[[Kuva:Franklin Roosevelt signing declaration of war against Germany.jpg|thumb|200px|YhdysvaltainYhdysvaltojen presidentti [[Franklin D. Roosevelt]] allekirjoittaa sodanjulistuksen Saksaa[[natsi-Saksa]]a vastaan 11. joulukuuta 1941.]]
'''Sotatila''' on [[sota|sodan]] osapuolten keskinäinen suhde. Sotatila alkaa joko muodollisella [[sodanjulistus|sodanjulistuksella]] tai vihollisuuksien syttymisellä ja se voidaan julistaa koskemaan koko valtionvaltakunnan aluetta tai tiettyä osaa siitä. Sotatila voi vallita myös maiden välillä, vaikka vihollisuuksia ei olisikaan. Sotatila päättyy [[rauhansopimus|rauhansopimukseen]]rauhantekoon. ▼
Myös [[poikkeustila]]a, johon valtio julistetaanvoi maan julistaa, voidaan sanoa sotatilaksi. ▼
▲'''Sotatila''' on [[sota|sodan]] osapuolten keskinäinen suhde. Sotatila alkaa joko muodollisella [[sodanjulistus|sodanjulistuksella]] tai vihollisuuksien syttymisellä ja se voidaan julistaa koskemaan koko valtion aluetta tai tiettyä osaa siitä. Sotatila voi vallita myös maiden välillä, vaikka vihollisuuksia ei olisikaan. Sotatila päättyy [[rauhansopimus|rauhansopimukseen]].
▲Myös [[poikkeustila]]a, johon valtio julistetaan, voidaan sanoa sotatilaksi.
== Sotatila Suomessa ==
[[Suomen lakiSuomi|Suomessa]]insotatila-nimitysnimitystä tuli”sotatila” käytettiin vuonna 1930, annetussa laissa.<ref name=PuolTilaLaki>{{verkkoviite | Osoite = http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1991/19911083 | Nimeke = Laki puolustustilasta (1983/1991), 45 § | Julkaisija = Finlex | Viitattu = 2.5.2011}}</ref> jolloin säädetynTämän lain nojalla [[SuomenSuomi tasavallan presidentti|tasavallan presidentti]] [[Kyösti Kallio]] julisti Suomenjulistettiin sotatilaan [[talvisota|talvisodan]] alettua 30. marraskuuta [[1939.]],<ref>{{verkkoviite | Osoite = http://www.uusisuomi.fi/talvisota/78208-maa-julistettu-sotatilaan | Nimeke = Maa julistettu sotatilaan | Julkaisija = Uusi Suomi | Viitattu = 2.5.2011}}</ref> Siitämistä lähtien Suomi oli sotatilassa myös26. talvi- jasyyskuuta [[jatkosota|jatkosodan1947]] [[välirauha|välisen rauhan]] sekä jatko- ja [[Lapin sota|Lapin sodan]] yli aina 26. syyskuuta 1947 saakka, jolloin tasavallan presidentti [[J. K. Paasikivi]] julisti sotatilan päättyneeksi [[liittoutuneiden valvontakomissio]]npoistuessapoistui Suomesta [[Pariisin rauharauhansopimus (1947)|Pariisin rauharauhansopimuksen]]nsopimuksen astuttua voimaan.<ref>{{kirjaviite | Nimeke = Factum, 7. osa (sm-vahi)| Sivu = 37, art. Sotatila | Julkaisija = Weilin & Göös | Vuosi = 2005 | Tunniste = ISBN 951-35-6681-1}}</ref> Nykyisessä lainsäädännössä nimitystä sotatila ei enää käytetä, vaan Suomen poikkeustiloja säätelevät [[valmiuslaki]] ja [[puolustustilalaki]]. Näistä järeämpi puolustustilalaki antaa viranomaisille sodan aikana käytettävät valtuudet. Valmiustilan ja puolustustilan julistamisesta päättää [[Suomen tasavallan presidentti|tasavallan presidentti]] [[valtioneuvosto]]n presidentin esittelyssä, minkä jälkeen asianomaiset asetukset alistetaan [[eduskunta|eduskunnan]] hyväksyttäviksi.▼
[[Suomen sisällissota|Sisällissodan]] alussa 1918 halltuksen alaiset [[Suomen puolustusvoimat|Suomen tasavallan joukot]] eli [[valkoiset]] olivat suorittaneet [[Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta|Venäjä]]n [[puna-armeija]]n varuskuntien aseistariisunnan [[Pohjanmaan historiallinen maakunta|Pohjanmaa]]lla ja [[Karjalan historiallinen maakunta|Karjala]]ssa.<ref>Engman 2007, s. 157.</ref> Vastavetona Venäjän Suomessa ollut 42. armeijakunta sai käskyn riisua aseista Viipurin valkoiset ja osa venäläisistä joukoista tuki suomalaisia kapinallisia eli [[punakaarti|punaisia]]. [[Svinhufvudin I hallitus|Suomen hallitus]] ilmoitti ensimmäisen kerran olleensa sotatilassa Venäjää vastaan huhtikuun alussa 1918 perustellessaan venäläisdiplomaatti, bolsevikkijohtaja [[Lev Kamenev]]in vangitsemista [[Ahvenanmaan maakunta|Ahvenanmaa]]lla.<ref>Engman 2007, s. 318.</ref> [[Suomi|Suomen]] ja Venäjän välinen sotatila päättyi [[Tarton rauha]]nsopimuksen astuessa voimaan 31. joulukuuta 1920.
▲[[Suomen laki]]in sotatila-nimitys tuli 1930,<ref name=PuolTilaLaki>{{verkkoviite | Osoite = http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1991/19911083 | Nimeke = Laki puolustustilasta (1983/1991), 45 § | Julkaisija = Finlex | Viitattu = 2.5.2011}}</ref> jolloin säädetyn lain nojalla [[Suomen tasavallan presidentti|tasavallan presidentti]] [[Kyösti Kallio]] julisti Suomen sotatilaan [[talvisota|talvisodan]] alettua 30. marraskuuta 1939.<ref>{{verkkoviite | Osoite = http://www.uusisuomi.fi/talvisota/78208-maa-julistettu-sotatilaan | Nimeke = Maa julistettu sotatilaan | Julkaisija = Uusi Suomi | Viitattu = 2.5.2011}}</ref> Siitä lähtien Suomi oli sotatilassa myös talvi- ja [[jatkosota|jatkosodan]] [[välirauha|välisen rauhan]] sekä jatko- ja [[Lapin sota|Lapin sodan]] yli aina 26. syyskuuta 1947 saakka, jolloin tasavallan presidentti [[J. K. Paasikivi]] julisti sotatilan päättyneeksi [[liittoutuneiden valvontakomissio]]n poistuessa Suomesta [[Pariisin rauha (1947)|Pariisin rauha]]nsopimuksen astuttua voimaan.<ref>{{kirjaviite | Nimeke = Factum, 7. osa (sm-vahi)| Sivu = 37, art. Sotatila | Julkaisija = Weilin & Göös | Vuosi = 2005 | Tunniste = ISBN 951-35-6681-1}}</ref>
Nykyisessä lainsäädännössä nimitystä sotatila ei enää käytetä, vaan Suomen poikkeustiloja säätelevät [[valmiuslaki]] ja [[puolustustilalaki]]. Näistä järeämpi puolustustilalaki antaa viranomaisille sodan aikana käytettävät valtuudet. Valmiustilan ja puolustustilan julistamisesta päättää tasavallan presidentti [[Suomen valtioneuvosto|valtioneuvosto]]n presidentin esittelyssä, minkä jälkeen asianomaiset asetukset alistetaan [[eduskunta|eduskunnan]] hyväksyttäviksi.
