Ero sivun ”Ural (vuoristo)” versioiden välillä

'''Ural''' eli '''Uralvuoret''' tai '''Uralvuoristo''' tai '''Uralin vuoristo''' ({{K-ru|Уральские горы, ''Uralskie gory''}}, , {{k-kk|Орал таулары, ''Oral taulary''}}) on noin 2&nbsp;500 kilometrin pituinen, pohjois–etelä-suuntainen [[vuoristo]] [[Venäjä]]llä ja [[KasakstanKazakstan]]issa. Ural jakaa [[Euraasia]]n mantereen pohjoisosan [[Eurooppa]]an ja [[Aasia]]an ja muodostaa siis osan näiden [[maanosa|maanosien]] maantieteellistä rajalinjaa. Ural muodostaa myös [[Siperia]]n länsirajan. Ural ulottuu etelässä Kazakstanin [[Kazakstanaro]]in aroiltailta pohjoiseen [[Pohjoinen jäämeri|Jäämerelle]]. Ural on syntynyt, kun Euroopan ja Aasian [[Mannerlaatta|mannerlaatat]] ovat kauan sitten törmänneet toisiinsa ja [[Poimuvuoristo|poimuttuneet]].<ref name=korjakova/>

Termi ”Ural” on peräisin [[Turkkilaiset kielet|turkkilaisten kielten]] sanasta ''[[vyö'']]tä merkitsevästä sanasta. Tämä ”kivivyö” ulottuu [[Karanmeri|Karanmereltä]] Kazakstanin aroille 2&nbsp;000 kilometrin matkalla. Se muodostuu useista rinnakkaisista vuorijonoista ja niiden välisistä syvistä jokilaaksoista. Uralin vuoristo on perinteisesti jaettu kolmeen osaan: pohjoisosaanpohjois-, keskiosaankeski- ja eteläosaan. Uralin länsi- ja itärinteet poikkeavat toisistaan monin tavoin. Tämän vuoksi vuoriston ympäristökin jaetaan kuuteen osaan: pohjoiseen-, keskiseen- ja eteläiseen Cis-Uraliin, jotka ovat Uralin länsirinteitä, ja pohjoiseen-, keskiseen- ja eteläiseen Trans-Uraliin, jotka ovat itärinteitä. Nämä kaikki osat eroavat toisistaan myös ekologisesti.<ref name=korjakova/>

Maantieteellisessa kirjallisuudessa käsitteellä ”Ural” on monia merkityksiä. Ensiksi, sitä käytetään Ural vuoristonUralvuoriston nimenä, mikä muodostaa rajan Euroopan ja Aasian välille. Toiseksi, [[Ural- (joki)|Uraljoki]] alkaa Ural vuoristonUralvuoriston eteläosista ja laskee etelään [[Kaspianmeri|Kaspianmereen]]. Kolmanneksi, sillä tarkoitetaan aluetta vuoriston ympärillä, sen yhtenäistä kultturia ja talouskytköstä (engl. Great Urals). Tällä ei tarkoiteta vuoristoaluetta ja sen ylänköalueita. Tämä ei myöskään sisällä polaarista Uralia, joka on asumatonta erämaata, tai muutakaan Pohjois-Uralin osia. Toisaalta, se kyllä sisältää eteläosien ympäristössä Cis-Uralin, Trans-Uralin sekä osia Länsi-Siperian alankoa.<ref name=korjakova/>

Uralin vuoristo ja erityisesti Trans-Ural on kuuluisa monien eri [[Metalli|metallienmetalli]]en rikkaista [[Malmi|malmivaroistaanmalmi]]varoistaan. Malmit, joista huomattavimmat ovat [[Rautamalmi|rauta]]-, [[kupari]]-, [[kulta]]- jne. malmioita), sijaitsevat pääasiassa vuorijonon itärinteillä, ja ne muodostavat eräitä maapallon rikkaimpia malmioita. Lisäksi alueella on runsaasti [[Korukivi|korukiviä]] eli puolijalokiviä, kuten esimerkiksi [[jaspis]]ta, [[kristalli]]a, [[malakiitti]]ä, [[serpentiini]]ä, [[akaatti]]a, [[onyksi]]a ja muuta, löytyy erityisesti vuoriston [[Metamorfinen kivilaji|metamorfisista kivilajeista]] maanpinnan alta.<ref name=korjakova/>

Uralvuoriston alueiden [[Maisema|maisemallisetmaisema]]lliset ja [[Ilmasto|ilmastollisetilmasto]]lliset piirteet sekä ihmistoiminnan vaikutukset ovat vaikuttaneet alueisiin monin eri tavoin. Ilmasto vaihtelee pohjoisosan ilmastosta, missä heinäkuussa ilman lämpötila on noin 6–8&nbsp;°C, eteläiseen kuivalla arolla olevaan ilmastoon, missä keskilämpötila on 22&nbsp;°C. Ilmastoon vaikuttaa moneta tekijät. Näitä ovat etäisyydet [[Atlantin valtameri|Atlantilta]] ja [[Pohjoinen jäämeri|Jäämereltä]] sekä [[Arktis|Arktiseltaarktiselta alueelta]], Siperiasta ja Keski-Aasian korkeapainealueelta. Merkittävintä ilmastolle on Atlantilta saapuvan länsituulen tuoma merellinen [[ilman kosteus]]. Uralvuoristo on länsituuleen nähden poikittain, jollin länsirinteet ovat kosteammat kuin itärinteet. Tämä ero korostuu talvella, kun länsirinteiden metsissä on runsaasti lunta verrattuna itärinteiden ohuempaan lumipeitteeseen. [[Sadanta|Sademäärissä]] ero on 100–150 millimetriä. Kesien kuumuus ja talvien kylmyys koettelee Trans-Uralisia alueita enemmän kuin Cis-Uralisia, missä säävaihtelut ovat länsirinteitä suuremmat erityisesti keväisin ja syksyisin.<ref name=korjakova/>

Ilmasto on mannermainen. Lämpiminä vuodenaikoina lämmin ilmamassa tulee [[Metsäaro|metsäarollemetsäaro]]lle pääasiassa Kazakstanista tai Keski-Aasiasta, mistä seuraa ilmamassan kuvuminen ja aavikkomaiset olosuhteet. Kylmä ilmamassa saapuu Arktikselta yleensä talvella, mutta satunnaisesti myös kesäisin. Tämän vuoksi ilmasto on epävakaa ja vaihteleva. Tämän lisäksi Ural sadattaa Atlantilta tulevan kosteuden länsirinteille ja itä- ja kaakkoistuulet tuovat [[Altai (vuoristo)|Altailta]]lta, [[Pamir]]ilta ja [[Tienšan]]ilta kuivaa ja kuivaa ilmamassaa. Länsi-Siperian ilmaston pääpiirteet ovat pienet lumimäärät, kylmät talvet, nopea kevääntulo, kuumat kesät ja vallitsevat tuulet. [[Taiga]]lla ilmasto on vieläkin kylmempi, mutta samalla se on kosteampi.<ref name=korjakova/>

Vaikka [[Kasvillisuusvyöhyke|kasvillisuusvyöhykkeet]] seuraavat usein [[Leveyspiiri|leveyspiirejä]], ovat samat kasvillisuusvyöhykkeet Uralin eri puolilla selvästi eri leveyspiireillä. Eteläinen [[aro]] kulkee Trans-Uralin puolella läntistä aroa pohjoisempana. [[Metsäaro]] sijaitsee etelämpänä kuin pienilehtinen [[lehtimetsä]], ja sen [[Biotyyppi|biotyyppiinbiotyyppi]]in kuuluukuuluvat [[Niitty|niityt]], joita täplittävät koivikot ja haavikot. Metsäaron pohjoisosissa lehtimetsässä on niittymäisiä aukkoja, jotka katoavat kasvuston muuttuessa kokonaan lehtimetsäksi. Siperian puolella Uralia metsäaro muodostuu paikallisesti pienistä niityistä, lehtimetsistä, [[Suo|soista]] ja arosta. Aluetta painaa [[Kuivuuskausi|kuivuuskaudet]] 8–12 vuoden välein. Tämän vuoksi monet Trans-Uralin järvet vuoroin täyttyvät vedestä ja vuoroin kuivuvat jopa tyhjiksi. Havumetsävyöhykkeellä eli [[Taiga|taigallataiga]]lla elävät suuret eläinlajit kuten [[hirvi]], [[KauritKauriit|kauris]], [[karhu]] ja [[ilves]]. Pienistä [[Turkiseläimet|turkiseläimistä]] mainittakoon [[soopeli]], [[kettu]], [[kärppä]] ja [[orava]]. Metsäarolla elää lajistoltaan sekä taigalle kuuluvia lajeja että arolle kuuluvia lajeja.<ref name=korjakova/>