Ero sivun ”Lise Meitner” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kh Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
lähde Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
Rivi 1:
[[Kuva:Lise Meitner12.jpg|thumb|Lise Meitner vuonna 1906.]]
'''Lise Meitner''' ([[17. marraskuuta]] [[1878]] – [[27. lokakuuta]] [[1968]]) oli [[itävalta]]laissyntyinen [[fyysikko]], joka tutki [[radioaktiivisuus|radioaktiivisuutta]] ja [[ydinfysiikka]]a. Hän keksi [[fissio|ydinfission]] yhdessä [[Otto Hahn]]in kanssa.<ref name = kukatekimita1986>{{Kirjaviite | Tekijä = Salonen, Lippo & Salonen, Sirkka (suom.) & Väänänen, Juha (toim.) | Nimeke = Kuka teki mitä, Kuvitettu elämäkerrallinen hakuteos | Vuosi = 1986 | Luku = Meitner, Lisa | Sivu = 174 | Selite = Alkuteos Howat, Gerald & Wallis, Frank (toim.): ''Who Did What? Mitchell Beazley Illustrated Biographical Dictionary''. Mitchell Beazley, 1985 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Suuri Suomalainen Kirjakerho | ISBN = 951-643-251-4 }}</ref><ref name="fs">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.famousscientists.org/lise-meitner/ | Nimeke = Lise Meitner | Julkaisija = Famous Scientists | Viitattu = 27.10.2018 | Kieli = {{en}} }}</ref>
Meitner opiskeli [[Wienin yliopisto]]ssa ja väitteli siellä fysiikan alan ensimmäisenä naistohtorina 1905. Väiteltyään hän siirtyi [[Berliinin yliopisto]]on, jossa opiskeli [[Max Planck]]in johdolla. Vastaperustettu [[Kaiser Wilhelm -instituutti]] tarjosi naistutkijalle työskentelymahdollisuuden.<ref>[http://www.mpiwg-berlin.mpg.de/KWG/Ergebnisse/Ergebnisse24.pdf | Ruth Lewin Sime: From Exceptional Prominence to Prominent Exception: Lise Meitner at the Kaiser Wilhelm Institute for Chemistry]</ref> Siellä hän tutki radioaktiivisuutta yhdessä kemisti Otto Hahnin kanssa yli 30 vuoden ajan. Tutkimuksessaan he yhdistivät Meitnerin fysiikantiedot Hahnin kemiantietoihin. Vuonna 1918 he löysivät ensimmäisen pitkäikäisen [[isotooppi|isotoopin]] radioaktiivisesta alkuaineesta [[protaktinium]]. Vuonna 1929 Metneristä tuli Saksan ensimmäinen naisprofessori Berliinin yliopistossa.{{lähde}}
Rivi 8:
Kun natsi-Saksa valtasi Itävallan vuonna 1938, [[juutalaiset|juutalaista]] syntyperää oleva Meitner pakeni Ruotsiin. Meitner työskenteli [[Manne Siegbahn]]in laitoksella Tukholmassa, mutta sai kovin vähän tukea, osaksi Siegbahnin naisvastaisten mielipiteiden takia. Hän tapasi Hahnin salaa Kööpenhaminassa ja jatkoi kirjeenvaihtoa, mutta poliittisista syistä he eivät voineet tehdä yhteisjulkaisuja. Kirjeenvaihdosta käy ilmi, ettei Hahn uskonut [[atomi]]n [[fissio]]n olevan mahdollista ennen kuin Meitner osoitti sen tapahtuneen. Hän oli ensimmäinen, joka keksi että atomin ydin voi hajota: [[uraani]]sta tuli [[barium]]ia ja [[krypton]]ia, ja samalla vapautui [[neutroni|neutroneita]] ja paljon [[energia]]a, joka kompensoi massan pienenemistä. Vuonna 1944 Hahn sai [[Nobelin kemianpalkinto|kemian Nobelin]] fission keksimisestä. Monien mielestä palkinnosta osa olisi kuulunut Meitnerille. Hahnin mielestä löytö perustui hänen omiin kemian tutkimuksiinsa.{{lähde}}
Meitner muutti [[Cambridge]]en
== Lähteet ==
| |||