Ero sivun ”Fredrik Suuri” versioiden välillä

[[Tiedosto:Friedrich Zweite Alt.jpg|thumb|left|Fredrik Suuri vuonna 1781.]]

[[Tiedosto:Adolf Friedrich Erdmann von Menzel 024.jpg|thumb|[[Adolph von Menzel]]: Fredrik Suuri matkalla (noin 1850).]]

==== Sodat Sleesian hallinnasta ====

Kun [[Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta|Pyhän saksalais-roomalaisen keisari­kunnan]] hallitsija [[Kaarle VI (keisari)|Kaarle VI]] kuoli vuonna 1740 syntyi kruununperimyksestä heti kiistaa. Keisari Kaarle VI oli nimittänyt seuraajakseen tyttärensä Maria Teresian, mitä monet kaukaista sukua olevat miespuoliset ruhtinaat eivät hyväksyneet. Ensimmäisenä kruunua tavoitteli [[Baijeri]]n [[vaaliruhtinas]] Kaarle Albert. Testamentissa luki aivan selvästi, että Kaarle Albertista voi tulla keisari vain, jos [[Habsburg]]in suku on sammunut sekä mies- että naislinjalta. Baijerilla ei ollut sotilaallista eikä taloudellista voimaa ajaa Kaarle Albertin vaatimuksia eteenpäin. Myös Saksin vaaliruhtinas Albert III oli kiinnostunut tavoittelemaan kruunua, mutta häneltäkin puuttuivat riittävät voimavarat. Fredrik järkeili, että ainoa varteenotettava uhka on tulossa [[Ranska]]sta. <ref> Grimberg, C.: Kansojen historia, osa 17, valistuksesta vallankumoukseen, 1983 s.148-150</ref>

 

Fredrik oli kiinnostunut myös arkkitehtuurista. Hänen hallituskaudellaan Berliiniin rakennettiin akatemiatalo, uudistettiin Berliinin ja Potsdamin linnat lähes täydellisesti ja rakennettiin oopperatalo. Kuuluisimpana pidetään kuitenkin Postdamin lähettyvillä olevaa Sanssoucin linnaa. Fredrik laati itse luonnokset rakennukseen ja kuninkaan luonnokset siirsi toteutuskelpoisiksi arkkitehti [[Hans Gerorg W. von Knobelsdorf]]. Linna rakennettiin vuosina 1745- 1747. <ref> Grimberg, C.: Kansojen historia, osa 17, valistuksesta vallankumoukseen, 1983 s.185,191</ref>

==Jälkimaine==

[[Tiedosto:Berlin Friedrich II Denkmal 09-2017 img1.jpg|thumb|left|200px|Fredrik Suuren ratsastajapatsas Berliinin [[Unter den Linden]]illä.]]