Ero sivun ”Kanukkakasvit” versioiden välillä

| kuvateksti = [[Punamarjakanukka]] (''Cornus mas'').

| kaari = [[versokasvitVersokasvit]], Embryophyta

| alakaari = [[putkilokasvitPutkilokasvit]], Tracheophyta

| luokka = [[siemenkasvitSiemenkasvit]], Spermatophyta

| alaluokka = [[koppisiemenisetKoppisiemeniset]], Angiospermae

| synonyymit = * Alangiaceae Candolle, ''nom. cons.''

| commons = Cornaceae

'''Kanukkakasvit''' (Cornaceae) on [[koppisiemeniset|koppisiemenisten]] [[Cornales]]-lahkoon kuuluva kasviheimo, jossa on kaksi sukua ja 85 lajia.<ref>Stevens 2001, viitattu 6.12.2014</ref>

Kanukkakasvit ovat puita tai pensaita, joskus rönsyllisiä varpuja, harvoin ruohoja. Niistä joihinkin kerääntyy [[Alumiini|alumiiniaalumiini]]a. Sekundaarisiin aineenvaihduntatuotteisiin kuuluvat erilaiset iridoidit, [[alkaloidit]], [[saponiinit]], [[flavonolit]] ja [[tanniinit]]. Joillakin lajeilla on limaa, joillakin maitiaisnestettä. Tukisolukoissa on kivisoluja eli sklereidejä. Solukarvat ovat T:n muotoisia. [[Lehti (kasvitiede)|Lehdet]] sijaitsevat tavallisesti vastakkaisesti, harvemmin kierteisesti tai kahdessa rivissä. Lapa on ehytlaitainen, joskus liuskainen, sulka- tai kourasuoninen. [[Kukka|Kukat]] ovat tavallisesti 4-lukuisia, joskus jopa 10-lukuisia, ja sijaitsevat mykeröissä tai muissa tiheissä [[Kukinto|kukinnoissa]]. Kukinnon kukat avautuvat melkein yhtaikaisesti. Verhiö on huomattavan pieni, toisinaan yhdislehtinen; teriö on erilehtinen. Heteet sijaitsevat kohdakkain verholehtien kanssa, määrältään niitä voi olla jopa nelinkertainen määrä verhoihin nähden. Yhdislehtinen ja kehänalainen [[sikiäin]] on yhdestä neljään emilehden muodostama, vartalo on tavallisesti lyhyt ja luotti tylppä tai pallomainen. Sikiäimen päällä on mettä erittävä kehrä eli diskus. [[Luumarja]] on yksi- tai kaksisiemeninen, ja sen seinämässä on kivisoluja. [[Siemen|Siemenessä]]essä on hemiselluloosapitoinen endospermi ja vihreä alkio. [[Kromosomisto|Kromosomiluku]] n = 8-118–11.<ref>Stevens 2001, viitattu 6.12.2014</ref>

Kanukkakasvien heimon [[Evoluutiopuu|evoluutiopuunevoluutiopuu]]n haarautuminen lienee alkanut noin 67 miljoonaa vuotta sitten eli heti [[Liitukausi|liitukauden]] päättymisen ja [[Liitukauden joukkosukupuutto|suuren sukupuuttoajan]] jälkeen. [[Kanukat|Kanukoiden]] (''Cornus'') hedelmäfossiileja tunnetaan Pohjois-Amerikasta [[Pohjois-Dakota|Pohjois-Dakotan]]n [[Paleoseeni|paleoseenisista]] kallioista, joiden iäksi on arvioitu 58 miljoonaa vuotta.<ref>Stevens 2001, viitattu 6.12.2014</ref>

Alangium platanifolium.jpg|''[[Alangium platanifolium]]''.

* Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.) 1998: Retkeilykasvio. 4. täysin uudistettu painos. – Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. ISBN 951-45-8166-0

* Stevens, P. F. (2001 onwards). Angiosperm Phylogeny Website. Version 12, July 2012 [and more or less continuously updated since]." will do. http://www.mobot.org/MOBOT/research/APweb/.