Wikipedia

Ero sivun ”Vuorovesi” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
(Näytä kaikki arviointia odottavat muutokset)
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Kh
Lähteiden linkkien tarkistus ja korjaus.
Rivi 1:
[[KuvaTiedosto:Bay of Fundy.jpg|thumbpienoiskuva|300px|Sama ranta nousu- ja laskuveden aikaan [[Fundynlahti|Fundynlahdella]] Kanadassa.]]
[[KuvaTiedosto:Low tide in Brittany.jpg|thumbpienoiskuva|300px|Laskuveden aika [[Bretagne]]ssa [[Ranska]]ssa.]]
 
'''Vuorovedeksi''' kutsutaan [[Kuu]]n ja [[Aurinko|Auringon]] [[painovoima]]n sekä Maan pyörimisliikkeen aiheuttamaa [[meri|merenpinnan]] laskua ja nousua. Auringon painovoiman vaikutus on noin puolet Kuun painovoiman vaikutuksesta.<ref name="nasa">[{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20090705015510/http://imagine.gsfc.nasa.gov/docs/ask_astro/answers/961029b.html | Nimeke = Planet Alignments Ask an Astrophysicist | Julkaisu = NASA] | Viitattu = 24.10.2018}}</ref><ref name="tähtiakatemia">[{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20160803010123/http://www.sarkanniemi.fi/akatemiat/tahtiakatemia/maapallo/vuorovesi.htm | Nimeke = Vuorovesi-ilmiö | Julkaisu = Tähtiakatemia] | Viitattu = 24.10.2018}}</ref>. Vedenpinnan korkeinta vaihetta kutsutaan vuokseksi ja matalinta vaihetta luoteeksi. Vuoroveden seurauksia ovat esimerkiksi maaperän syöpyminen, voimakkaat virtaukset ja hyökyaallot (tietyissä olosuhteissa).
 
Vuorovesi-ilmiö esiintyy myös [[ilmakehä]]ssä ja Maan kiinteissä osissa. Merenpinnan korkeuden vaihteluita synnyttävät myös tuulet ja ilmanpaine-erot. Paikalliset maantieteelliset tekijät voivat johtaa jopa yli kymmenen metrin vuorovesivaihteluun.
Rivi 11:
Aurinko aiheuttaa samalla tavalla kaksi vuorovesipullistumaa planeettamme pinnalle. Aurinko on kauempana kuin Kuu mutta vastaavasti paljon massiivisempi. Siksi Auringon synnyttämä vuorovesivaikutus on 46 prosenttia Kuun aiheuttamasta vaikutuksesta. Myös muut planeetat aiheuttavat vuorovesi-ilmiöitä, mutta ne ovat äärimmäisen heikkoja. Esimerkiksi Jupiterin vuorovesivaikutus on noin kolme miljoonasosaa Kuun vastaavasta.{{Lähde}}
 
Tässä vuorovesimallissa oletetaan, että Maa on aluksi tasasyvyisen meren peitossa. Todellisella maapallolla merenpohjan muoto, mantereet sekä erilaiset kitkavoimat estävät vapaat virtaukset. Tämä johtaa siihen, että rannikoille syntyy eteneviä vuorovesiaaltoja, jotka tuottavat selvästi avomerta suuremmat vuorovedet. Nämä tekijät ovat myös syynä siihen, että vuoksi ei välttämättä ajoitu samalle hetkelle, jona Kuu on havaintopaikalla korkeimmillaan.{{Lähde}} Vuoroveteen vaikuttavat muun muassa rantaviivan muodot, meren syvyyssuhteet ja [[coriolis-ilmiö]]. Suurimmillaan vuoroveden vaihteluväli on kapeissa merenlahdissa ja jokien suissa.<ref name="kakkuri52"/> Sisä- ja sivumerissä, kuten [[Itämeri|Itämeressä]] ja [[Välimeri|Välimeressä]], vuorovedenvaihtelua ei juurikaan huomaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = httphttps://tieku.fi/maailmankaikkeus/aurinkokunta/maa/kuu-liikuttaa-meria | Nimeke = Kuu liikuttaa meriä| Julkaisu = Tieteen kuvalehti | Ajankohta = 21.2.2011| Julkaisija = Bonnier Publications OY| Viitattu = 15.10.2017}}</ref>
 
[[Täysikuu|Täydenkuun]] ja [[Kuun vaiheet|uudenkuun]] aikana Aurinko, Maa ja Kuu ovat samalla suoralla. Tällöin Kuun ja Auringon synnyttämät vuorovesihuiput osuvat samaan aikaan, ja syntyy tavanomaista voimakkaampi vuorovesi eli tulvavuoksi ja -luode. Sitä vastoin Kuun [[Kuun vaiheet|ensimmäisen ja viimeisen neljänneksen]] aikana nousuvesi jää tavallista matalammaksi, eli esiintyy vajaavuoksi.<ref>{{kirjaviite | Nimeke = Otavan iso Fokus, 7. osa (Sv-Öö) | Sivu = 4578, art. Vuorovesi | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1974 | Tunniste = ISBM 951-1-01521-4}}</ref>
Rivi 18:
Vuorovesi aiheuttaa voimakkaita virtauksia, jotka muokkaavat [[rannikko|rannikoita]] ja jokisuita määräten rannikoilla elävien eliöiden elämänrytmin. Jopa 5 metriä sekunnissa kulkevaa vuoroveden virtausta voidaan käyttää hyväksi [[merenkulku|merenkulussa]], ja se vaikuttaa muun muassa satamaliikenteeseen: osaan satamista voidaan liikennöidä vain vuoksen eli nousuveden aikana. Varsinkin isommissa satamissa on laskettu hyvin tarkkaan veden korkeuden vaihtelut, jotta laivaliikenteessä olisi tiedossa, pääseekö satamaan ja sieltä pois.<ref>Kakkuri & Hjelt, s. 53.</ref> Voimakkaasti pakeneva vuorovesi voi kuljettaa veneet tai uimarit ulapalle aiheuttaen vaara- ja onnettomuusriskin. Vuoksen vaikutuksesta esimerkiksi [[Amazon (joki)|Amazon]]joen vesi voi nousta [[hyökyaalto]]ina jopa 800 km jokien yläjuoksulle.
 
Vuorovesi-ilmiö vaikuttaa meriä vastaavasti myös ilmakehään. Tällä on havaittu olevan noin 1 prosentin vaikutus kokonaissademäärään. Vuoksen kohdalla ilmanpaine on suurempi kuin luoteen kohdalla. Tämä nostaa vuoksen lämpötilaa, minkä takia kastepiste nousee, eli sateen saamiseksi vaaditaan enemmän vettä.<ref name=":0">{{Verkkoviite |nimeke Nimeke = Yllätys - Kuu vaikuttaa sateiden määrään |osoite Osoite = http://www.avaruus.fi/uutiset/maa-ja-lahiavaruus/yllatys-kuu-vaikuttaa-sateiden-maaraan.html |julkaisu Ajankohta = www30.avaruus01.fi|viitattu = 2016-01-31}}</ref> Tällä| onTekijä havaittu= olevanNummila, noinSakari 1| prosentin vaikutus kokonaissademäärään.<refJulkaisu name=":0" />Tähdet Vuoksenja kohdallaavaruus ilmanpaine| onViitattu suurempi= kuin luoteen kohdalla31.1.2016}}<ref name=":0" /> Tämä nostaa vuoksen lämpötilaa, minkä takia kastepiste nousee, eli sateen saamiseksi vaaditaan enemmän vettä.<ref name=":0" />
 
Vuoroveden virtauksia käytetään hyväksi [[vuorovesivoimala|vuorovesivoimaloissa]].
 
== Vuorovesi Suomessa ==
[[Kemiö]]n ja [[Perniö]]n rajalla sijaitseva vuonna 1844 rakennettu [[Strömman kanava]] on Suomen ainoa paikka, jossa vuorovesi-ilmiön voi havaita. Itämeri on niin pieni, että siinä ei vuoroveden vaihtelua näy juuri lainkaan. Itämeren virtaukset aiheuttavat lisäksi sen, että nousu- ja laskuvesi tulevat vain kerran vuorokaudessa. Ilmanpaineen erot Itämeren pohjoisosan ja eteläosan välillä nostavat ja laskevat veden pintaa enemmän kuin vuorovesi, joten senkin takia vuorovesi jää huomaamatta. Itämeren veden korkeuteen vaikuttavat pääasiassa tuuli, ilmanpaine ja virtaus Tanskan salmien läpi, talvella myös mahdollisen merijään tuomat vaikutukset.<ref>[http{{Verkkoviite | Osoite = https://www.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=e5ef0ee3arkistosta-9c0floytyi-4f1akysymykseen-9d06miksi-99b70c273b25]vuorovesi | Nimeke = Arkistosta löytyi kysymykseen Miksi vuorovesi-ilmiö ei tunnu Suomessa tällainen vastaus: Suomi sijaitsee lähellä napa-aluetta, mistä johtuu, että veden… | Julkaisu = Kysy kirjastonhoitajalta | Viitattu = 24.10.2018}}</ref>
 
== Katso myös ==
Rivi 39:
 
=== Viitteet ===
{{Viitteet|Sarakkeet}}
 
== Aiheesta muualla ==
 
* [http://www.sarkanniemi.fi/akatemiat/tahtiakatemia/maapallo/vuorovesi.htm Tähtiakatemia]
* [http://koti.welho.com/msuorsa3/vuoroves.htm Vuorovesiaiheiset kotisivut]
* [http://csep10.phys.utk.edu/astr161/lect/time/tides.html Lunar tides]
* [http://www.vialattea.net/maree/eng/index.htm Tides and centrifugal force]: Syy miksi keskipakoisvoima ei selitä toista vuorovesipullistumaa. Sisältää animaatioita. {{en}}
* [http://www.lhup.edu/~dsimanek/scenario/tides.htm Tidal misconceptions]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Vuorovesi”