Ero sivun ”Koltansaame” versioiden välillä

1 merkki lisätty ,  1 vuosi sitten
pehmennysmerkki korjattu + pienet muutokset joissakin sanoissa (esim. http://gtweb.uit.no/cgi-bin/smi/smi.cgi?text=sijt%C3%A4%C3%A4&pos=Any&mode=full&action=paradigm&lang=sms&plang=sme)
(pehmennysmerkki korjattu + pienet muutokset joissakin sanoissa (esim. http://gtweb.uit.no/cgi-bin/smi/smi.cgi?text=sijt%C3%A4%C3%A4&pos=Any&mode=full&action=paradigm&lang=sms&plang=sme))
| nimi = Koltansaame
| muu = kolttasaame, koltta, ''koltanlappi'', ''kolttalappi''
| oma = sää'mǩiõllsääʹmǩiõll
| eng = Skolt Sami
| fra = sami skolt
| alue = [[Suomi]]<br>[[Venäjä]]
| vir = [[Inari]]
| määrä = noin 320<ref name="ethnologue">{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=Ethnologue language report – Saami, Skolt | Ajankohta= | Osoite=https://www.ethnologue.com/show_language.asp?code=sms | Julkaisija=SIL International | Luettu=17.2.2007 | Kieli={{en}} }}</ref>
}}
 
'''Koltansaame''' (koltansaameksi ''sääˊmǩiõllsääʹmǩiõll'') on [[Suomi|Suomen]] [[Inari]]ssa ja [[Venäjä]]n [[Petsamon piiri|Petsamon kuntapiiri]]ssä puhuttava [[uralilaiset kielet|uralilaiseen kielikuntaan]] kuuluva [[saamelaiskielet|saamelaiskieli]], jota puhuu äidinkielenään hieman yli 300 henkilöä. Kielen puhujia kutsutaan [[koltat|koltiksi]].
 
Muita [[itäsaamelaiset kielet|itäsaamelaisia kieliä]] ovat [[inarinsaame]], [[akkalansaame]], [[kiltinänsaame]] ja [[turjansaame]].<ref name="anhava">{{Kirjaviite | Tekijä=Anhava, Jaakko | Nimike=Maailman kielet ja kielikunnat | Sivu =47 | Selite= | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 951-662-734-X }}</ref>
 
== Historia ==
 
Koltansaamen puhujamäärä on ollut alkujaankin pieni, ainoastaan muutama tuhat saamelaista. Suomessa koltansaamea puhuttiin neljässä kylässä [[Petsamo]]ssa, joka kuului [[jatkosota|jatkosodan]] päättäneen [[Moskovan välirauha]]nsopimuksen mukaan [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitolle]] 1944 [[luovutetut alueet|luovutettuihin alueisiin]]. Petsamosta evakuoidut koltat asutettiin sodan jälkeen suureksi osaksi Inarin [[Sevettijärvi|Sevettijärven]], [[Nellim]]in ja [[Näätämö]]n kyliin. Osa koltista kuitenkin jäi Petsamoon ja edelleenkin siellä asuu pieni kolttayhteisö. Evakoituminen rikkoi kolttien perinteisen kyläasutuksen ja heikensi kielen asemaa sodan jälkeen.<ref name="anhava" />
 
Koltansaame oli hyvin pitkään vain puhuttu kieli. Sen kirjakieltä alettiin kehittää järjestelmällisesti vasta 1970-luvulla ja sen pohjaksi otettiin [[Suonikylä]]n murre, mikä aiheutti hieman närää muiden murteiden puhujien keskuudessa. Syinä myöhäiseen yhtenäisen kirjakielen kehitykseen pidetään historiallisia tekijöitä, erityisesti sitä, että toisen maailmansodan jälkeen Suomeen siirretyt koltat puhuivat erilaisia murteita. Koltansaamea oli kirjoitettu jo vuosikymmeniä aikaisemmin erilaisilla [[ortografia|ortografioilla]], mutta mikään niistä ei vakiintunut yleiseen käyttöön.<ref name="siida">{{Verkkoviite | Tekijä=SääˊmjieˊllemSääʹmjieʹllem | Nimeke=Koltansaamen kieli ja ortografia sekä omakielinen kirjallisuus | Ajankohta= | Osoite=http://www.siida.fi/saamjiellem/suomi/kieli.html | Julkaisija=Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus | Luettu=17.2.2007 | Kieli= }}</ref>
 
Vuonna 1973 ilmestyi ''Koltansaamen opas'' ja vuonna 1975 ensimmäinen koltansaamenkielinen [[aapinen]]. Sittemmin koltansaameksi on julkaistu oppimateriaalia, sanakirjoja ja lukukirjoja. Myös kirkollisia tekstejä on käännetty jo vuosikymmenien ajan.<ref name="siida" /> 1970-luvulla [[Yleisradio]]n saamelaistoimitus alkoi tuottaa koltankielisiä ohjelmia.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Sámi Radio | Nimeke=Saamen radion historia | Ajankohta= | Osoite=http://lotta.yle.fi/srwebanar.nsf/sivut/historia?opendocument&pageid=ContentE1B7D-2 | Julkaisija=Yleisradio | Luettu=17.2.2007 | Kieli= }}</ref> Vuosina 1978­–1986 julkaistiin neljä kertaa vuodessa koltankielistä lehteä ''[[Sää´mođđâzSääʹmođđâz]]'' (”Kolttauutiset”), mutta lehden toiminta jouduttiin lakkauttamaan rahoitusvaikeuksien ja toimittajien vähäisyyden takia.<ref name="kotus-2001">{{Verkkoviite | Tekijä=Satu ja Jouni Moshnikoff | Nimeke=Koltansaamen kielestä | Ajankohta=2001 | Osoite=http://www.kotus.fi/files/719/kolttaLiite1.pdf | Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus | Viitattu=26.7.2007 }}</ref><ref name="kotus-2006">{{Verkkoviite | Tekijä=Jouni ja Satu Moshnikoff | Nimeke=Selvitys koltansaamen nykytilasta ja tarpeellisista toimenpiteistä | Ajankohta=Joulukuu 2006 | Osoite=http://www.kotus.fi/files/715/koltansaamenselvitys.pdf | Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. | Viitattu=27.7.2007 }}</ref>
 
== Nykytilanne ==
Koltansaamea puhuu enää noin 320 henkilöä. Monet Suomessa asuvat koltansaamen puhujat puhuvat myös [[suomen kieli|suomea]] ja Venäjällä asuvat [[venäjän kieli|venäjää]]. Vaikka koltansaamenkielistä väestöä on pidetty melko ikääntyneenä<ref name="ethnologue" /> ja vielä vuonna [[2006]] arvioitiin, että äidinkielenään koltansaamea puhuvista nuorin oli jo yli 30-vuotias,<ref name="kotus-2006"/> on perheitä, joissa puhutaan koltansaamea lapsille. Näiden perheiden lisäksi on perustettu koltankielinen [[kielipesä]] Ivaloon.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke= Kolttauutisia: Ivalon koltansaamen kielipesän touhuja | Ajankohta= 12.2.2010 | Osoite=http://oddaz.saaminuett.fi/2010/02/12/ivalon-koltansaamen-kielipesan-touhuja/ | Julkaisija=Saa'miSaaʹmi Nue'ttNueʹtt | Luettu=30.07.2010| Kieli= suomeksi ja koltansaameksi}}</ref> Syyskuussa 2010 Sevettijärvi sai kymmenen vuoden tauon jälkeen jälleen oman kielipesän.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke= Kolttauutisia: Koltansaamenkielinen kielipesä Sevettijärvelle | Ajankohta= 28.6.2010 | Osoite=http://oddaz.saaminuett.fi/2010/02/12/ivalon-koltansaamen-kielipesan-touhuja/ | Julkaisija=Saa'miSaaʹmi Nue'ttNueʹtt | Luettu=30.07.2010| Kieli=}}</ref>
 
Koltansaamea puhuu enää noin 320 henkilöä. Monet Suomessa asuvat koltansaamen puhujat puhuvat myös [[suomen kieli|suomea]] ja Venäjällä asuvat [[venäjän kieli|venäjää]]. Vaikka koltansaamenkielistä väestöä on pidetty melko ikääntyneenä<ref name="ethnologue" /> ja vielä vuonna [[2006]] arvioitiin, että äidinkielenään koltansaamea puhuvista nuorin oli jo yli 30-vuotias,<ref name="kotus-2006"/> on perheitä, joissa puhutaan koltansaamea lapsille. Näiden perheiden lisäksi on perustettu koltankielinen [[kielipesä]] Ivaloon.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke= Kolttauutisia: Ivalon koltansaamen kielipesän touhuja | Ajankohta= 12.2.2010 | Osoite=http://oddaz.saaminuett.fi/2010/02/12/ivalon-koltansaamen-kielipesan-touhuja/ | Julkaisija=Saa'mi Nue'tt | Luettu=30.07.2010| Kieli= suomeksi ja koltansaameksi}}</ref> Syyskuussa 2010 Sevettijärvi sai kymmenen vuoden tauon jälkeen jälleen oman kielipesän.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke= Kolttauutisia: Koltansaamenkielinen kielipesä Sevettijärvelle | Ajankohta= 28.6.2010 | Osoite=http://oddaz.saaminuett.fi/2010/02/12/ivalon-koltansaamen-kielipesan-touhuja/ | Julkaisija=Saa'mi Nue'tt | Luettu=30.07.2010| Kieli=}}</ref>
 
Koltansaamen kieli on vuonna 1992 voimaan tulleen ja vuonna 2003 uudistetun [[Saamen kielilaki|saamen kielilain]] mukaan yksi Suomen saamelaisalueen virallisista saamelaiskielistä, jolla voidaan asioida viranomaisten kanssa sekä suullisesti että kirjallisesti. Saamen saa myös ilmoittaa äidinkielekseen.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=Ajantasainen lainsäädäntö: 15.12.2003/1086 | Ajankohta= | Osoite=http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20031086 | Julkaisija=Finlex | Luettu=16.2.2007 | Kieli= }}</ref> Kielilain vaikutuksesta esimerkiksi Inarin kunnan ilmoituksia on julkaistu lehdissä myös koltansaameksi. Ongelmaksi ovat kuitenkin muodostuneet lehtien käyttämät merkistöt, jotka ovat soveltuneet huonosti kielen kirjoittamiseen. Tämän seurauksena koltansaamea äidinkielenään puhuvat henkilöt eivät ole usein saanet kuulutuksista lainkaan selvää. Toisaalta virheelliset tekstit ovat levittäneet väärää kuvaa kielen kirjoitustavasta.<ref name="kotus-2001"/>
[[Yle Sámi Radio]]lla on yksi vakituinen koltansaamenkielinen toimittaja, joka tekee koltansaamenkielisen ajankohtaisohjelman viikoittain.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Sámi Radio | Nimeke=Saamen radion toiminta | Ajankohta= | Osoite=http://lotta.yle.fi/srwebanar.nsf/sivut/saamenradio?opendocument&pageid=Content1C76A | Julkaisija=Yleisradio | Luettu=17.2.2007 | Kieli=Suomi }}</ref> Suomessa, [[Norja]]ssa ja [[Ruotsi]]ssa näkyvissä saamenkielisissä [[televisio]]uutisissa, [[Ođđasat]]issa on koltansaamenkielistä materiaalia harvoin, sillä toimituksessa ei ole yhtään kieltä osaavaa toimittajaa.<ref name="kotus-2006"/>
 
Saamelaisten ja saamelaiskielen asemaa valvomaan ja saamelaisten kielellistä ja kulttuurillista itsehallintoa toteuttamaan perustettiin vuonna 1996 lailla [[saamelaiskäräjät]] (''sámediggi''{{k-sms|Sääʹmteʹǧǧ}}).<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=Ajantasainen lainsäädäntö: 17.7.1995/974 | Ajankohta= | Osoite=http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950974 | Julkaisija=Finlex | Luettu=21.2.2007 | Kieli= }}</ref> Yksi saamelaiskäräjien viidestä lautakunnasta on saamen kielineuvosto, joka muun muassa antaa kielen- ja nimistönhuoltoon liittyviä ohjeita ja suosituksia, edistää saamelaiskielten tutkimusta, jakaa tietoa saamelaiskielistä ja antaa yhdessä saamen kielen toimiston kanssa saamelaiskäräjille vaalikausittain kertomuksen saamen kielilain soveltamisesta ja saamelaisten kielioloista.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=Saamen kielineuvosto | Ajankohta= | Osoite=http://www.samediggi.fi/vanha/suomi/toimieli/suto7.htm | Julkaisija=Saamelaiskäräjät | Luettu=21.2.2007 | Kieli= }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=Saamelaiskäräjien organisaatio | Ajankohta= | Osoite=http://www.samediggi.fi/vanha/suomi/su3.htm | Julkaisija=Saamelaiskäräjät | Luettu=21.2.2007 | Kieli= }}</ref> Saamen kielen toimisto on saamelaiskäräjiin kuuluva toimipaikka, joka edellä mainitun kertomuksen lisäksi muun muassa huolehtii käännösten toimittamista eri viranomaisille ja avustaa viranomaisia tulkkien hankkimisessa.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=Toimipaikat | Ajankohta= | Osoite=http://www.samediggi.fi/vanha/suomi/su6.htm | Julkaisija=Saamelaiskäräjät | Luettu=21.2.2007 | Kieli= }}</ref>
 
Kieltä on yritetty elvyttää muun muassa julkaisemalla kirjallisuutta. Kaunokirjallisista teoksista koltansaameksi on käännetty pääasiassa lastenkirjoja. Myös alkuperäiskielisiä kirjoja on ilmestynyt jonkin verran. [[Kati-Claudia Fofonoff]] on esimerkiksi kirjoittanut runoteokset ''Pââsjooǥǥ Laulli'' (''Paatsjoen laulut'', 1988) sekä ''Jânnam muttum nuuˊbbiooˊrinuuʹbbiooʹri'' (''Maa muovattu toisin päin'', 1999). Vuonna 2000 julkaistiin koltansaamelaisten elämäntapaa esittelevä ''Õhtt eeˊǩǩeeʹǩǩ OˊlsseeOʹlssee da Såålla mieˊlddmieʹldd'', jonka olivat laatineet Katri ja [[Matleena Fofonoff]]. Myös Antoine de Saint-Exupéryn ''[[Pikku prinssi]]'' on ilmestynyt koltansaameksi.<ref name="kotus-2001"/><ref name="kotus-2006"/> [[Suomen ortodoksinen kirkko]] on osallistunut koltansaamen elvytykseen julkaisemalla koltansaameksi rukouskirjan vuonna 1983 (''Risttoummi moˊlidvaǩeˊrjjmoʹlidvaǩeʹrjj'') ja vuonna 2002 [[liturgia|Johannes Krysostomoksen liturgian]] (''PââˊssPââʹss EˊččenEʹččen Evvan Krysostomoozz Liturgia'')<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://ort.fi/uutishuone/2017-02-06/jumala-puhuu-myos-koltansaameksi-vuasppod-maainast-se-saamas | Nimeke = Jumala puhuu myös koltansaameksi – Vuâsppoʹd maainast še säämas | Tekijä = Suomen ortodoksinen kirkko | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 6.2.2017 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 10.10.2018 | Kieli = }}</ref> sekä yhteystyössä [[Pipliaseura|Pipliaseuran]] kanssa vuonna 1988 [[Johanneksen evankeliumi|Johanneksen evankeliumin]] (''Evvan evaŋǧe’liumevaŋǧeʹlium'') koltansaameksi. Käännöstyö jatkuu [[Luukkaan evankeliumi|Luukkaan evankeliumin]] kanssa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.piplia.fi/raamattu/raamattu-suomessa/kaannostyo/ | Nimeke = Vähemmistökielet | Tekijä = Suomen pipliaseura | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 10.10.2018 | Kieli = }}</ref>
 
Vuonna 2005 [[Tiina Sanila]] julkaisi ensimmäisen koltansaamenkielisen [[rock]]albumin ''SääˊmjânnamSääʹmjânnam rocks!''<ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Heikkinen, Mikko-Pekka | Nimeke=Tiina Sanila: Sevettijärven rokkikoltta | Ajankohta=17.6.2005 | Osoite=http://nyt.hs.fi/musiikki/artikkeli/1101979928011 | Julkaisija=NYT | Luettu=17.2.2007 | Kieli= }}</ref> Vuonna 2007 on julkaistu kolttien vienalaiseen runonlauluun vertautuvia [[leudd]]eja kirjana ja CD-levynä ''MaaddârääˊjjiMaaddârääʹjji leeuˊdleeuʹd''. Se on Kolttien kyläkokouksen, Kansanmusiikki-instituutin ja Saamelaismuseo Siidan yhteinen julkaisu, jossa tekstit ovat sekä koltansaameksi, suomeksi että englanniksi.
 
Koltansaamenkielisestä kulttuuritarjonnasta huolimatta kielen kohtalo on avoin, sillä monet kolttalapset eivät ole enää oppineet kieltä vanhemmiltaan.<ref name="anhava" />
 
=== Kielen opetus ===
 
[[Inari]]ssa koltansaamea opetetaan Menesjärven ala-asteella ja Sevettijärven koulussa äidinkielenä ja valinnaisena aineena, sekä Ivalon lukiossa valinnaisena aineena B2- ja B3-kielenä.<ref name="llh">{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=Saamen kieli perus- ja lukio-opetuksessa Suomessa 2003–2004 | Ajankohta= | Osoite=http://www.laaninhallitus.fi/lh/lappi/sivistys/home.nsf/pages/F304E48653C2C1AAC2256E59004BE272/$file/saameopetuksessa.ppt | Julkaisija=Lapin lääninhallitus – Sivistysosasto | Luettu=21.2.2007 | Kieli= }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=Ainekohtaiset opetussuunnitelmat | Ajankohta= | Osoite=http://www.inari.fi/koulut/lukio/aiops.htm | Julkaisija=Ivalon lukio | Luettu=16.2.2007 | Kieli= }}</ref> Keväällä [[2005]] oli ensimmäisen kerran mahdollista suorittaa koltansaamessa [[ylioppilastutkinto|ylioppilastutkinnon]] vieraan kielen lyhyen oppimäärän koe, jossa ei kuitenkaan ole kuullunymmärtämisosuutta.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=Kielikokeita koskevat yleiset ohjeet | Ajankohta=9.12.2005 | Osoite=http://www.ylioppilastutkinto.fi/files/documents/Ohjeet07/kieliohjeet2.doc | Julkaisija=Ylioppilastutkintolautakunta | Luettu=16.2.2007 | Kieli= }}</ref> Vuoden 2014 kevään ylioppilastutkinnossa koltansaamen kokeen suoritti kolme kokelasta; kaikki hyväksyttiin arvosanalla cum laude approbatur<ref>{{Verkkoviite |Nimeke=Tilastotietoja ylioppilastutkinnosta | Osoite=http://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/tilastot | Julkaisija=Ylioppilastutkintolautakunta | Luettu=2.6.2014 }}</ref>. Koltansaamenkielisten opettajien määrä on hyvin alhainen, eikä mihinkään oppiaineeseen ole tarpeeksi kattavaa koltansaamenkielistä oppimateriaalia.<ref name="llh" />
 
 
== Alueellinen sijoittuminen ==
[[kuvaKuva:Sami languages large 2.png|thumb|Saamelaiskielten entinen levinneisyys, nrolla 6 koltansaame (tummemmalla nykyalue)]]
 
Koltansaamen historiallisia alueita kutsutaan [[Koltanmaa]]ksi. Nykyisin koltansaamea puhutaan pääasiassa Sevettijärvellä ja se onkin yksi Inarin neljästä virallisesta kielestä. Suomessa puhujia on kaiken kaikkiaan noin 300, joiden murteina on [[Paatsjoki|Paatsjoen]]-Petsamon ja [[Suonikylä]]n murteet . Lisäksi Venäjällä noin 20–30 ihmistä puhuu [[Nuorttijärvi|Nuorttijärven]] murretta [[Luujärvi|Luujärven]] ympäristössä. Aiemmin koltansaamea puhuttiin myös Näätämön lähellä Norjassa, mutta kyseinen murre lienee jo kuollut.<ref name="anhava" /><ref name="ethnologue" /> Kirjakieli perustuu Suonikylän murteeseen.<ref name="siida" />
[[kuva:Sami languages large 2.png|thumb|Saamelaiskielten entinen levinneisyys, nrolla 6 koltansaame (tummemmalla nykyalue)]]
 
Koltansaamen historiallisia alueita kutsutaan [[Koltanmaa]]ksi. Nykyisin koltansaamea puhutaan pääasiassa Sevettijärvellä ja se onkin yksi Inarin neljästä virallisesta kielestä. Suomessa puhujia on kaiken kaikkiaan noin 300, joiden murteina on [[Paatsjoki|Paatsjoen]]-Petsamon ja [[Suonikylä]]n murteet Lisäksi Venäjällä noin 20–30 ihmistä puhuu [[Nuorttijärvi|Nuorttijärven]] murretta [[Luujärvi|Luujärven]] ympäristössä. Aiemmin koltansaamea puhuttiin myös Näätämön lähellä Norjassa, mutta kyseinen murre lienee jo kuollut.<ref name="anhava" /><ref name="ethnologue" /> Kirjakieli perustuu Suonikylän murteeseen.<ref name="siida" />
 
== Kirjoitusjärjestelmä ==
 
Koltansaame käyttää [[latinalaiset kirjaimet|latinalaisia kirjaimia]] ja useita niihin lisättyjä kirjaimia:
 
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Å å
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | Ä ä
| style="width:3em; text-align:center; padding: 3px;" | ˊʹ
|
|
|}
 
Lisäksi kirjaimia Q/q, W/w, X/x, Y/y ja Ö/ö käytetään vierasperäisissä sanoissa. Merkkiä ˊʹ käytetään pehmennysmerkkinä.
 
Koltansaamen suomen kielestä eroavien merkkien (Ââ, Čč, Ʒʒ, Ǯǯ, Đđ, Ǧǧ, Ǥǥ, Ǩǩ, Ŋŋ, Õõ, Šš, Žž ja ˊʹ) tuottamiseksi tarkoitetut tietotekniset ratkaisut eivät ole usein yhteensopivia keskenään, mikä aiheuttaa merkkien vääristymisen, kun tekstiä siirretään järjestelmästä toiseen. Toisaalta fontit eivät ole kovinkaan kattavia, minkä vuoksi kielellä julkaistut painotuotteet ovat epäammattimaisen näköisiä. Usein merkistövirheiden taustalla on monien fonttien toteutuksessa käytetty 8-bittinen ympäristö. [[Unicode]]n mukaisen koodauksen käyttöä hankaloittaa sopivien näppäimistöajurien puute. Toisaalta vajavaisen [[internationalisointi ja lokalisointi|lokalisoinnin]] takia esimerkiksi luettelointi on hyvin työlästä toimivan aakkostuksen puuttuessa.<ref name="kotus-2006"/>
 
== Äänneoppi ==
 
=== Vokaalit ===
 
Koltansaamessa on monimutkainen vokaalijärjestelmä. Taulukoissa on annettu äänteen vieressä sen kirjoitustapa.
 
|}
 
NotesHuom.: <!-- Mikä tämä on? -->
*Eroa äänteiden /{{IPA|e}}/ ja /{{IPA|ɛ}}/ välillä ei näy standardiortografiassa, jossa molemmat kirjoitetaan samoin merkillä ''e''.
*/{{IPA|ɘ}}/ ääntyy melko samoin kuin [[Viron kieli|viron]] ''õ'' /{{IPA|ɤ}}/.
 
===Konsonantit===
 
Koltansaamen konsonantit on esitetty seuraavassa taulukossa. Kirjoitusjärjestelmän vastineet äänteille ovat sulkeissa.
 
=== Persoonapronominit ===
Koltansaamessa esiintyy [[yksikkö (kielitiede)|yksikön]] ja [[monikko|monikon]] lisäksi kaksikko eli [[duaali]]. Alla olevassa taulukossa persoonapronominit on taivutettu nominatiivissa ja genetiivissä/akkusatiivissa.
 
{| class="wikitable"
!&nbsp;
|'''Genetiivi''' || suu || suännai || sij
|-
|'''Akkusatiivi''' || suu || suännaid || siˊjjidsiʹjjid
|-
|'''Illatiivi''' || suˊnnesuʹnne || suännaid || siˊjjidsiʹjjid
|-
|'''Lokatiivi''' || suˊstsuʹst || suännast || siiˊstseeʹst
|-
|'''Komitatiivi''' || suin || suännain || siˊjjivuiˊmsijvuiʹm
|-
|'''Abessiivi''' || suutää || suännaitää || siˊjjitääsijtää
|-
|'''Essiivi''' || suuˊnensuuʹnen || suännan || -
|-
|'''Partitiivi''' || suuˊđedsuuʹđed || - || -
|}
 
!&nbsp; !!yks. !!kaks./mon. !!yks. !!kaks./mon. !!yks. !!kaks./mon.
|-
| rowspan=2 |'''1.''' || jiõm || jeäˊpjeäʹp || - || - || – || jeällap
|-
|jim || jep || || || ||
|-
|rowspan=2 | '''2.''' || jiõk || jeäˊpedjeäʹped || jieˊljeäʹl || jieˊlledjeäʹlled || jieˊljeäʹl || jieˊlledjeäʹlled
|-
| jik || jeˊpedjeʹped || jeˊljeʹl || jeˊlledjeʹlled || jeˊljeʹl || jeˊlledjeʹlled
|-
| '''3.''' || ij || jiâ, jeä, jie || - || - || jeälas || jeällazjeällas
|-
|'''4.''' ||! colspan="2" | <center>jeäˊtjeät</center> || || || ||
|}
Indikatiivin preseensin 3. persoonassa ''iˊllaiʹlla'', ''iˊlleäkkuiʹlleäkku'', ''iˊllääiʹllää'' tai ''iˊlläiʹllä'' yleensä kirjoitetaan ''ij'' + ''leat'' -yhdistelmän sijasta <!--ja ''ij'' + ''leat'' -yhdistelmää yleensä kirjoitetaan ''jeäˊlajeäʹla'' tai ''jeäˊläjeäʹlä''.-->
 
Toisin kuin muissa saamenkielissä koltansaamessa kaksikolla ja monikolla ei ole enää omaa kieltoverbin muotoa, vaan käytetään monikkoa.
== Kirjallisuutta ==
*{{Kirjaviite | Tekijä=Korhonen, Mikko; Mosnikoff, Jouni; Sammallahti, Pekka | Nimike=Koltansaamen opas | Sivu = | Selite= | Julkaisija=Castrenianum | Vuosi=1973 | Tunniste=ISBN 951-45-0189-6 }}
*{{Kirjaviite | Tekijä=Moshnikoff, Satu | Nimike=Muu vuõssmõs sääˊmǩeˊrjjsääʹmǩeʹrjj | Selite= | Julkaisija= | Vuosi=1987 | Tunniste=ISBN 951-47-1113-0 }}
*{{Kirjaviite | Tekijä=Mänty, Sirpa; Fofonoff, Katri| Nimike=Mattu saaˊnidsaaʹnid | Selite= | Julkaisija=SääˊmteˊǧǧSääʹmteʹǧǧ | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 952-441-080-X }}
*{{Kirjaviite | Tekijä=Sammallahti, Pekka; Mosnikoff, Jouni | Nimike=Suomi–koltansaame-sanakirja = LääˊddLääʹdd -sääˊmsääʹm sääˊnnǩeˊrjjsääʹnnǩeʹrjj | Selite= | Julkaisija=Girjegiisá | Vuosi=1991 | Tunniste=ISBN 951-8939-17-9 }}
*{{Kirjaviite | Tekijä=Sammallahti, Pekka; Mosnikoff, Jouni | Nimike=UˊccUʹcc sääm-lääˊddlääʹdd sääˊnnǩeârjažsääʹnnǩeârjaž = Pieni koltansaame–suomi-sanakirja | Selite= | Julkaisija=Jorgaleaddji | Vuosi=1988 | Tunniste=ISBN 951-8939-02-0 }}
*{{Kirjaviite | Tekijä=Jouste, Mark; Mosnikoff, Elias; Sivertsen, Seija | Nimike=MaaddârääˊjjiMaaddârääʹjji LeeuˊdLeeuʹd / Esivanhempien Leuddit / The LeuˊddsLeuʹdds of The Ancestors | Selite=Kirja ja CD-levy | Julkaisija=Kansanmusiikki-instituutti, Saamelaismuseo Siida ja Kolttien kyläkokous | Vuosi=2007 | Tunniste= }}
 
== Aiheesta muualla ==
6 994

muokkausta