Ero sivun ”Jean Baptiste Joseph Fourier” versioiden välillä

'''Jean Baptiste Joseph Fourier''' ([[21. maaliskuuta]] [[1768]] [[Auxerre]] -– [[16. toukokuuta]] [[1830]] [[Pariisi]]) oli ranskalainen [[matemaatikko]] ja [[fyysikko]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Boyer, Carl | Nimeke=Tieteiden kuningatar: Matematiikan historia osa II | Sivut=711–715 | Suomentaja=Kimmo Pietiläinen | Julkaisija=Art House | Vuosi=1994 | Tunniste=ISBN 951-884-158-6}}</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Lindell, Ismo | Nimeke=Sähkön pitkä historia | Sivut=142–143 | Julkaisija=Otatieto | Vuosi=2009 | Julkaisupaikka=Helsinki | Selite=3. painos | Tunniste=ISBN 978-951-672-358-0}}</ref> Fourier'n tärkein teos ''Théorie analytique de la chaleur'' (Analyyttinen lämpöteoria) julkaistiin [[1822]],. jollaSillä oli suuri merkitys [[lämpöoppi|lämpöopille]] ja jossasiinä esitettiin kuuluisat [[Fourier'n sarja|Fourier'n sarjat]]. Siinä selitetään, miten lämmön johtuminen kiintessäkiinteässä kappaleessa voidaan laskea päättymättömän matemaattisen sarjan avulla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://global.britannica.com/EBchecked/topic/215097/Joseph-Baron-Fourier | Nimeke = Joseph, Baron Fourier, | Julkaisija = Encyclopedia Britannica | Viitattu =4.12.2014 }}</ref> Matemaattisen fysiikan voidaan katsoa alkaneen edellä mainitun teoksen julkistamisesta.

Fourier osoitti jo kouluikäisenä lahjoja kirjallisuudessa, latinassa ja matematiikassa, mutta päätti lähteä benediktiiniluostariin lukemaan papiksi. Hän kamppaili kahden kutsumuksensa välillä, matematiikan ja uskonnon, ja päätti jättää pappisuran sikseen ja alkoi opettaa matematiikkaa entisessä oppilaitoksessaan. Vuonna 1793 politiikasta tuli kolmas intohimo, ja hän liittyi paikalliseen vallankumouskomiteaan.<ref name="MAC">{{Verkkoviite | Osoite = http://www-history.mcs.st-and.ac.uk/Biographies/Fourier.html | Nimeke = Jean Baptiste Joseph Fourier | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisu = MacTutor | Viitattu =4.12.2014 }}</ref>

Tammikuussa 1795 Fourier aloitti opinnot Pariisissa [[École normale supérieure]]ssa opettajinaan [[Joseph-Louis Lagrange]], [[Pierre-Simon Laplace]] ja [[Gaspard Monge]]. 1798 hän lähti Napoleonin armeijan tieteellisenä neuvonantajana Egyptiin. Hän palasi Ranskaan vuonna 1801, missä hänestä tuli [[École Polytechnique]]n analyysin professori. Napoleon lähetti hänet kuitenkin Grenobleen, missä hän johti tienrakennusta, kirjoitti Egyptin historiaa ja siinä sivussa aloitti lämpöopin tutkimukset. Hänen tuloksensa herättivät keskustelua, ja Lagrangen ja Laplacen oli vaikea hyväksyä hänen käyttämiään uudenlaisia matemaattisia menetelmiä.<ref name="MAC"/>