Ero sivun ”Kalankasvatus” versioiden välillä

[[Kuva:Faroese.fishfarm.jpg|thumb|300px|Kalanviljelyä verkkoaltaissa Färsaarilla.]]

[[Kuva:Global total fish harvest.svg|thumb|300px|Maailman tilastoidun [[kalastus]]saaliin (sininen) ja kasvatetun kalantuotannon (vihreä) kehitys 1950-2010, miljoonia tonneja ([[FAO]]:n tilasto).]]

Maailman kalanviljelytuotanto on kasvanut nopeasti 1980-luvulta alkaen, kun luonnonvesien kalansaalis on puolestaan pysynyt jokseenkin vakaana. Vuonna 2010 tilastoitu kalanviljelyn kokonaistuotanto oli noin 60 miljoonaa tonnia (tähän sisältyvät myös viljellyt äyriäiset ja simpukat), kun kalastussaalis oli noin 88 miljoonaa tonnia. Maailman vesiviljelystä 89 % tapahtui Aasiassa, 61 % yksin Kiinassa.<ref name = faostate>[http://www.fao.org/docrep/016/i2727e/i2727e.pdf THEThe STATEState OFof WORLDWorld FISHERIESFisheries ANDand AQUACULTUREAquaculture 2012] FAO Fisheries and Aquaculture Department, Rome 2012 (pdf)</ref> Seuraavaksi eniten tuottavat Intia, Vietnam, Thaimaa, Indonesia ja Bangladesh.

# [[Ruohokarppi]] ''Ctenopharyngodon idellus'', 5,0 miljoonaa tonnia, US$ 6,5 mrdmiljardia dollaria

# [[Hopeakarppi]] (hopeapaksuotsa) ''Hypophthalmichthys molitrix'', 4,2 miljoonaa tonnia, US$ 5,5 mrdmiljardia dollaria

# [[Karppi]] ''Cyprinus carpio'', 3,8 miljoonaa tonnia, US$ 5,2 mrdmiljardia dollaria

# [[Niilintilapia]], ''Oreochromis niloticus'', 3,2 miljoonaa tonnia, US$ 5,3 mrdmiljardia dollaria

# [[Marmorikarppi]] (marmoripaksuotsa) ''Hypophtalmichthys nobilis'', 2,9 miljoonaa tonnia, US$ 3,7 mrdmiljardia dollaria

# [[Katla (kala)|Katla]] ''Catla catla'' (intiankarppi), 2,8 miljoonaa tonnia, US$ 5,5 mrdmiljardia dollaria

# [[Ruutana]] ''Carassius carassius'', 2,5 miljoonaa tonnia, US$ 2,7 mrdmiljardia dollaria

# [[Lohi]] ''Salmo salar'', 2,1 miljoonaa tonnia, US$ 10,1 mrdmiljardia dollaria

# [[Jättilabeo]] ''Labeo rohita'', 1,6 miljoonaa tonnia, US$ 2,9 mrdmiljardia dollaria

# [[Maitokala]] ''Chanos chanos'', 0,9 miljoonaa tonnia, US$ 1,7 mrdmiljardia dollaria

# [[Kirjolohi]] ''Oncorhynchus mykiss'', 0,9 miljoonaa tonnia, US$ 3,6 mrdmiljardia dollaria

# [[Jättilahna]] ''Megalobrama amblycephala'', 0,7 miljoonaa tonnia, US$ 1,2 mrdmiljardia dollaria

Toiseksi tärkein viljelykalalaji on [[siika]], jonka viljely ruokakalaksi lähti vauhtiin vasta 2000-luvun alussa. Sen tuotanto on noussut noin 1,2 miljoonaan kiloon kymmenessä vuodessa, mikä vastaa nyt noin 9 % koko kalanviljelystä.<ref name=R14/> Väihäisempiä määriä ruokakalalaksi viljeltyjä lajeja ovat [[taimen]], [[nieriä]], [[sammet|sampi]] ja [[kuha]], mutta niiden tuotanto oli yhteensä vain noin 0,2 miljoonaa kiloa. Kirjolohen mätiä tuotettiin 0,4 miljoonaa kiloa. Kirjolohen tuotannon arvo vuonna 2013 oli noin 47 miljoonaa euroa ja siian 8 miljoonaa.<ref name=R14/> Vuonna 2006 kalankasvatuksen osuus koko kalantuotannon arvosta oli 63%.<ref>[http://www.kalankasvattajaliitto.fi/page.php?page_id=19 Kalankasvattajaliitto]</ref>

Ruokakalan lisäksi kalaa viljellään myös istutettavaksi luonnonvesiin. Kalojen poikaskasvatuksen ansiosta monet Suomen luontaiset lohipitoiset vesistöt ovat pysyneet elinvoimaisina. Kalanpoikasten tuotanto on yleisintä Pohjois- ja Keski-Suomessa. Istutuksiin ja kasvatukseen tuotettujen kalan- ja ravunpoikasten kokonaismäärä 2013 oli noin 54 miljoonaa yksilöä.<ref name=R14/>

Kalanviljelyssä yksilötiheydet altaissa ovat tiheämmät kuin luonnossa. Tämä edesauttaa erilaisten [[Patogeeni|patogeenien]] aiheuttamien sairauksien leviämistä, eikä luonnossa tapahtuvaa sairaiden yksilöiden karsiutumista [[Predaatio|predaation]] eli saalistuksen vaikutuksesta pääse tapahtumaan. Tämä on aiheuttanut suuria ongelmia ja taloudellisia menetyksiä kalankasvattamoille ympäri maailmaa<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0167587704002120|nimeke = A framework for understanding the potential for emerging diseases in aquaculture|julkaisu = Preventive Veterinary Medicine, volume 64, issues 2-3|julkaisija = |viitattu = 16.2.1015|tekijä = Alexander G. Murray, Edmund J. Peeler|ajankohta = 2005}}</ref><ref>FRANKFrank ASCHEAsche, HÅVARDHåvard HANSENHansen, RAGNARRagnar TVETERASTveteras (2009) The Salmon Disease Crisis in Chile. Marine Resource Economics 24(4):405-411. doi: http://dx.doi.org/10.5950/0738-1360-24.4.405</ref>. Norjassa ja Chilessä sijaitsevilta avoimista verkkoaltaista leviävät [[Patogeeni|patogeenit]] ja loiset ovat aiheuttaneet ongelmia useissa luonnonkalakannoissa, etenkin kun niitä on sijoitettu vaelluskalojen kutureiteille. Näillä alueilla on havaittu massiivisia kalakuolemia, sekä mittavia taantumia kyseisissä kalakannoissa. <ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.sciencemag.org/content/318/5857/1772.short|nimeke = Declining Wild Salmon Populations in Relation to Parasites from Farm Salmon|julkaisu = Science 14 December 2007: Vol. 318 no. 5857 pp. 1772-1775|viitattu = 16.4.2015|tekijä = Krkošek, Ford, Morton, Lele, Myers, Lewis|ajankohta = }}</ref><ref>Ford JS, Myers RA (2008) A Global Assessment of Salmon Aquaculture Impacts on Wild Salmonids. PLoS Biol 6(2): e33. doi:10.1371/journal.pbio.0060033</ref>

Kalanviljely voi [[Rehevöityminen|kuormittaa vesistöjä]] ravinnepäästöillään. Kasvatus suljettuun kiertoon perustuvissa allasjärjestelmissä on yksi sovellus, jolla kalanviljelyä voidaan tehostaa ja päästöt lähes eliminoida avovesillä viljelyyn verrattuna. Verkkoallaskasvatuksessa [[Päästö|päästöillä]] ei [[Itämeri|Itämeren]] kokonaispäästöjen tasolla ole suurta merkitystä, mutta paikallisesti [[typpi]] ja [[fosfori]] voivat kuormittaa vesistöjä.<ref>[http://www.environment.fi/default.asp?contentid=133453&lan=FI Ympäristöministeriö]</ref>

{{viitteet|sarakkeet}}

{{commonscat-rivi|fish farming}}