Ero sivun ”Luoto (saari)” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Nenoniel (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Turha sivulause poistettu, saari on määritelmällisesti veden ympäröimä
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli| kertoo maantieteellisestä käsitteestä. Sanan luoto muita merkityksiä on [[Luoto (täsmennyssivu)|täsmennyssivulla]].}}
[[Tiedosto:Mokolea Rock 2.jpg|thumb|250px|Luoto [[Havaiji]]lla [[Tyynimeri|Tyynessä valtameressä]].]]
'''Luoto''' on pieni, tavallisesti puuton [[saari]], jota vesi ympäröi joka puolelta. Pientä luotoa voidaan nimittää isoksi kariksi, jos se ulottuu vain vähän veden pinnan yläpuolelle. Luodon ulkonäön perusteella käytetään nimityksiä heinäluoto, kallioluoto ja kivikkoluoto.<ref>''Nykysuomen sanakirja,'' WSOY 1951–1961, hakusanat luoto ja kari.</ref> Myös kokonaan vedenalaista muodostumaa voidaan kutsua luodoksi.<ref>''Uusi tietosanakirja,'' Tietosanakirja oy 1960–1966, hakusana luoto.</ref>
 
Suomen [[kirjoitettu kieli|kirjoitetussa kielessä]] luoto-sanaa käytti jo [[Mikael Agricola]]. Sanan alkuperästä ei ole varmuutta. Sitä on pidetty omaperäisenä, vaikka sillä ei ole vastineita etäsukukielissä. Toisaalta on mahdollista, että se on laina [[germaaniset kielet|germaanisista kielistä]]. Luodolla on vastine monessa lähisukukielessä: [[inkeroisen kieli|inkeroisessa]] ja [[vatja]]ssa sitä vastaa ''looto,'' [[karjalan kieli|karjalassa]] ''luoto,'' [[vepsän kieli|vepsässä]] ''lodo'' ja [[viron kieli|viron]] [[murre|murteissa]] ''lood''.<ref>Kaisa Häkkinen: ''Nykysuomen etymologinen sanakirja,'' WSOY 2007, ISBN 978-951-27108-7, hakusana luoto.</ref>