiksi lajittelu- kokoonpano- ja pakkaustehtäviä, [[Avotyö|avotyötoiminnassa]] yleisimpiä tehtäviä ovat keittiö-, kahvila-, siivous- ja pesulatyöt. Lähes puolet avotyötoiminnan työpaikoista on julkisella sektorilla ja avotyön tekijät työskentelevät enenevässä määrin yksityisissä yrityksissä<ref name="Kvtl" />.

 

 

Avotyöstä ei makseta palkkaa eikä eläkemaksuja tai vuosilomakorvauksia eivätkä avotyöntekijät ole myöskään työterveyshuollon piirissä<ref name="HS" />, vaikka työtehtävät saattavat olla täysin samanlaisia kuin palkkaa saavien työtovereiden<ref name=ride/>. Avotyötä tekevät saavat tyypillisesti työkyvyttömyyseläkettä, ja osa avotyön tekijöistä saa kunnan maksamaa työosuusrahaa, jonka suuruus oli vuonna 2015 keskimäärin viisi euroa päivässä<ref>[http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw.cgi/trip/?${APPL}=utptpa&${BASE}=faktautptpa&${THWIDS}=0.54/1395442434_70935&${TRIPPIFE}=PDF.pdf Eduskunnan toimenpidealoite 59/2008 vp Vammaisten työosuusrahan korottaminen. Tuomo Puumala 21.10.2008.]</ref><ref name="HS" /><ref name=puuha>Työtä vai terapeuttista puuhailua? 9.11.2015. https://blogit.utu.fi/ekeskus/2015/11/09/tyota-vai-terapeuttista-puuhailua/</ref>. Toimintakeskuksissa työskentelevät joutuvat kuitenkin palauttamaan osan työosuusrahasta työpaikkaruokailun kattavana ylläpitomaksuna<ref name=puuha/>. Kunnat saavat itse päättää työosuusrahan suuruuden sekä sen maksavatko työosuusrahaa vai ei. Suurimman Suomessa maksettavan työosuusrahan määrä on 12 euroa päivässä.<ref name="HS" /> Avotyöstä saatavan korvauksen riittämättömyyttä pidetään kehitysvammaisten keskuudessa tyypillisesti suurena epäkohtana<ref name="Kvtl"/>. Valtakunnallinen vammaisneuvosto kiinnitti vuonna 2014 työ- ja elinkeinoministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön huomiota siihen, että tuotannolliseen työtoimintaan osallistuminen ei ole aina vapaaehtoista, eikä siitä makseta myöskään palkkaa, vaikka toiminnan tuloksena syntyy myytävä tuote tai palvelu ja toimintaan osallistuvilta edellytetään sovittujen työaikojen noudattamista. Neuvosto huomautti myös, että avotyötoiminnassa olevilla henkilöillä saatetaan teettää viikonloppu-, ilta- ja pyhävuoroja, jotta työsuhteessa oleville työntekijöille vältytään maksamasta työvuorolisiä.<ref>Valtakunnallisen vammaisneuvoston aloite 14.2.2014. http://www.vane.to/index.php?option=com_content&view=article&id=5&Itemid=4#aloitteet</ref>