Ero sivun ”Lentokone” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Lähteiden linkkien tarkistus ja korjaus ynnä viilausta. |
||
Rivi 54:
{{Pääartikkeli|[[Lentokoneen siipi]]}}
[[Kuva:Control surfaces at the wing of a plane.svg|thumb|Siiven ohjauspintoja]]
Lentokoneen siipi voi olla muodoltaan suora, trapetsinen, elliptinen tai kolmiomainen eli deltasiipi. Sen etureuna voi olla suora tai taaksepäin tai, harvemmin, eteenpäin viistetty, jollainen on yleensä potkuri tai potkuriturbiinikoneissa. Aikoinaan koneet olivat yleensä kaksitasoisia, jolloin siiven kuormitus pieneni ja kevyen ja kestävän siiven suunnittelu helpottui. Siiven poikkileikkauksen muoto, [[siipiprofiili]],<ref>
'''Nostovoimaa lisäävät laitteet''' (laipat, solakot jne.), laskutelineet ja muut järjestelmät ja laitteet ovat merkittävä osa lentokoneesta. Siipeen liittyy laipat, lentojarrut, siivekkeet ja etureunalaipat. Siivekkeillä säädellään koneen kallistusta pituusakselin suhteen. Muut mainitut ohjaimet liittyvät koneen nousuun ja laskuun ja silloin tarvittavaan lisänostovoimaan. Lentojarru hidastaa konetta joko laskussa tai laskun jälkeen. Sotilaskoneissa lentojarrulla voi olla käyttöä, esimerkiksi syöksypommittajan nopeuden rajoittaminen. Siiven kärkeen voidaan asentaa [[winglet]] parantamaan [[nostovoima]]a ja alentamaan polttoaineenkulutusta.
Rivi 66:
==Toimintaperiaate==
Lentokone pysyy ilmassa [[aerodynamiikka|aerodynamiikan]] lakien mukaisesti siipien nostovoiman avulla. Lentokoneen liikkuessa eteenpäin riittävällä nopeudella sen siivet kääntävät ilmavirtausta ja nostovoima syntyy Newtonin III lain mukaisesti vastakkaiseen suuntaan. Samalla siiven pinnalle aiheutuu paineenmuutoksia, ja [[nostovoima]] on laskettavissa yläpinnan ja alapinnan välisestä paine-erosta siiven vaikutusalueella.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= Smid, Thomas
== Ohjaus ==
Rivi 88:
Ilmaa raskaampaa alusta on ennen niiden valtakauden alkua pohtinut muun muassa kirjailija [[Jules Verne]]. Hän oletti, että tulevaisuus on ilmaa raskaampien lentolaitteiden ilmaa kevyempien ilmalaivojen ja ilmapallojen sijaan. Hänen ilma-aluksensa muistutti kovasti laivaa. Sen kannella oli paljon isoja potkureita, ikään kuin purjeita mastoissa. Tällaisia lentäviä laivoja, ”lentolaivoja”, on ollut muissakin kuvitelmissa, mutta niitä ei ole koskaan toteutettu.
Vuosina 1799–1853 brittiläinen [[Sir George Cayley]] suunnitteli ja rakennutti liitimiä, joilla tehtiin koelentokin. Cayley oli lentämisen uranuurtaja, joka toi monta lentämisen peruskäsitettä esille.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.wright-brothers.org/History_Wing/History_of_the_Airplane/Century_Before/First_Airplanes/First_Airplanes.htm | Nimeke = The First Airplanes | Julkaisu = A History of the Airplane, The Century Before, The First Airplanes | Viitattu = 22.10.2018}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20080404034135/http://www.first-to-fly.com/History/History%20of%20Airplane/firstair.htm | Nimeke = The First Airplanes, 1799 to 1853 | Julkaisu = First-to-fly.com | Viitattu = 22.10.2018}}</ref> 1800-luvun loppua kohti tehtiin tihenevissä määrin kokeita erilaisilla ilmaa raskaammilla lentolaitteilla. Yleensä ne olivat liitimiä. Höyrykäyttöisiä lentolaitteita koetettiin saada nousemaan tuloksetta ilmaan. Onnistuttiin lennättämään hyvin tuloksin kumimoottorilla ja myös paineilmalla toimivia pieniä lennokkeja.
Vuonna 1890 ranskalainen insinööri [[Clément Ader]] lensi rakentamallaan höyrykonekäyttöisellä laitteellaan [[Pariisi]]n lähistöllä noin 54 m:n matkan lentokorkeuden ollessa noin 20 cm, kone ei kuitenkaan ollut mitenkään ohjattavissa sivusuunnassa tai muutenkaan ja se ei osoittautunut kehityskelpoiseksi. 1891–1896 saksalainen [[Otto Lilienthal]] teki muutama tuhat lentoa itse rakentamallaan liitimellä, mutta lopulta syöksyi eräällä lennollaan ohjausvirheen takia torille, vammautui vakavasti, ja kuoli seuraavana päivänä.
Rivi 118:
==Aiheesta muualla==
{{commons|Aircraft|Lentokone}}
* {{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/aihe/kategoria/elava-arkisto/lentokoneet-ja-ilmailu | Nimeke = Lentokoneet ja ilmailu | Julkaisu = Yle Elävä arkisto | Viitattu = 22.10.2018}}
{{Metatieto}}
| |||