Ero sivun ”Raasakkakoski” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
viime vuosisadalla > 1900-luvulla |
kalatie ja lohen istutus, 2 linkkiä |
||
Rivi 5:
Iijoen [[uitto]] antoi lisäansioita seudun asukkaille ja vilkastutti 1900-luvulla elämää kosken ympärillä. Uitto päättyi vuonna 1988, mutta uittoperinteitä ei ole unohdettu. Koskessa järjestetään kesäisin, tavallisesti heinäkuun ensimmäisenä lauantaina, [[Tukkilaiskisat|tukkilaiskisoja]]. Silloin voimalaitospadot avataan ja vesi juoksutetaan koskeen. Kisojen järjestäjinä toimivat Iin kunta ja Ii-instituutti, liikelaitokset ja Iin Urheilijat ry.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.kuningasjatka.fi/sivu/fi/|nimeke=Kuningasjätkä - Iin tukkilaiskilpailut|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=}}</ref> Kisoja on järjestetty 1950-luvulta alkaen.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.elonet.fi/fi/elokuva/166488|nimeke=Finlandia-katsaus, Tukkilaiskisat 1961 Iissä|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=}}</ref> Niiden järjestämisessä oli pitkä tauko voimalaitoksen rakentamisen jälkeen, mutta 2000-luvulla ne aloitettiin jälleen.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.kaleva.fi/uutiset/oulu/tukkijatka-kuohujen-sylissa-katso-kuvat-ja-video/635237/|nimeke=Tukkijätkä kuohujen sylissä, Kaleva 7.7.2013|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=}}</ref> Vuonna 2018 pidettiin suomenmestaruuskilpailut.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.tukkilaiset.com/kilpailut/kilpailut-2018|nimeke=Tukkilaiset.com|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=}}</ref>
Kalastus on ollut tärkeä elinkeino Raasakkakoskella, niin kuin koko Iijoella.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.ii.fi/ii_nimen_alkuperaa|nimeke=Iin historiaa|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=}}</ref> Ennen voimalaitoksen rakentamista koskesta saatiin runsaasti [[Siika|siikaa]] ja lohta, joita pyydettiin [[Lippo|lipolla]]. [[Hauki]]en ja [[Nahkiainen|nahkisten]] pyytämiseen käytettiin [[Katiska|katiskoja]] ja pajusta tehtyjä [[Merta|mertoja.]] Vuonna 2018 Raasakkakosken vanhaan uomaan on avattu Uiskarin kalatien portti, ja kalatietä kehitetään valtion rahoituksen avulla. Veden laatua tarkkaillaan, ja juoksutuksia on lisätty, mikä on edellytys kalan nousemiselle ohi voimalaitoksen.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kaleva.fi/uutiset/pohjois-suomi/uiskarin-kalatie-avattiin-kaloille-annetaan-iijoessa-mahdollisuus-nousta-ohi-raasakan-voimalaitoksen/795711/|nimeke=Uiskarin kalatie|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=}}</ref> Luonnonuomaan on myös istutettu lohia. [[Luonnonvarakeskus]] tutkii jokea ja on löytänyt vanhasta jokiuomasta luonnonvaraisia lohenpoikasia, mikä todistaa lohen lisääntyvän luontaisesti Iijoessa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.is.fi/oulun-seutu/art-2000005848648.html|nimeke=Lohet lisääntyvät luontaisesti Iijoessa.|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=}}</ref>
Noin kilometrin päässä koskesta kaakkoon sijaitsee Kiviharju, jossa on tehty arkeologisia kaivauksia ja löydetty [[Rautakausi|rautakautisia]] asuinpaikkajäännöksiä<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/kmloyto/read/asp/r_loyto_det.aspx?LOYTO_ID=29801|nimeke=Museovirasto: Kaivaukset Raasakan Kiviharjulla|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=}}</ref>, mistä voi päätellä, että aluetta on asutettu jo esihistoriallisina aikoina sitä mukaa kuin [[Maankohoaminen|maankohoamista]] on tapahtunut jääkauden jälkeen. Nykyisin kosken molemmin puolin on asutusta, mutta nuoret lähtevät usein taajamiin etsimään parempaa toimeentuloa. Kesäisin osa heistä palaa mökeilleen kosken rannalle.
| |||