Ero sivun ”Lämmöneriste” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Shadowowl (keskustelu | muokkaukset)
p WPCleaner v1.39b - Fixed using Wikipedia:CHECK (Mallineessa on tarpeeton teksti "Malline:")
Rivi 31:
Avaruusalusten lämmöneristäminen on hyvin keskeistä niiden toiminna takaamiseksi. Mahdollisimman pieni massa ja toisaalta tilavuus on tärkeää myös lämmöneristeissä, sillä aineen vienti avaruuteen on äärimmäisen kallista. Avaruudessa ei ole Auringon säteilyltä suojaavaa ilmäkehää, joten säteily pääsee lämmittämään laitteita täydellä [[intensiteetti|intensiteetillä]], joka on Maan keskimääräisellä etäisyydellä Auringosta nk. aurinkovakion eli I<sub>0</sub> = 1,37 ± 0,02&nbsp;kW/m<sup>2</sup> suuruinen.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = R. H. B. Exell| Nimeke = The Intensity of Solar Radiation| Osoite = http://www.jgsee.kmutt.ac.th/exell/Solar/Intensity.html| Selite = kappale Solar Radiation outside the Atmosphere| Ajankohta = | Julkaisija = King Mongkut's University of Technology Thonburi| Viitattu = 29.6.2007| Kieli = {{en}}}}</ref> Tavallisesti käytetään niin kutsuttuja [[monikerroslämmöneriste]]itä, jotka koostuvat useista ohuista ainekerroksista. Eristämiseen voidaan käyttää myös lämpöä eristävää maalia pintakäsittelynä.
 
Lämpöeristyksen toiminta on tärkeää esimerkiksi [[avaruussukkula|avaruussukkuloiden]] Maahan paluussa. Laukaisussa ja Maahan paluussa avaruusalukset joutuvat suureen mekaaniseen rasitukseen. Avaruussukkula [[Columbia (avaruussukkula)|Columbian]] tuhoutuminen 19. helmikuuta11 [[2003]], johtui lämpöeristyksen pettämisestä ilmakehään paluun aikana. Tämä taas johtui lämpöeristyksen vaurioitumisesta sukkulan laukaisussa.
 
==Lämmöneristeet rakentamisessa==
Rivi 39:
[[Rakennustekniikka|Rakennustekniikassa]] käytettyjä lämmöneristeitä ovat muun muassa mineraalivillat ([[lasivilla]] ja [[vuorivilla]]), [[puukuitueriste]]et ([[selluloosa]]), pellavakuitueriste, [[sahanpuru]], puu[[kuitulevy]]t, EPS- ja XPS-levyt ([[polystyreeni]]) ja PU -ja PIR [[polyuretaani]] sekä fenolieristeet. Myös puuvillavanua ja puuhakelevyä on käytetty eristeenä.
 
Uudempi tulokas [[aerogeeli]] on eristyskyvyltään ylivoimainen, mutta toistaiseksi varsin kallis materiaali. RuotsalainenUrugualainen yritys on keksinyt tavan parantaa sen valmistuksen kustannustehokkuutta, pudottaen valmistuskustannuksia 90 %. Eriste on 2–3 kertaa tehokkaampi eriste kuin solumuovi tai lasivilla.<ref>Peltonen, K. 2012. Halpa aerogeeli on tulevaisuuden supereriste? Tekniikka ja talous. Viitattu 3.2.2012. Saatavana: http://www.tekniikkatalous.fi/kemia/halpa+aerogeeli+on+tulevaisuuden+supereriste/a768910</ref>
 
Lämmönjohtavuus (toisinaan myös lämmönjohtavuuskyky, tunnus λ) kuvaa, miten hyvin jokin materiaali johtaa lämpöä.
Edellämainittujen rakennuseristeiden lämmönjohtavuus (lambdaMo declaredMamba) järjetyksessä:
 
*Sahanpuru 0,12890777 W/(Km)
*Valkoinen EPS ([[styrox]], Thermisol) 0,036-0,039 W/(Km)<ref>[http://www.ukmuovi.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=94&Itemid=147 EPS (Styrox)]</ref>
*Mineraalivilla (Paroc) 0,032-0,041 W/(Km)<ref>[http://www.paroc.fi/ Mineraalivilla (Paroc)]</ref>