Versio 18. huhtikuuta 2017 kello 12.18 muokkaa Irmeili (keskustelu \| muokkaukset) 70 muokkausta pEi muokkausyhteenvetoa ← Vanhempi muutos		Versio 12. lokakuuta 2018 kello 16.16 muokkaa kumoa Haltiamieli (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 70 517 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa Uudempi muutos →
Rivi 3: \| alkuperäinen nimi = {{polytoninen\|Ἰουδίθ}} \| kuva = Judith Beheading Holofernes by Caravaggio.jpg \| kuvankoko = 260px \| kuvateksti = Judit leikkaa Holoferneen pään irti. [[Caravaggio]], n. maalaus noin vuodelta 1598. \| kaanon = Vanha testamentti \| kaanon2 = Deuterokanoniset kirjat Rivi 27 ⟶ 28: == Tausta == [[Tiedosto:112.Judith and Holofernes.jpg\|thumb\|left\|~~160px~~upright\|Judit ja Holofernes. [[Gustave Doré]]n piirros, 1866.]] Kirja on todennäköisesti kirjoitettu 100-luvulla eaa.<ref name="6apokr">{{kirjaviite \| Nimeke = Kuusi apokryfikirjaa, käännösehdotus \| Sivu = 53-55 \| Luku = Juditin kirja, johdanto \| Julkaisija = Apokryfikirjojen käännöskomitea, Kirkkohallituksen monistamo \| Vuosi = 2006 \| Julkaisupaikka = Helsinki \| Tunniste = ISBN 951-789-136-9 \| www = http://evl.fi/EVLfi.nsf/Documents/69C60F18F50CD9E5C225730F001F09B7/$file/kuusi_apokryfikirjaa.pdf}}</ref> Se kehottaa juutalaisia pitäytymään [[Mooseksen laki\|Mooseksen lain]] noudattamisessa. Kirjan alkuperäinen kieli on joko [[heprea]] tai [[muinaiskreikka]]. Rivi 35 ⟶ 36: == Merkitys ja vaikutus == Vaikka Juditin kirja on epähistoriallinen, sitä voidaan pitää [[historiallinen romaani\|historiallisena romaanina]]. [[Martti Luther]] ei pitänyt sitä [[Raamatun kaanon]]iin kuuluvana, mutta kylläkin ”hengellisenä, pyhänä [[satu]]na”, ja arveli, että sen kirjoittaja oli tarkoituksella sijoittanut tarinaan aika- ja nimivirheitä, jotta lukija ymmärtäisi sen sellaiseksi. Hänen mukaansa Judit, jonka nimikin tarkoittaa juutalaista naista, merkitsee vertauskuvallisesti koko juutalaiskansaa. Lisäksi hän piti sitä [[Viisauden kirja\|Viisauden kirjan]] ajatuksia havainnollistavana [[näytelmä]]sovelluksena.<ref name="6apokr" /> Judit ja [[Holofernes]] onovat ~~ollut~~olleet suosittu aihe kuvataiteissa ja myös kirjallisuudessa. Tarinaan viittaa myös isä Hieronymus [[Zachris Topelius\|Zachris Topeliuksen]] romaanissa ''[[Välskärin kertomuksia]]'' yrittäessään saada [[Regina von Emmeritz]]iä murhaamaan [[Kustaa II Aadolf]]in.<ref name="6apokr" /> == Lähteet == {{Viitteet}}

Ero sivun ”Juditin kirja” versioiden välillä