Ero sivun ”Kaarle IX” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ipr1 (keskustelu | muokkaukset)
pEi muokkausyhteenvetoa
Lähde, lähteiden päivitys ja korjaus ja →‎Aiheesta muualla: linkkejä.
Rivi 83:
}}
 
'''Kaarle IX''' ({{k-sv|Karl IX}}, [[4. lokakuuta]] [[1550]] – [[30. lokakuuta]] [[1611]]) oli [[Ruotsi]]n hallitsija 1599–1611, kuningas virallisesti vuodesta 1604. Hän oli yksi kuningas [[Kustaa Vaasa]]n pojista.<ref>[https://web.archive.org/web/20150923233832/http://www.edu.linkoping.se/stangebro/Fakta/karl.htm Carl IX, 1550 - 1611] ''Slaget vid Stångebro'' Linköping Kommun, Länsmuseet 1999</ref> Kaarlesta on käytetty myös nimitystä '''Kaarle-herttua''' viitattaessa tapahtumiin ennen hänen kuninkuuttaan.
 
Kustaa Vaasa luovutti hänelle testamentissaan oman herttuakunnan [[Sveanmaa]]n alueelta. Kaarle käytännössä johti kapinaa veljeään [[Eerik XIV|Eerikiä]] vastaan, jonka seurauksena [[Juhana III]] tuli Erikin tilalle valtaistuimelle. Kaarlen ja Juhanan välit olivat kuitenkin kireät. Juhana olisi halunnut rajoittaa Kaarlen valtaa, mutta Juhanan luovuttua tästä tavoitteesta kiistanaiheeksi nousi uskonto. [[Kryptokalvinistit|Kryptokalvinismia]] tukeva Kaarle ei hyväksynyt sitä, että Juhana muutti [[Ruotsin kirkko|Ruotsin kirkon]] toimintaa korkeakirkollisempaan suuntaan. Kaarle ei myöskään hyväksynyt unionia katolisen [[Puola-Liettua]]n kanssa.
Rivi 91:
== Sisällissota ==
{{pääartikkeli|[[Sigismundin ja Kaarlen valtataistelu]]}}
Suomen aatelisto ja johtava porvaristo oli yleisesti [[Klaus Fleming]]in ja Sigismundin puolella: unionin [[Puola-Liettua]]n kanssa esimerkiksi uskottiin tuovan turvaa Venäjää vastaan ja auttavan kauppaa. Kovin kaukana ei ehkä ollut sekään mahdollisuus, että Suomi olisi eronnut Ruotsista ja liittynyt yksin tähän puolalais-balttilaiseen valtiomuodostelmaan. Sigismundille tämä ei kuitenkaan kelvannut, vaan hän halusi Ruotsin kruunun. Monet talonpojat sen sijaan vastustivat Klaus Flemingiä. Eräänä syynä olivat tämän Kaarle-herttuan varalta ylläpitämät [[linnaleiri]]t, jotka ottivat varsin siekailematta ylläpitonsa talonpojilta. Kaarle-herttua käytti talonpoikia hyväkseen ja antoi vastauksessaan pohjalaistalonpoikien valituskirjelmään sytykkeen vuosien 1596–1597 talonpoikaiskapinalle, [[nuijasota|nuijasodalle]]. Klaus Fleming kukisti tämän kapinan verisesti, mutta kuoli samana vuonna.<ref>[http://maailmanhistoria.net/artikkelit/talonpojat-nousivat-kapinaan/ Talonpojat nousivat kapinaan] Maailmanhistoria-lehti 7.10.2011</ref><ref>[{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20121217234122/http://www.turku2011.fi/uutiset/kaarle-herttua-palaa-turun-linnaan_fi | Nimeke = Kaarle-herttua palaa Turun linnaan], ''Edelfeltin historiamaalaus Turkuun'' | Julkaisu = Turku 2011 | Viitattu = 2.10.2018}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?t=3374 | Nimeke = Kaarle-herttua palaa Turun linnaan | Tekijä = Onnela, Tapio | Ajankohta = 21.12.2010 | Julkaisu = Agricola, Suomen humanistiverkko | Viitattu = 2.10.2018}}</ref>
 
Kaarle nousi maihin Suomeen syyskuussa 1597 kukistaakseen Sigismundia yhä kannattavan aateliston. Turun linna antautui muutamien viikkojen taisteluiden jälkeen, ja sen johto korvattiin Kaarlen kannattajilla. Kaarle joutui kuitenkin palaamaan pian Ruotsiin, jota uhkasi Puolan maihinnousu. Harvalukuiset Kaarlen puolustajat joutuivat Suomessa pian tappiolle, ja Turun linna oli jälleen Sigismundin kannattajien käsissä. Seuraavana vuonna Sigismund yritti lähettiläänsä välityksellä vaikuttaa Upsalan<!-- vanha kirjoitusasu yhdellä peellä --> valtiopäiviin, ja sai jonkin verran vastakaikua ajatuksilleen. Kaarle kuitenkin sai läpi mieleisensä päätökset. Kuultuaan että Puola suunnitteli sotaretkeä Ruotsiin, vannoi Suomen poliittinen johto yhä uskollisuuttaan Sigismundille ja torjui Upsalan valtiopäivien päätökset 1598.{{lähde}}
 
Rivi 122:
 
==Aiheesta muualla==
{{Commonscat-rivi|Charles IX of Sweden}}
* {{Kansallisbiografia|id = 312|nimi = Kaarle IX (1550–1611)|tekijä = Jussi Nuorteva|ajankohta = 23.6.2000|viitattu = }}
* Louise Stjernströmin (Carl Blinkin) teokset Kaarle ja Sigismund: I: Protestanttiko vai katolinen? ja II: Lehti kääntyy vapaasti ladattavina e-kirjoina [https://www.gutenberg.org/browse/languages/fi#a48264 Project Gutenbergiltä].
* [http://agricola.utu.fi/julkaisut/julkaisusarja/kktk/15971002.html Kaarle herttuan avoin kirje Suomen rahvaalle 2.10.1597, Turku](Agricola-Suomen historiaverkko, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus)
* {{Verkkoviite | Osoite = https://www.ts.fi/viihde/1074065894/Edelfelt+palasi+kotiin+Turun+linnaan | Nimeke = Edelfelt palasi kotiin Turun linnaan | Tekijä = Lepokorpi, Nina | Ajankohta = 1.9.2005 | Julkaisu = Turun Sanomat | Viitattu = 2.10.2018}}
{{Commonscat-rivi|Charles IX of Sweden}}
* {{Verkkoviite | Osoite = https://maailmanhistoria.net/artikkelit/kaarle-herttua-valtaa-suomen | Nimeke = Kaarle-herttua valtaa Suomen | Tekijä = Enkenberg, Ilkka | Ajankohta = 14.9.2012 | Julkaisu = Maailmanhistoria.net | Viitattu = 2.10.2018}}