Ero sivun ”Ruotsin piirit” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 6:
[[Vuoden 1862 kuntauudistus|Vuoden 1862 kuntauudistuksessa]] pitäjien tehtävät jaettiin maallisista asioista huolehtiville [[kunta|kunnille]] ja kirkollisista asioista huolehtiville [[seurakunta|seurakunnille]]. [[Kiinteistö]]t rekisteröitiin kuitenkin 1970-luvun keskivaiheille tai loppuun asti pitäjittäin. Monet viranomaiset, kuten [[Riksantikvarieämbetet]] ja museot ovat jatkaneet löytöjen rekisteröintiä pitäjäjaon mukaisesti noudattaen [[ATA-koodi]]a, jonka määrittelemät alueet vastaavat vuoden 1950 aikoihin vallinnutta seurakuntajakoa. [[Ruotsin kuntauudistukset|Vuosien 1952 ja 1971 kuntauudistuksissa]] kuntia yhdisteltiin, joten kunnat tulivat joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta muodostumaan usean pitäjän alueista.
 
Seurakuntaliitoksia ei toteutettu samassa tahdissa, joten vielä 1990-luvulla suurin osa seurakunnista vastasi alueeltaan entisiä pitäjiä. Poikkeuksia koskivat lähinnä kaupunkien lähellä sijainneita alueita, joissa [[taajama|taajamien]] laajeneminen oli johtanut sekä seurakuntien yhdistämisiin että uusien seurakuntien muodostamisiin. Pitäjä- ja seurakuntajaot poikkeavat toisistaan noin 15 %:ssa seurakunnista ja tähän lukuun sisältyvät ne poikkeukset, jotka olivat jo ATA-koodin mukaisessa 1950-luvun aluejaossa. Vain 26:ssa kunnassa koko kunta muodostaa yhden piirin. Eniten piirejä on [[Gotlannin kunta|Gotlannin kunnassa]], jossa niitä on peräti 92. Ruotsin manneralueella suurimman määrän piirejä omaava kunta on [[Falköpingin kunta]] 45 piirillä. Vertailun vuoksi vuoden 2015 lopussa, jolloin seurakuntajako lakkasi olemasta valtion aluejako, kokonaisen kunnan kattavia seurakuntia oli yhteensä 63 (lisäksi Forshaga-Munkforsin seurakunta kattoi kaksi kokonaista kuntaa, [[Forshagan kunta|Forshagan]] ja [[Munkforsin kunta|Munkforsin]] kunnat).<ref>http://regina.scb.se/indelningar#</ref>.
 
==Päätös muodostaa piirit ja lakkauttaa seurakunnat hallinnollisena jakona==