Wikipedia

Ero sivun ”Suomen Kansallisooppera ja -baletti” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Kospo75 (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
46 142 muokkausta
p viitt muotoilua
p typo
Rivi 34:
| tanssikausi = <!-- Tanssilavat -->
}}
'''Suomen kansallisooppera ja -baletti''' ({{k-sv|Finlands nationalopera och -balett}}) [[Helsinki|Helsingissä]] on Suomen ainoa ammattimainen [[oopperatalo]]. Kansallisoopperassa esitetään [[ooppera|oopperoita]] ja [[baletti|baletteja]] sekä konsertteja. Kansallisoopperalla on oma ammattilaisorkesteri, [[Suomen Kansallisoopperan orkesteri|Suomen kansallisoopperan orkesteri]], jossa on 111 oopperamuusikkoa. Kansallisoopperan 50-jäseninen kuoro on Suomen ainoa päätoiminen ammattikuoro. Oopperassa toimii myös 50 laulajan lapsikuoro. Oopperasolisteista 8 on vakinaisia ja lisäksi käytetään vierailijoita. [[Suomen Kansallisbaletti|Suomen kansallisbaletissa]] on hieman alle 80 tanssijaa. Vuonna 2016 Kansallisoopperassa toimi kuukausipalkkaisesti 538 työntekijää.<ref name="vuosikertomus" />
 
Kansallisoopperan pääjohtaja on vuodesta 2018 ollut [[Gita Kadambi]]. Oopperan taiteellinen johtaja on vuodesta 2013 [[Lilli Paasikivi]], jonka kausi jatkuu vuoteen 2020.<ref>http://www.operafin.fi/index.asp?polku=53;158;673;;1</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/lilli_paasikiven_jatko_kansallisoopperassa_varmistui/7829008 | Nimeke =Lilli Paasikiven jatko Kansallisoopperassa varmistui | Tekijä = Päivi Puukka| Ajankohta = 25.2.2015| Julkaisu =Yle.fi | Viitattu = 25.2.2015 }}</ref> Kansallisbaletin taiteellinen johtajana on [[Madeleine Onne]]. Hän aloitti tehtävässään elokuussa 2018.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-9874983| Nimeke = Ruotsalaisen Madeleine Onnen valinta Kansallisbaletin johtoon varmistui | Tekijä = Gustafsson, Miia| Ajankohta = 10.10.2017 | Julkaisu =Yle.fi | Viitattu = 10.10.2017 }}</ref> Kapellimestari Esa-Pekka Salonen on toiminut Kansallisoopperan ja -baletin taiteellisena partnerina vuodesta 2016, ja hänen sopimuksensa jatkuu vuoteen 2021 saakka.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://oopperabaletti.fi/talo/uutisia/esa-pekka-salonen-oopperan-ja-baletin-taiteelliseksi-partneriksi/|nimeke=Esa-Pekka Salonen Oopperan ja Baletin taiteelliseksi partneriksi |julkaisu=Ooppera – Baletti|viitattu=2017-11-30}}</ref>
 
Suomen kansallisoopperaa ja -balettia ylläpitää Suomen kansallisoopperan ja -baletin sr. (entiseltä nimeltään Suomen Kansallisoopperan säätiö).
Rivi 46:
Säännölliset oopperaesitykset Suomessa alkoivat 1873, kun Suomalaisen teatterin lauluosasto perustettiin nimellä ''Suomalainen ooppera''.<ref name="lampila1997">{{Kirjaviite | Tekijä=Lampila, Hannu-Ilari| Nimeke=Suomalainen ooppera | Julkaisija=Helsinki: WSOY | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-0-21185-0 }}</ref> Sitä ennen oli Suomessa nähty vain ulkomaisten oopperaseurueiden kiertueita ja amatööriesityksiä. Suomen ensimmäinen oopperaesitys on ilmeisesti ollut ''[[Sevillan parturi]]'' vuonna 1849. Suomalainen ooppera toimi vuoteen 1879, jolloin se joutui lopettamaan toimintansa rahavaikeuksien takia. Lyhyenä toiminta-aikanaan se tuotti yhteensä noin 450 oopperaesitystä, joihin kuului 26 kokonaista oopperaa, oopperakohtauksia ja yksi operetti.<ref name="lampila1997" />
 
[[Edvard Fazer]], [[Oskar Merikanto]] ja [[Aino Ackté]] perustivat vuonna 1911 vakinaisen oopperan nimeltä Kotimainen ooppera - Inhemska operan. Oopperan kaksikielisellä nimellä ja esityksillä sekä suomeksi että ruotsiksi pyrittiin saamaan yleisöksi koko pääkaupungin sivistyneistö kielestä riippumatta.<ref name="SMH kotimainen ooppera">{{Kirjaviite | Tekijä=Matti Haapakoski et al.| Nimeke= Suomen musiikin historia – Esittävä säveltaide |Sivu=373| Julkaisija=Werner Söderström Osakeyhtiö| Vuosi=2002| Tunniste=ISBN 951-0-23564-4}}</ref> Uuden oopperanseurueen ensimmäinen esitys oli 2.10.1911 [[Aleksanterin teatteri]]ssa.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Laati, Iisakki | Nimeke = Mitä Missä Milloin 1951 | Vuosi = 1950 | Sivu = 138 | Julkaisija = Kustannusosakeyhtiö Otava | Julkaisupaikka = Helsinki}}</ref> Silloin esitettiin ruotsiksi [[Ruggiero Leoncavallo]]n ''[[Pajatso (ooppera)|Pajatso]]'' ja suomeksi [[Jules Massenet|Jules Massenet’n]] ''Navarralainen''.<ref name="Bacon, kotimainen ooppera"> {{Kirjaviite | Tekijä=Henry Bacon| Nimeke= Oopperan historia |Sivu=590| Julkaisija= Otava | Vuosi=1995| Tunniste=ISBN 951-1-13273-3}}</ref><ref>Pekka Hako: [https://web.archive.org/web/20071010060346/http://www.fimic.fi/fimic/fimic.nsf/mainframe?readform&568F70EB65A8E22242256BB5003AC33A Suomalainen oopperamusiikki (2002): 1. Johdanto.] Fimic (Wayback Machine, arkistoitu 10.10.2007).</ref> Ackté ajautui nopeasti ristiriitoihin oopperan muun johdon kanssa ja lähti vuonna 1912 Kotimaisesta oopperasta. Samana vuonna hän perusti [[Savonlinnan oopperajuhlat]].<ref name="SMH kotimainen ooppera" /> Vuonna 1914 Kotimainen ooppera muutettiin [[Osakeyhtiö (Suomi)|osakeyhtiöksi]], ja samalla sen nimi muutettiin ''Suomalaiseksi Oopperaksi''.
 
=== Suomalainen Ooppera ===
[[Tiedosto:Alexander Theatre Helsinki 2011-09-03 1.jpg|thumb|Kansallisoopperan rakennus on nykyisin jälleen nimeltään [[Aleksanterin teatteri]]. Ooppera toimi siinä vuosina 1919–1993.]]
[[Suomen itsenäistyminen]] toi Suomalaiselle Oopperalle sen ensimmäisen oman talon, kun [[Venäläinen teatteri|Venäläisen teatterin]] (Helsingin Venäläi­nen valtiolli­nen Aleksanterin teatteri) rakennus jäi valtion haltuun. [[Aleksanterin teatteri]] luovutettiin Suomalaiselle Oopperalle väliaikaiseksi toimipaikaksi, kunnes suunnitelmissa ollut oopperatalo valmistuisi. Aleksanterin teatteri oli Oopperan käytössä vuosina 1919–1993.<ref>[http://www.aleksanterinteatteri.fi/historia/ Arkadiasta Aleksanterin teatteriin. Helsingin venäläinen valtionteatteri 1868–1918. Aleksanterin teatterin historia.] Viitattu 31.8.2018.</ref>
 
Suomalainen Ooppera oli jatkuvasti rahavaikeuksissa, vaikka laulajien palkat olivat pienet ja vaikka Edvard Fazer ei ottanut laitoksen johtamisesta lainkaan palkkaa. Keväällä 1925 toiminta jouduttiin keskeyttämään. Jatkamaan päästiin seuraavana vuonna, kun asetusmuutoksella sallittiin raha-arpajaisten järjestäminen oopperan rahoittamiseksi. Rahapulasta huolimatta Suomalainen Ooppera esitti uusia kotimaisia oopperoita, joista menestyneimmäksi nousi 1924 kantaesitetty [[Leevi Madetoja]]n ''[[Pohjalaisia (ooppera)|Pohjalaisia]]''. Suomalainen Ooppera pyrki seuraamaan aikansa oopperavirtauksia ja esitti esimerkiksi [[Ernst Křenek]]in ''[[Jonny spielt auf]]'' vain vuoden päästä sen ensiesityksestä.<ref name="Bacon, ooppera itsenaisessa suomessa"> {{Kirjaviite | Tekijä=Henry Bacon, Ooppera itsenäisessä Suomessa| Nimeke= Oopperan historia |Sivu=594–597| Julkaisija= Otava | Vuosi=1995| Tunniste=ISBN 951-1-13273-3}} </ref>
 
Suomalainen oopperaelämä oli pitkälti samojen ihmisten varassa itsenäisen Suomen ensimmäiset vuosikymmenet. Edvard Fazer jatkoi Suomalaisen oopperan johtajana vuoteen 1938 asti, jonka jälkeen johtajana toimi vuoden verran Aino Ackté. Acktén johtajakautena toteutettiin useita suurimittaisia, mutta taloudellisesti tappiollisia ensi-iltoja. Ensitenorina ja välillä ohjaajana toimi [[Wäinö Sola]], myös oopperan perustajajäseniä. Vuosina 1939–1952 johtajana toimi [[Oiva Soini]], joka oli aikaisemmin ollut ensibaritoni.<ref name="SMH 398-399">{{Kirjaviite | Tekijä=Matti Haapakoski et al.| Nimeke= Suomen musiikin historia – Esittävä säveltaide |Sivu=398–401| Julkaisija=Werner Söderström Osakeyhtiö| Vuosi=2002| Tunniste=ISBN 951-0-23564-4}}</ref>
Rivi 58:
[[Armas Järnefelt]]in jäätyä eläkkeelle [[Ruotsin kuninkaallinen ooppera|Tukholman kuninkaallisesta oopperasta]] vuonna 1932 hän sai kutsun Suomalaisen Oopperan taiteelliseksi johtajaksi. Järnefeltin muutaman vuoden kestäneellä kaudella suosittiin oopperassa [[Richard Wagner|Wagneria]]: ''[[Parsifal (ooppera)|Parsifal]]'' esitettiin 1933 ja koko ''[[Nibelungin sormus|Der Ring]]'' -sarja 1930-luvun kuluessa. Järnefeltin kausi oli taiteellisesti onnistunut, mutta yleisömäärät vähenivät. Järnefelt erosi tehtävästään vuonna 1936 menetettyään paikkansa Oopperan hallituksessa. Eroon vaikuttivat erimielisyydet oopperan linjasta, sillä Järnefelt vastusti operettia ja balettia.<ref name="SMH 398-399"/>
 
=== Sotavuodet ja suomalaisen oopperan uusi nousu ===
Ooppera jatkoi toimintaansa koko sota-ajan vaikka teatterirakennus vaurioituikin lievästi [[talvisota|talvisodan]] pommituksissa. Esityksiä haittasi myös se, että miespuolisista työntekijöistä suuri osa oli rintamalla. Näyttävimmän sotilasuran teki tenori [[Alfons Almi]], jolle ehdotettiin Mannerheim-ristiä ansioistaan suorasuuntaustykin johtajana. Sodan aikana perustettiin [[Suomen Kansallisbaletti|Oopperan balettikoulu]] (nykyään nimeltään Suomen kansallisoopperan balettioppilaitos).<ref name="SMH 398-399"/>
 
Sotien jälkeen esitettiin perinteistä oopperaa, mutta ohjelmassa oli myös [[Benjamin Britten]]in [[Carl Nielsen]]in teoksia.<ref name="Bacon, 598-606"> {{Kirjaviite | Tekijä=Henry Bacon| Nimeke= Oopperan historia |Sivu=598-606| Julkaisija= Otava | Vuosi=1995| Tunniste=ISBN 951-1-13273-3}} </ref> Soini toteutti myös suunnitelmansa ulkomaiden- ja maaseutukiertueista. Oopperan baletti (1946) ja Madetojan ''[[Pohjalaisia (ooppera)|Pohjalaisia]]'' (1950) vierailivat Tukholmassa. Myös yhteydet kansainvälisiin oopperapiireihin tiivistyivät, ja Suomalaisessa oopperassa alkoi esiintyä enenevässä määrin ulkomaisia kapellimestareita ja laulajia; muun muassa slovenialainen [[Leo Funtek]] toimi kapellimestarina vuosina 1925–1959.<ref name="SMH 398-399"/> Vuonna 1956 ''Suomen Kansallisoopperaksi'' nimetty entinen ''Suomalainen Ooppera'' pyrki seuraamaan ulkomaista modernismia, ja 1960-luvulla sen ohjelmistoon pääsivät jo [[Alban Berg]]in ''[[Wozzeck]]'' ja ''[[Lulu]]''.<ref name="Bacon, 598-606"/>
 
1960-luvulle tultaessa uusia suomalaisia oopperoita nähtiin harvoin, sillä koko vuosikymmen aikana Kansallisoopperassa oli vain neljä kantaesitystä. Vuonna 1967 tapahtui kuitenkin useita merkittäviä seikkoja, jotka loivat pohjaa oopperan renessanssille 1970-luvulla: Kansallisoopperassa esitettiin vuonna 1967 Suomen itsenäisyyden 50-vuotisjuhlallisuuksien yhteydessä ensi kertaa [[Aarre Merikanto|Aarre Merikannon]] ''[[Juha (ooppera)|Juha]]'' ja paljon huomiota herättänyt [[Tauno Pylkkänen|Tauno Pylkkäsen]] ooppera ''[[Tuntematon sotilas (ooppera)|Tuntematon sotilas]]''.<ref name="sininen laulu">[http://www.yle.fi/teema/sininenlaulu/artikkeli.php?id=348 |YLE| Sininen laulu- Suomen taiteen tarina: Osa 10 – Liekehtivä aika 1966–1972 / Karvalakkioopperat]. Yle Sininen laulu.</ref>
Rivi 68:
 
=== Uusi oopperatalo ===
Jäätyään eläkkeelle oopperanjohtajan tehtävistä vuonna 1971 [[Alfons Almi]] keskittyi Suomen uuden oopperatalon hankkimiseen.<ref name="uusitalo">{{Verkkoviite | osoite = http://yle.fi/aihe/artikkeli/2011/01/04/kansallisooppera-bulevardilta-toolonlahdelle | nimeke = Kansallisooppera Bulevardilta Töölönlahdelle | tekijä = | ajankohta = 4.1.2011 | julkaisu = Yle | viitattu = 17.10.2016 }}</ref><ref name="muistot">{{Verkkoviite | osoite = http://www.hs.fi/muistot/a1364356051222 | nimeke = Alfons Almi | tekijä = Heikinheimo, Seppo | ajankohta = | julkaisu = Helsingin Sanomat | viitattu = 17.10.2016 }}</ref> Uuden oopperatalon suunnittelu alkoi jo 1970-luvulla. Rakennustyöt alkoivat [[Töölönlahti|Töölönlahdella]] entisen [[Töölön sokeritehdas|Töölön sokeri­tehtaan]] paikalla vuonna 1987 ja sitä rakennettiin kuusi vuotta. Rakennuskulut olivat yhteensä noin 780 miljoonaa markkaa.<ref name="uusitalo" /> Almi osallitui oopperatalon harjannostajaisiin vielä vuonna 1990, mutta hän kuoli vuonna 1991 ennen oopperatalon valmistumista.<ref name="uusitalo" /> Suomen ensimmäinen oopperatalo avattiin 30. marraskuutsmarraskuuta 1993, ja sen vihki käyttöön kulttuuriministeri [[Tytti Isohookana-Asunmaa]].<ref name="uusitalo" /> Juhlanäytäntönä oli [[Aulis Sallinen|Aulis Sallisen]] oopperan ''[[Kullervo (ooppera)|Kullervo]]'' Suomen-ensi-ilta.<ref name="MMM1995">Mitä Missä Milloin 1995 s. 35. Otava 1994 ISBN 951-1-13254-7</ref>
 
Päänäyttämön katsomossa on yli 1&nbsp;300 paikkaa, ja lisäksi talossa on pieni näyttämö. Lämpiötiloja käytetään pienimuotoisiin esityksiin ja ilmaistapahtumiin.<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://oopperabaletti.fi/talo/ | nimeke = Esittelyssä Ooppera ja Baletti | tekijä = | ajankohta = | julkaisu = OooperaOoppera & Baletti | viitattu = 17.10.2016 }}</ref> Avajaisten juhlanäytäntönä esitettiin Aulis Sallisen ''[[Kullervo (Sallinen)|Kullervo]]'',<ref name="MMM1995">Mitä Missä Milloin 1995 s. 35. Otava 1994 ISBN 951-1-13254-7</ref> joka talon valmistumisen viivästyessä oli jo kantaesitetty Los Angelesissa. Uuden talon ensimmäinen kantaesitys oli suomalaisen avantgarden uranuurtajan [[Erik Bergman]]in ''[[Det sjungande trädet]]'' (1995).<ref name="fimic2">Pekka Hako: [https://web.archive.org/web/20071010060547/http://www.fimic.fi/fimic/fimic.nsf/mainframe?readform&18C3382426F75D4142256C460040A250 Suomalainen oopperamusiikki (2002): 9. Uuteen aikaan] (Wayback Machine, arkistoitu 10.10.2007).</ref> Oopperatalon pieni näyttämö eli Alminsali pyrki toimimaan vastapainona päänäyttämön perinteisemmälle ohjelmistolle, ja sinne tehtiin kokeellisempia tuotantoja. Alminsalin ensimmäinen ensi-ilta oli [[Tapio Tuomela]]n säveltämä ''[[Korvan tarina]]'' (1991–1993).<ref name="fimic2"/> [[Helsingin kansainvälinen balettikilpailu]] on järjestetty Kansallisoopperassa ja -baletissa vuodesta 1995.
 
Kansallisoopperan säätiön nimi muutettiin 1. joulukuuta 2015 Suomen kansallisooppera ja -baletti sr:ksi. Vuonna 2015 Kansallisoopperan ja -baletin järjestämiin esityksiin ja muihin tilaisuuksiin osallistui noin 298&nbsp;000 kävijää. Radioituja, televisioituja, elokuvateattereissa välitettyjä sekä eri kanavien kautta suoratoistettuja esityksiä seurasi 790&nbsp;500 katsojaa ja kuulijaa Suomessa ja ulkomailla.<ref name="vuosikertomus">{{Verkkoviite|osoite=http://oopperabaletti.fi/app/uploads/2017/05/Vuosikertomus_2016.pdf|nimeke=Vuosikertomus 2016|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|tiedostomuoto=pdf|julkaisija=Ooppera & Baletti|viitattu=30.11.2017}}</ref> Vuonna 2016 Kansallisooppera ja -baletti teki yleisöennätyksen 317&nbsp;000 katsojalla eri tilaisuuksissa.<ref>{{Verkkoviite | osoite = http://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005148884.html | nimeke = Kansallisooppera ja -baletti teki yleisöennätyksen – esitysten suoratoistot HSTV:ssä ja Ylellä kasvattivat merkitystään | tekijä = Lehmusvesi, Jussi | ajankohta = 30.3.2017 | julkaisija = Helsingin Sanomat | viitattu = 11.5.2017 }}</ref>
 
Rakennuksen pohja on ristinmuotoinen ja ristin keskellä on päänäyttämö, sakaroina ovat taka- ja sivunäyttämöt sekä katsomot. SivunäyttömötSivunäyttämöt toimivat lavasteiden välivarastoina. Päänäyttämön lattia muodostuu neljästä nostimesta, jotka nostavat 10 tonnia ja voivat kallistua kahdeksan astetta. Kulisseja varten näyttämön katossa on 57 yhden tonnin tankonostinta. Lisäksi lavalla voi esittää elävää tulta ja videoita.<ref name=mal>{{Lehtiviite | Tekijä = Mikko Vänttinen| Otsikko = Päivä oopperassa| Julkaisu = MAL-lehti| Ajankohta = | Vuosikerta = | Numero = 2/2017| Sivut = 6–7| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Matemaattis-luonnontieteellisten alojen akateemiset| Selite= | Tunniste= | www = https://mal-liitto.fi/fi/system/files/mal-lehti_2_syyskuu_2017_small.pdf#overlay-context=fi/jasenlehti| www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 12.10.2017 | Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref>
 
Oopperatalon ovet ovat värikoodattuja; mustista pääsee näyttämölle, sinisistä teknisiin tiloihin ja puupintaisista taiteilijoiden tiloihin. Oopperassa on oma puutyöpaja, maalaamo ja ompelimo. Erikoisuutena oopperaan EU:n ulkopuolelta tulevat lavasteet tullataan Oopperatalon kellarissa ajorampin päässä. <ref name=mal />
 
== Kuvia ==
Rivi 84:
Kansallisooppera ilmasta.JPG|thumb|Kansallisooppera ja -baletti ilmasta kuvattuna.
Finlands nationalopera 01.JPG|Kansallisooppera ja -baletti kuvattuna Mannerheimintien puolelta.
Opera House - Oopperatalo IMG 9469 C.JPG|KansallisooperanKansallisoopperan ja -baletin Oopperankujan sisäänkäynti.
</gallery>
 
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_Kansallisooppera_ja_-baletti”