Ero sivun ”Antiokia” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|kertoo kaupungista Orontes-joella. Muista samannimisistä kaupungeista, katso [[Antiokheia]].}}
{{Arkeologinen kohde
| nimi = Antiokia
| alkuperäinen nimi = {{polytoninen|Ἀντιόχεια}}
| kuva = Capture of Antioch.jpg
| kuvateksti = Antiokian valtaus [[ensimmäinen ristiretki|ensimmäisen ristiretken]] aikaan esitettynä keskiaikaisessa kuvassa.
| karttatekstin asettelu =
| karttapohja = Turkki
| valtio = [[Turkki]]
| paikkakunta = [[Antakya]], [[Hatayn maakunta|Hatay]]
| korkeus =
| pinta-ala m2 =
| pinta-ala km2 =
| tyyppi = kaupunki
| ajanjakso = 301 eaa.–
| huippukausi =
| kulttuuri = [[antiikin Kreikka|antiikki]]<br/>[[Bysantin valtakunta|Bysantti]]
| valtakunta =
| keskuskaupunki =
| alue = [[Syyria]]
| latd = 36
| latm = 12
| lats = 4
| latNS = N
| longd = 36
| longm = 9
| longs = 42
| longEW = E
| hansen =
| pleiades = 658381
}}
'''Antiokia''' ({{k-grc|Ἀντιόχεια|Antiokheia}}, {{k-la|Antiocheia/Antiochia ad Orontem}}) oli [[antiikki|antiikin]] aikainen ja [[Bysantin valtakunta|bysanttilaisaikainen]] kaupunki [[Syyria]]ssa nykyisen [[Turkki|Turkin]] alueella.<ref name="PECS">{{PECS | Kirjain=A | Ryhmä=7 | Nimi=antioch-on-the-orontes | Nimeke=Antioch on the Orontes (Antakyé) Turkey}}</ref><ref name="Smith">{{SmithDGRG | Nimi=A.antiocheia-geo | Nimeke=Antiocheia}}</ref> Se sijaitsi [[Orontes]]-joen (nykyisin Asi) varrella noin 30 kilometrin päässä [[Välimeri|Välimeren]] rannikosta. Nykyään Antiokian paikalla sijaitsee turkkilainen [[Antakya]]n kaupunki.<ref name="Pleiades">{{Verkkoviite | Osoite=https://pleiades.stoa.org/places/658381 | Nimeke=Antiochia/Theoupolis | Julkaisu=Pleiades | Viitattu=1.2.2018}}</ref>
== Maantiede ==
Antiokia oli rakennettu [[Anatolia|Vähän-Aasian]] itään päin ja [[Foinikia]]n pohjoiseen päin kulkevan rannikon taitekohtaan, jossa [[Orontes]]-joki virtasi [[Taurusvuoret|Taurus]]- ja [[Libanoninvuoret|Libanoninvuorten]] välissä. Kaupunki sijaitsi noin 64 kilometriä länteen [[Aleppo]]sta ja noin 32 kilometriä etelään [[İskenderun|Skanderoonista]] (nyk. İskenderun). Paikka on lähellä kohtaa, jossa 36 pituuspiiri ja 36 leveyspiiri leikkaavat toisensa.<ref name="Smith"/> Nykyisin kaupungin paikka on Turkissa vajaa 20 kilometriä Syyrian rajalta.<ref name="SD">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.sacred-destinations.com/turkey/antioch.html | Nimeke=Antioch, Turkey | Julkaisu=Sacred Destinations | Viitattu=1.2.2018}}</ref>
[[Tiedosto:Ancient Roman road of Tall Aqibrin.jpg|pienoiskuva|vasen|[[Roomalainen tie]], joka yhdisti Antiokian ja [[Khalkis (Syyria)|Khalkiin]] [[Syyria]]ssa.]]
Antiikin aikana kaupunki tunnettiin nimellä ”Antiokia (''Antiokheia'') Oronteen varrella” ({{polytoninen|Ἀντιόχεια ἐπί Ὀρόντῃ|Antiokheia epi Orontē}}) erotuksena lukuisista muista [[Antiokheia]]-nimisistä kaupungeista. Suomen kieleen erityisesti tämän Antiokheian nimi on vakiintunut muotoon ”Antiokia” pääasiassa raamatunsuomennosten vaikutuksesta. Kaupunki oli rakennettu Orontes-joen itärannalle kohtaan, jossa joki tekee mutkan länteen päin. Toinen kaupungin nimi oli ”Antiokia Dafnen luona” ({{polytoninen|Ἀντιόχεια ἐπὶ Δάφνῃ|Antiokheia epi Dafnē}}), sillä sen lähellä noin yhdeksän kilometriä etelään sijaitsi [[Apollon]]ille pyhitetty Dafnen lehto. Dafnessa olivat myös Kastalia- ja Pallas-nimillä tunnetut lähteet.<ref name="PECS"/><ref name="Smith"/><ref>Strabon: ''Geografia'' 16; Plinius: ''Naturalis historia'' 5.18.</ref> Kolmas nimi oli ”Suuri Antiokia” ({{polytoninen|Ἀντιόχεια ἡ Μεγάλη|Antiokheia hē Megalē}}). Pääosa Antiokiasta oli rakennettu joessa olevalle saarelle. Ei ole varmuutta, oliko saari tehty keinotekoisesti linnoitustarkoituksessa, eikä saarta ole enää nykyisin olemassa.<ref name="Smith"/>
Kaupungin kohdalla Orontes-jokeen laski kaksi pienempää sivujokea: Parmenios (lat. ''Parmenius'') kaupungin keskellä ja Fyrminos (''Phyrminus'') eteläpuolella. Kaupungin pohjoispuolella kohosi Taurusvuoristoon kytkeytyvä Amanos (''Amanus'') -vuori, eteläpuolella Kasios (''Casius'', nyk. Jebel-el-Akrab) -vuori ja itäpuolella Silpion (''Silpius'') -vuori. Alueelta on yhteys [[Kilikia]]an ja muualle Vähään-Aasiaan Amanideen solana (nyk. Beilan) tunnetun solan kautta. Näiden keskellä sijaitsi Antiokheian tasanko, jonka leveys vuorten välissä oli noin 8 kilometriä ja pituus noin 16 kilometriä. Orontes-joki virtaa tasangolla ensin kohti pohjoista ja kääntyy sitten kohti länttä, ja se sai lisää vettä sivujoesta, joka virtasi noin 1,6 kilometrin päässä kaupungista olleesta järvestä. Joki laski Välimereen ja Antiokianlahteen lähellä Kasios-vuoren juurta. Joen leveys kaupungin kohdalla on alle 40 metriä, mutta antiikin aikana tilanne on voinut olla erilainen.<ref name="Smith"/>
Kaupungin satamana toimi Välimeren rannalla sijainnut [[Seleukeia Pieria|Seleukeia]], mutta myös Orontes oli purjehduskelpoinen kaupungille saakka.<ref name="Smith"/>
== Historia ==
=== Hellenistinen kausi ===
[[Tiedosto:Seleukos I Nikator Æ 750607.jpg|pienoiskuva|[[Seleukos I Nikator|Seleukos I]]:n Antiokiassa lyöttämä raha, n. 312–280 eaa.]]
Antiokia sijaitsi ikivanhojen kauppareittien varrella. Kaivaukset ovat osoittaneet, että jo [[minolainen kulttuuri|minolaiset]] ovat käyneet kauppaa [[Alalakh|Tell Atshanan]] palatsia asuttaneiden [[heettiläiset|heettiläisten]] kanssa 1000-luvulla eaa. Antiokian paikan lähellä [[El Mina]]ssa on ollut [[antiikin Ateena|ateenalainen]] kauppa-asema 400-luvulla eaa. 300-luvun eaa. lopulla kreikkalaiset perustivat alueelle kaksi kaupunkia [[Aleksanteri Suuri|Aleksanteri Suuren]] sotaretken yhteydessä ja sen jälkeen. Aleksanteri itse perusti [[Aleksandretta]]n satamakaupungin matkalla rannikolta [[Isso|Issokseen]]. [[Antigonos I]] puolestaan perusti [[Antigoneia (Syyria)|Antigoneian]] (Antigonia) Oronteen rannalle vuonna 307 eaa.<ref name="PECS"/><ref name="Smith"/>
Antiokian kaupungin perusti [[Seleukos I Nikator|Seleukos I]] [[Ipsoksen taistelu]]n jälkeen vuonna 301 eaa. Kaupunki perustettiin Antigoneian lähelle saman joen rannalle mutta jonkin verran alajuoksulle päin. Seleukos nimesi kaupungin joko isänsä Antiokhoksen tai samannimisen poikansa [[Antiokhos I Soter|Antiokhoksen]] mukaan. Sen lisäksi Seleukos I perusti [[Seleukeia Pieria|Seleukeian]] (Seleukia) kaupungin joen suulle. Toinen, tunnetumpi [[Seleukeia]] [[Tigris|Tigriksen]] rannalla vaikuttaa toimineen alussa Seleukoksen pääkaupunkina, mutta myöhemmin pääkaupungiksi tuli Antiokia. Varhaisempi Antigoneia puolestaan jäi kesken ja menetti merkityksensä.<ref name="PECS"/><ref name="Smith"/>
[[Tiedosto:Tyche Antioch Vatican Inv2672.jpg|pienoiskuva|vasen|180px|”Antiokhian [[Tykhe]]”, kaupungin henkilöitymä, joka istuu Silpios-vuorella ja jonka jalkojen juuressa on Oronteen henkilöitymä.<ref name="Smith"/> Roomalainen marmorikopio alkuperäisestä kreikkalaisesta [[Eutykhides|Eutykhideen]] tekemästä pronssiveistoksesta 200-luvulta eaa. [[Vatikaanin museo]].]]
Kaupungin sijainti valittiin ennuspappien ohjeiden mukaisesti. Seleukoksen kerrotaan seuranneen lintujen lentoa Kasios-vuorelta. Seleukeia perustettiin rannikolle joen suuhun paikkaan, johon kotka kantoi palan uhrilihaa. Tämän jälkeen kotkan lennon perusteella päätettiin, ettei Seleukoksen pääkaupunki tule Antigoneiaan; sen vietyä lihan Silpios-kukkulalle, Antiokia perustettin kukkulan ja joen väliselle alueelle. Kotka esiintyi myöhemmin Antiokian lyömien rahojen kuva-aiheena legendan vuoksi.<ref name="Smith"/>
Antiokian alkuvaiheen arkkitehdiksi mainitaan Ksenaios. Saaressa sijainneelle kaupungille rakennettiin muurit, jotka ympäröivät alussa melko pienen alueen. Seleukoksen poika [[Antiokhos I Soter|Antiokhos Soter]] (kuninkaana 281–261 eaa.) rakennutti kaupunkiin temppeleitä ja julkisia rakennuksia. Antiokian ensimmäiset asukkaat tuotiin Antigoneiasta. Lisäksi kaupunkiin otettiin ympäröivien seutujen alkuperäistä, ei-kreikkalaista väestöä, kuten [[juutalaiset|juutalaisia]], jotka saivat samat poliittiset oikeudet kuin kreikkalaiset. Kaupungin asukkaat jaettin 18 heimoon, ja kaupungilla oli oma kansankokous, joka kokoontui kaupungin teatterilla. Myöhempinä aikoina mainitaan myös 200-miehinen neuvosto. Juutalainen väestö asui ilmeisesti omissa kortteleissaan kuten Aleksandriassa.<ref name="Smith"/> Kaupungin asukkaista käytettiin etnonyymejä ''Antiokheus'' ({{polytoninen|Ἀντιοχεύς}}) ja ''Antiokheios'' ({{polytoninen|Ἀντιόχειος}}), myöhemmin latinaksi ''Antiochensis''.<ref name="Smith"/>
Alkuvaiheen jälkeen kaupunkia laajennettiin ainakin kolmessa vaiheessa myöhempien hallitsijoiden aikana, ja kunkin vaiheen ympärille rakennettiin lisää muuria. [[Strabon]] kuvasi kaupunkia tämän vuoksi ”tetrapoliiksi” eli neljäksi kaupungiksi. [[Seleukos II Kallinikos]] (kuninkaana 246–225 eaa.) rakensi saarelle uusia kortteleita ja ympäröi ne muurilla. [[Antiokhos III Suuri|Antiokhos Suuri]] (223–187 eaa.) asutti kaupunkiin lisää kreikkalaista väestöä [[Rooman valtakunta|Roomaa]] vastaan käymänsä sodan aikana 190 eaa. [[Antiokhos IV Epifanes]] (175–164 eaa.) rakennutti ”neljännen kaupungin” laajentamalla kaupunkia itään saaren ulkopuolelle vuorten juurelle. Tämä uusi osa kaupungista sai nimen Epifaneia.<ref name="PECS"/><ref name="Smith"/>
Antiokiasta tuli kuuluisin Seleukoksen perustamasta 16 kaupungista. Siitä tuli kreikkalaisen kulttuurin keskus alueella ja koko pohjoisen Syyrian merkittävin kaupunki. Kaupungin sijainti oli otollinen sekä hallinnolliselta ja sotilaalliselta että myös kaupalliselta kannalta, sillä siitä oli helppo pitää yhteyttä sekä Välimeren suuntaan että [[Zeugma]]an ja muualle Mesopotamiaan päin, ja [[silkkitie]] kulki sen kautta. Kaupungin kulttuurissa kuvataan yhdistyneen helleeninen sivistys sekä monet itämaiset vaikutteet, kuten uskonnot ja [[astrologia]].<ref name="PECS"/><ref name="Smith"/>
=== Roomalainen kausi ===
Antiokia tuli osaksi [[Rooman valtakunta]]a vuonna 64 eaa. Tuolloin koko Syyriasta tehtiin [[Rooman provinssi]]. Samassa yhteydessä [[Pompeius]] antoi kaupungille vapaakaupungin (''civitas libera'') aseman eli itsehallinnon. [[Julius Caesar]] uudisti tämän etuoikeuden vuonna 47 eaa., ja kaupunki sai nauttia siitä aina 100-luvulle jaa. saakka, jolloin [[Antoninus Pius]] teki kaupungista roomalaisen [[colonia]]n ''Colonia Antiochia ad Orontem''.<ref name="Smith"/>
[[Tiedosto:Mosaics, Worcester Art Museum - IMG 7577.JPG|pienoiskuva|Agoran henkilöitymä. Roomalainen mosaiikki Antiokiasta, 100–300-luku.]]
[[Tiedosto:Argenteus-Constantius I-antioch RIC 033a.jpg|pienoiskuva|Hopeakolikko [[Constantius I Chlorus|Constantius I Chloruksen]] ajalta, n. 294–295.]]
Kaupunki oli laajimmillaan roomalaisen kauden alussa. Se jatkoi kukoistustaan Rooman keisarikaudella, ja sinne rakennettiin lukuisia roomalaisille kaupungeille tyypillisiä rakennuksia. Kaupunkia rakennutti muun muassa [[Herodes Suuri]]. [[Germanicus]] kuoli Antiokiassa vuonna 19 jaa.<ref name="Smith"/>
Ensimmäisellä vuosisadalla, noin 50–60-luvuilla jaa., Antiokia toimi eräänä apostoli [[Paavali]]n lähetysmatkojen keskuksista. ''[[Apostolien teot|Apostolien tekojen]]'' mukaan [[Jeesus|Jeesuksen]] seuraajia alettiin ensimmäisen kerran kutsua [[kristinusko|kristityiksi]] juuri Antiokiassa. Kaupunkia on myös arveltu paikaksi, jossa ''[[Evankeliumi Matteuksen mukaan|Matteuksen evankeliumi]]'' olisi kirjoitettu.<ref name="SD"/><ref>{{Raamatunpaikka|Ap.t. 11:26}}</ref>
Kristinuskon levitessä [[Antiokian ja koko Idän patriarkaatti|Antiokian patriarkaatti]] oli yksi viidestä patriarkaatista (muut olivat [[Jerusalemin patriarkaatti|Jerusalem]], [[Aleksandrian ja koko Afrikan patriarkaatti|Aleksandria]], [[Konstantinopolin patriarkaatti|Konstantinopoli]] ja [[Rooman patriarkaatti|Rooma]]). Antiokian kolme ensimmäistä patriarkkaa ovat perinteessä [[Pietari (apostoli)|Pietari]], [[Euodios]] ja [[Ignatios]]. Antiokiassa kehittyi myös oma raamatuntulkinnan koulukuntansa.<ref name="SD"/>
Antiokia kärsi usein maanjäristyksistä, joskus usein saman vuosisadan aikana. Jälleenrakennukseen kaupunki sai usein pyytää apua Rooman (tai myöhemmin Bysantin) keisarilta. Kaupunkia jälleenrakensi jo aiemmin [[Aleksanteri Balas]] vuonna 140 eaa., ja roomalaisella kaudella [[Caligula]] vuonna 37 jaa. ja [[Trajanus]] vuonna 115. [[Persia]]laiset valtasivat kaupungin yllätyshyökkäyksessä vuonna 256 ja surmasivat monia sen asukkaista.<ref name="PECS"/><ref name="Smith"/>
=== Bysanttilainen kausi ===
Rooman valtakunnan jakautuessa Antiokiasta tuli valtakunnan muiden itäosien tavoin osa Itä-Roomaa eli [[Bysantin valtakunta]]a. Kaupungin bysanttilainen aika käsittää ajan [[Konstantinus Suuri|Konstantinus Suuresta]] [[Justinianus I|Justinianukseen]]. [[Konstantinopoli]]n perustamisen jälkeen Antiokia menetti asemansa itäisen Rooman valtakunnan tärkeimpänä kaupunkina. Se vakiinnutti kuitenkin asemansa yhtenä idän patriarkaateista. Antiokiassa järjestettiin kymmenen varhaisen kirkon kirkolliskokousta vuosina 252–380.<ref name="Smith"/> Yksikään näistä ei kuitenkaan ollut [[ekumeeninen kirkolliskokous]].
Bysanttilaisella kaudella antiokialaisia varhaisen kirkon merkkihenkilöitä olivat pylväspyhimys [[Simeon Styliitta]] sekä taidokkaista saarnoistaan tunnettu [[Johannes Khrysostomos]].<ref name="SD"/> Samaan aikaan kaupungissa eli myös sen viimeisiin tunnettuihin pakanoihin kuulunut reettori [[Libanios]]. Johannes Khrysostomoksen kautta on säilynyt paljon tietoa kaupungista hänen aikanaan. Hän kertoo kaupungissa olleen {{luku|200000}} asukasta, joista puolet oli kristittyjä, mutta ei ole tietoa, onko tähän laskettu esimerkiksi lapset ja orjat.<ref name="Smith"/>
Keisari [[Julianus]] yritti päästä antiokialaisten suosioon, ja hänen pettymystään kuvaa hänen teoksensa ''[[Misopogon]]''. [[Theodosius I|Theodosiuksen]] aikana kaupunki laajeni etelään kohti Dafnea, ja myös tämä alue ympäröitiin muurein. Bysanttilaisella ajalla kaupungissa oli suuret maanjäristykset [[Leo I]]:n aikana vuonna 458 sekä [[Justinianus I|Justinianuksen]] aikana vuosina 526 ja 528, joiden jälkeen se jälleenrakennettiin.<ref name="PECS"/><ref name="Smith"/>
[[Tiedosto:AntiochRamparts.jpg|pienoiskuva|Antiokian muureja [[Ensimmäinen ristiretki|ensimmäisen ristiretken]] aikana.]]
[[Sassanidit|Sassanidien]] Persian [[Khosrau I]] tuhosi kaupungin täydellisesti vuonna 538. Justinianus rakennutti kaupungin kokonaan uudestaan tämän jälkeen, ja sen nimeksi tuli ''Theupolis'' (''Theoupolis''). Uusi kaupunki oli huomattavasti vanhaa pienempi. Sen muurit olivat ilmeisesti samat, joita kuvataan vielä ristiretkiaikana.<ref name="PECS"/><ref name="Smith"/>
=== Myöhempi historia ===
Myöhemmällä keskiajalla Antiokia taantui hitaasti mutta vääjäämättä. Keisari [[Herakleios|Herakleioksen]] aikana vuonna 636/637 Antiokia joutui muun Syyrian mukana [[saraseenit|saraseeneille]]. Vuonna 969 keisari [[Nikeforos II Fokas|Nikeforos II Fokaksen]] joukot valtasivat sen takaisin. Antiokian mainitaan olleen suuri ja kukoistava kaupunki vielä tätä seuranneella kaudella. Kaupunki kuului Bysantin valtakunnalle aina 1000-luvulle saakka, ollen viimeiset vuosisadat sen itäisin merkittävä kaupunki. [[Seldžukit]] valtasivat kaupungin vuonna 1084, vain 14 vuotta ennen ristiretkeläisten tuloa.<ref name="Smith"/>
Ristiretkeläiset valtasivat kaupungin [[ensimmäinen ristiretki|ensimmäisessä ristiretkessä]] 3. kesäkuuta 1098. Tämän jälkeen perustettiin [[normannit|normannien]] hallitsema [[Antiokian ruhtinaskunta]]. Sitä johti [[Hauteville]]-suku, ja sen ensimmäiseksi herttuaksi tuli [[Robert Guiscard]]in poika [[Taranton Bohemund|Bohemund I]].<ref name="Smith"/>
Kaupunki säilyi kristityillä [[Bohemund VI]]:n aikaan vuoteen 1268 saakka, jolloin sen valtasivat [[Egypti]]n sulttaanin [[mamelukit]].<ref name="Smith"/> Islamilaisella kaudella Antiokia menetti entisen merkityksensä ja taantui nopeasti, ja Alepposta tuli jälleen seudun keskus.<ref name="PECS"/> 1400-luvulla Antiokian kuvattiin koostuneen 300 talosta, joissa asui turkkilaisia ja arabeja. Asutus on kehittynyt nykyiseksi [[Antakya]]ksi. 1800-luvulla siellä kuvataan olleen {{luku|4000}}–{{luku|10000}} asukasta. Antiikin Antiokian myöhempiä, Justinianuksen aikaisia muureja ja torneja kuvataan olleen pystyssä vielä vuoteen 1822, jolloin ne tuhoutuivat maanjäristyksessä.<ref name="Smith"/>
[[Ibrahim pašša (Egypti)|Ibrahim pašša]] suunnitteli vuonna 1835 tekevänsä kaupungista jälleen Syyrian pääkaupungin.<ref name="Smith"/> Alue oli Syyriaa vuoteen 1938, jolloin Turkki liitti sen itseensä. Antiokian [[kaivaus|arkeologiset kaivaukset]] alkoivat 1930-luvulla.<ref name="SD"/> Kaivaukset jatkuvat edelleen.
== Rakennukset ja löydökset ==
[[Tiedosto:Antiochia su Oronte.PNG|pienoiskuva|Kaavakuva antiikin aikaisesta Antiokiasta.]]
Antiokiasta on kaivettu esiin vain vähän. Kaupungin kerrostumat 200-luvulta eaa. ovat noin 11 metrin syvyydessä ja 900-luvulta jaa. noin neljän metrin syvyydessä. Kaupunki tunnetaan kuitenkin poikkeuksellisen hyvin antiikin ja bysanttilaisaikaisista tekstilähteistä, ja sitä kuvaavat muun muassa [[Strabon]], [[Euagrios Pontoslainen]], [[Johannes Malalas]], [[Libanios]], [[Prokopios]], [[Johannes Khrysostomos]] ja keisari [[Julianus]].<ref name="PECS"/>
'''Kaupunginmuuri ja akropolis'''
Suurimmillaan Antiokia käsitti koko tasangon Orontes-joen ja vuorten välissä, ja sen pinta-ala oli noin 3,2 x 1,5 kilometriä. Kaupunki oli ympäröity useissa eri vaiheissa rakennetuilla muureilla. Ympärysmuurin kokonaispituus oli laajimmassa vaiheessa noin 18 kilometriä. Länsisivulla muuri seurasi joen rantaa ja ympäröi kaupungin vanhan ytimen, joessa olleen saaren. Kaupungin itäsivulla muuri kiipesi [[akropolis|akropoliille]] eli linnoitukselle, joka sijaitsi Silpion-vuorella kaupungin itäosassa.<ref name="PECS"/><ref name="Smith"/>
'''Alakaupungin asemakaava'''
Joen itärannalla laajentunut alakaupunki rakennettin hellenistisille kaupungeille tyypillisessä ruutuasemakaavassa, jota noudatettiin tinkimättä kaupungin kasvaessa. Sen kortteleiden koko oli noin 120 x 35 metriä. Alakaupungin poikki suunnilleen pohjois-eteläsuunnassa kulki suuri pylväiköin reunustettu katu, jonka pituus oli yli kuusi kilometriä. Kadun leveys oli alun perin noin 27 metriä, josta varsinaisen kadun leveys yhdeksän metriä ja pylväikköjen leveys kummallakin sivulla samoin yhdeksän metriä. Kadun eteläpäässä oli Dafnen portti ja pohjoispäässä Aleppon portti.<ref name="PECS"/><ref name="Smith"/>
Pääkadun kanssa ristesivät itä-länsisuuntaiset poikkikadut. Pääkadun ja keskeisimmän, saarelle johtaneen poikkikadun risteyksessä oli Omfalos (”Napa”) ja [[Apollon]]in patsas, ja toisessa risteyksessä Nymfaion eli [[nymfi]]en pyhäkkö ja vesilähde. Nymfaionissa oli alkuperäinen ”Antiokhian [[Tykhe]]ä” esittänyt [[Eutykhides|Eutykhideen]] tekemä pronssiveistos, joka esiintyy usein kaupungin myöhemmin lyömissä rahoissa. Muissa keskeisissä risteyksissä olivat [[Tiberius|Tiberiuksen]] pylväs sekä [[Trajanus|Trajanuksen]] portti. Ruutuasemakaava on edelleen jossain määrin näkyvissä nykyisen kaupungin asemakaavassa, ja kaupungin pääkatu on rakennettu antiikin aikaisen pääkadun länsipylväikön paikalle.<ref name="PECS"/><ref name="Smith"/>
Myös saari oli rakennettu ruutuasemakaavassa, mutta hieman eri suuntaisesti. Saarella oli kaksi pylväiköin ympäröityä pääkatua, jotka ristesivät toisensa, ja risteyksessä tetrapylon. Saaren pohjoisosassa lähellä jokea oli palatsi, jonka Diocletianus rakennutti uudelleen roomalaisella kaudella, sekä [[hippodromi]], joka rakennettiin vuonna 56 eaa. Saari oli yhdistetty muuhun kaupunkiin viidellä sillalla, joista yhden jäänteet on löydetty.<ref name="PECS"/><ref name="Smith"/>
'''Muita rakennuksia ja löydöksiä'''
Antiokiassa oli myös muun muassa [[buleuterion]] sekä Aleksandrian tyylinen [[mouseion]]. Kaupungissa oli vesijohtoverkosto, joka johti vettä taloihin. Roomalaisella kaudella kaupunkiin rakennettin uusi teatteri, [[amfiteatteri]], [[basilika (arkkitehtuuri)|basilika]] nimeltä Caesarium Augustus, [[termit|roomalaisia kylpylöitä]] ([[Caligula]]n, Trajanuksen ja [[Hadrianus|Hadrianuksen]]) sekä [[akvedukti]]. [[Antoninus Pius]] päällystytti pääkadun egyptiläisellä graniitilla. Taidelöytöihin lukeutuu erityisesti julkisten ja yksityisten rakennusten lattiamosaiikkeja.<ref name="PECS"/><ref name="Smith"/>
Bysanttilaisella kaudella kaupungissa oli useita kirkkoja. Tunnetuin kaupungin kirkoista, se jossa Johannes Khrysostomos saarnasi, oli kahdeksankulmainen ja varustettu kupolilla. Se oli koristeltu mosaiikein ja patsain. Konstantinus Suuri rakennutti kaupunkiin preatoriumina toimineen basilikan, joka oli alueen hallinnon keskus. Keisari [[Valens]] rakennutti kaupunkiin suuren forumin, joka oli päällystetty marmorilla ja koristettu illyrialaisin pylväin, ja sijaitsi Nymfaionin lähellä.<ref name="PECS"/><ref name="Smith"/>
Dafnessa noin yhdeksän kilometriä kaupungista etelään sijaitsi [[Apollon]]ille omistettu temppeli. Sinne kehittyi myös kaupungista erillinen asutus, josta on myös löydetty lattiamosaiikkeja.<ref name="PECS"/>
Kaupungista tehtyjä löytöjä on sekä paikallisessa museossa, Pariisissa että eri puolilla maailmaa.<ref name="PECS"/>
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat-rivi|Antioch|Antiokia}}
* [http://www.pbase.com/dosseman/antakya_museum Antakya Archaeological Museum]. Antakyan arkeologinen museo. {{en}}
* [http://libaniusredux.blogspot.com/ Antiochepedia Blog]. Uutisia ja muuta tietoa muinaisesta Antiokiasta. {{en}}
[[Luokka:
[[Luokka:Arkeologiset kohteet Turkissa]]
[[Luokka:Rooman valtakunnan kaupungit]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]
| |||