Ero sivun ”Ekokylä” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Xyzäö (keskustelu | muokkaukset)
korj. Wikipedian ilmoittamia virheitä
Tms. (keskustelu | muokkaukset)
p typo
Rivi 14:
 
Kylät voidaan jaotella myös '''suhteessa ympäristöön''':<ref name="gunther"/>
* ''Ensimmäisen sukupolven'' ekokylät keskittyivät rakennusten tekniikkaan ja toimintaatoimintaan; esimerkiksi energiasäästöön ja terveellisiin rakennusmateriaaleihin.
* ''Toisen sukupolven'' ekokylät huomioivat myös ympäristön: esimerkiksi ravinteita kierrätetään ja tehdään yhteistyötä lähialueen maatilojen kanssa.
* ''Kolmannen sukupolven'' ekokylillä on jo positiivinen vaikutus ympäröivään ekosysteemiin.
Rivi 167:
== Ekokyliä ulkomailla ==
[[Tiedosto:Zegg.jpg|thumb|300px|ZEGG-ekokylä Saksassa]]
Ruotsissa ekokyliä on kymmeniä. VaikaVaikka tavoitteet eroavat eri kylissä, ovat toteutetut kohteet kuitenkin varsin samankaltaisia. Asukasluku vaihtelee 5–50 ruokakunnan välillä. Kylät sijaitsevat usein yhdyskuntarakenteen ulkopuolella ja pyrkivät mahdollisimman omavaraiseen energian ja veden käyttöön, sekä ravinnontuotantoon. Kierratys on toteutettu määrätietoisesti. Sosiaalista kanssakäymistä korostetaan, ja kohteissa on tiloja muun muassa yhteisiä tilaisuuksia varten.<ref name="siipola20">Siipola (2000) s. 20–21</ref>
 
Eri puolille Saksaa on viimeisten 30 vuoden aikana rakennettu 172 ekokylää vaihtelevin ekostandardein. Kylistä suunnilleen puolet muodostuu pientaloista, toinen puoli kerrostaloista. Asukkaita niissä on yhteensä vajaat 60 000, ts. 0,073% koko maan väestöstä. Kylien määrä kasvaa vain runsaan prosentin vuosittain, koska ekologisen suunnittelun taitavia yrityksiä on liian vähän, eikä eri kokeiluista saatuja kokemuksia käytetä hyödyksi. Saksassa ekoasumisen kustannukset ovat keskiluokan ulottuvilla. Kunnat ja valtio rahoittavat perusinvestointeja kuten aurinkopaneeleita.<ref name="hs">Ahtiainen /HS (2006)</ref>