Ero sivun ”Talouskasvu” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
tuotantomäärä, ei arvonnousu. talouskasvu ei tuo mukanaan tasa-arvoa ja kasvata köyhien tuloja mitenkään automaattisesti |
→Kasvukirjanpito ja kerroinvaikutus: kerrannaisvaikutus, ei kerroinvaikutus |
||
Rivi 22:
[[Taloustiede|Taloustieteilijät]] ovat hyvin tietoisia BKT:n ongelmista hyvinvoinnin kuvaajana. BKT:tä tuleekin tarkastella indikaattorina eikä absoluuttisena mittana. Tulojaon epätasa-arvoisuuden tarkasteluun on kehitetty omia mittareita kuten [[Ginikerroin]]. Negatiivisia ulkoisvaikutuksia voidaan yrittää ottaa huomioon vaihtoehtoisten BKT-määritelmien avulla (esim. vihreä bruttokansantuote). Vapaa-ajan arvoa voidaan ottaa huomioon laskemalla BKT per työtunnit.
== Kasvukirjanpito ja
Valtion tai maan BKT lasketaan yksinkertaistaen seuraavan matemaattisen kaavan mukaan:
Rivi 36:
Kerroin = (1 / (1 − r)) * muutos (G), missä r = rajakulutusalttius.
tuloja yksityiselle sektorille. Riippuen kuluttajien kulutukseen käyttämästä tulo-osuudesta (pois lukien siis säästöt)
tämä alkuperäinen julkistaloudellinen summa palaa talouden kiertokulun kautta kulutukseen muodostaen taloutta kasvattavan
vaikutuksen. On kuitenkin huomioitava, että mikäli osa kulutuksesta menee ulkomaisiin tuotteisiin (avoin talous), niin tällöin
1,2-1,5 luokkaa (valtiovarainministeriö, palkansaajien tutkimuslaitos).
| |||