Ero sivun ”Johannes II Komnenos” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ipr1 (keskustelu | muokkaukset)
pEi muokkausyhteenvetoa
Tomisti (keskustelu | muokkaukset)
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 23:
Vuonna 1118 keisari Aleksios oli vakavasti sairas ja kuolemaisillaan. Hänen vaimonsa Irene halusi tyttärensä [[Anna Komnena]]n miehestä [[Nikeforos Bryennios nuorempi|Nikeforos Bryennioksesta]] uutta keisaria, mutta Johanneksen itsensä mukaan Aleksios valitsi kuitenkin poikansa perijäkseen ennen kuolemaansa elokuussa 1118.<ref>Treadgold, s. 628</ref> Bysanttilaisen historioitsijan [[Niketas Khoniates|Niketas Khoniateksen]] mukaan Johannes, yhdessä joidenkin sukulaistensa ja veljensä Isaakin kanssa, tunkeutui Manganan luostariin, missä hänen isänsä makasi kuolinvuoteellaan, ja otti tämän keisarillisen sinettisormuksen hänen sormestaan. Tämän jälkeen hän ratsasti aseistautuneiden kannattajiensa kanssa keisarilliseen palatsiin Konstantinopoliin, missä väkijoukko huusi hänet keisariksi. Irene yllätettiin täysin eikä hän onnistunut taivuttelemaan Johannesta luopumaan vallasta, tai Nikeforosta toimimaan häntä vastaan. Palatsin vartijat kieltäytyivät aluksi tunnustamasta Johannesta keisariksi ilman todisteita hänen isänsä toivomuksista, mutta väkijoukko pakotti heidät avaamaan palatsin ovet hänelle. Aleksios kuoli seuraavana yönä ja Johannes kieltäytyi osallistumasta hänen hautajaisiin Irenen pyynnöstä huolimatta, koska hänen valtansa oli vielä heikko. Muutamassa päivässä Johanneksen asema oli kuitenkin turvattu.<ref name="DIR">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.roman-emperors.org/johncomn.htm| Nimeke =John II Comnenus (A.D. 1118-1143) | Tekijä =Stone, Andrew | Ajankohta = 26.11.2004| Julkaisija = De Imperatoribus Romanis – An Online Encyclopedia of Roman Emperors| Viitattu = 18.2.2012 | Kieli = {{en}}}}</ref> Hän oli 30-vuotias noustessaan keisariksi.<ref name="Treadgold629">Treadgold, s. 629</ref>
 
Pian Johanneksen valtaannousun jälkeen Anna Komnena, Irene Doukaina ja jotkut muut heidän sukulaisistaan punoivat juonen Johanneksen murhaamiseksi ja Nikeforos Bryennioksen nostamiseksi uudeksi keisariksi. Johanneksen kimppuun oli määrä hyökätä [[Filopation]]issa, Konstantinopolin ulkopuolella. Suunnitelma kuitenkin kariutui kun Nikeforos kieltäytyi liittymästä siihen. Vuoden 1119 alussa Johannes sai tietää juonesta. Keisari päätti kuitenkin olla armollinen ja määräsi salaliittolaisten omaisuuden väliaikaisesti takavarikoiduksi. Irenen ja Annan henki säästettiin, mutta heidät pakotettiin vetäytymään luostariin, jossa Anna käytti lopun elämästään isänsä Aleksioksen elämäkerran, ''[[AleksiásAleksias|AleksiáanAleksiaan]]'', kirjoittamiseen. Nikeforos Bryennios selvisi koko tapahtumasta ja palveli keisaria lopun elämästään.<ref name="Treadgold629" />
 
== Sotilaskeisari ==