Ero sivun ”Natsi-Saksa” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
vanhempi nimitys
Viitteiden tarkistus ja risojen korjaus, viitteisiin mallineita, korjausta ja viilausta.
Rivi 3:
| lippu = [[Tiedosto:Flag of the German Reich (1935–1945).svg|125px]]
| lippu-teksti = [[Saksan lippu]] 1935–1945
| vaakuna = [[KuvaTiedosto:Reichsadler.svg|125px]]
| vaakuna-teksti = [[Saksan vaakuna]] 1935–1945
| tunnus =
Rivi 55:
| alaviite =
}}
 
'''Kansallissosialistinen Saksa''' eli '''natsi-Saksa''', joskus myös '''kolmas valtakunta''' ja vanhemmissa lähteissä '''Hitler-Saksa''',<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://jyu.finna.fi/Record/jykdok.735008 | Nimeke = Kun venäläiset tulivat Berliiniin : päiväkirjan lehtisiä Hitler-Saksan viime ajoilta | Sivusto = Finna.fi | Viitattu = 21.9.2018}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://avoindata.eduskunta.fi/digitoidut/view/ptk_1970_ii_0?language=suomi&year=1970&page=28&query=%22Hitler-Saksan%22&pageOfWholeBook=28 | Nimeke = Valtiopäivät 1970 pöytäkirjat II | Sivusto = Eduskunta.fi | Viitattu = 21.9.2018}}</ref> tarkoittaa vuosien 1933–1945 aikaista [[Saksa]]a, jota hallitsi [[Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue|Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue NSDAP]] johtajanaan [[Adolf Hitler]]. Valtion virallinen nimi oli ''[[Saksan valtakunta]]'' ({{k-de|Deutsches Reich}}) vuoteen 1943, jolloin siitä tuli [[Suur-Saksa|Suur-Saksan valtakunta]] ({{k-de|Großdeutsches Reich)}}.
 
[[Tiedosto:Bundesarchiv Bild 183-1987-0703-507, Berlin, Reichstagssitzung, Rede Adolf Hitler.jpg|thumbpienoiskuva|300px|Valtakunnanjohtaja Hitler pitämässä puhetta valtiopäivien istunnossa 11. joulukuuta 1941. Valtiopäivätalon vuoden 1933 palon johdosta valtiopäivät kokoontuivat [[Kroll-ooppera]]rakennuksen salissa.]]
 
== Kolmas valtakunta ==
Rivi 82 ⟶ 83:
 
===Liittotasavallasta kansallissosialistiseksi yhtenäisvaltioksi===
Keisarillinen Saksa koostui eri kuningas- ja ruhtinaskunnista, joita johti [[Preussin kuningaskunta|Preussin kuningaskunnan]] kuningas [[Saksan keisari]]na. Weimarin tasavallan aikana ruhtinaskunnat muuttuivat [[osavaltio]]iksi, joilla edelleen oli varsin laaja itsehallinto. Mutta jo 31. maaliskuuta 1931 osavaltioiden [[maapäivät]] hajotettiin ja määrättiin uudestaan muodostettavaksi valtiopäivävaalien tulosten mukaisesti. Viikkoa myöhemmin jokaiseen osavaltioon nimitettiin valtakunnanmaaherra, jolla oli valta hajottaa maapäivät.<ref name=Shirer235>{{kirjaviiteShirer, |William Tekijä2004, = William Ls. Shirer | Nimeke = Kolmannen valtakunnan nousu ja tuho I | Sivu = 235–236 | Luku = Gleichschaltung: valtakunnan "samastaminen" | Suomentaja = Tapio Hiisivaara | Julkaisija = Gummerus | Vuosi = 2004 | Isbn = 951-20-6633-5}}</ref> Tasan vuosi Hitlerin valtaantulon jälkeen, 30. tammikuuta 1934, säädettiin lisäksi laki, jolla osavaltioiden edustukset lakkautettiin, niiden itsehallinto-oikeudet siirrettiin valtakunnalliselle tasolle ja osavaltioiden hallitukset alistettiin valtakunnan hallitukselle.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Jorma O. Tiainen, Veikko1987, Ahola yms. | Nimeke = Vuosisatamme kronikka | Sivu = 456 | Luku = Saksasta yhtenäinen valtio | Julkaisija = Gummerus | Vuosi = 1987 | Isbn = 951-20-2893-X}}</ref>
 
===Aluelaajennukset ennen toista maailmansotaa===
Rivi 95 ⟶ 96:
{{Pääartikkeli|[[Hitlerin hallitus]]}}
===Valtakunnankanslerista presidentiksi ja johtajaksi===
[[ImageTiedosto:Flag of the German Reich (1933–1935).svg|thumbpienoiskuva|175px|[[Saksan lippu]] 1933–1935.]]
Saksan valtakuntaa hallitsi [[Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue]] (NSDAP eli ''Nationalsozialistische Deutsche Arbeiterpartei'', josta johtuu kansallissosialistia tarkoittava nimitys ”natsi”). Ainoastaan natsipuolueen toiminta oli sallittu, muut puolueet kiellettiin. Puolueen johtajana, valtakunnankanslerina ja presidenttinä toimi ''Führer'' (johtaja), [[diktaattori]], jolle kaikki valta oli keskitetty. [[Saksan presidentti]] Hindenburgin kuoltua vuonna 1934 perustettu virka kuului [[Adolf Hitler]]ille kansallissosialistisen hallinnon viime päiviin saakka.
 
===Aluehallinto===
[[KuvaTiedosto:NS_administrative_Gliederung_1944.png|400px|thumbpienoiskuva|Suur-Saksan valtakunnan hallinnolliset alueet (''Gau'') vuonna 1944.]]
Kansallissosialistinen hallinto teki huomattavia hallinnollisia muutoksia, joiden tavoitteena oli mahdollistaa tehokas keskusvalta. Saksan historiallisia osavaltioita ei tosin virallisesti lakkautettu, mutta ne menettivät jo vuosina 1933–1934 itsehallinto-oikeutensa.<ref name=Shirer235 /> Osavaltioita suuremman merkityksen saivat kansallissosialistisen puolueen piiripäälliköiden, [[gauleiter]]eiden valvomat hallintoalueet, ''Gaut'', jotka muodostettiin osavaltioiden rajoista riippumatta.
 
===Hallituksen tavoitteet===
 
Ensisijaisena tavoitteena oli maan yhtenäistämisen ja kulttuurin yhdenmukaistamisen ohella pyrkiä myös siihen, että saksankieliset voisivat asua yhdessä valtiossa. Tätä kuvasti iskulause ''Ein Reich, Ein Volk, Ein Führer'' (''yksi valtakunta, yksi kansa, yksi johtaja''). Itävallan liittäminen 1938 Anschlussissa ja Tšekkoslovakian sudeettialueiden liittäminen Saksaan 1939 heijastivat tätä tavoitetta, samoin kuin myös toisen maailmansodan aloittamisen perusteluna toimiva [[Danzigin vapaakaupunki|Danzigin vapaakaupungin]] liittämispyrkimys Saksaan.
 
Rivi 111:
== Talous ==
===Deflaatiosta elvytykseen===
Natsien noustessa valtaan suurin ongelma oli 30 prosentin työttömyys. Taloudesta vastasi alkuun [[Hjalmar Schacht]], josta tuli valtionpankin pääjohtaja 1933 ja vuotta myöhemmin talousministeri. Schacht onnistui käyttämään hyväkseen [[kultakanta|kultakannasta]] luopumista ja pitämään korkotason alhaisena sekä budjettivajeen korkeana suurilla julkisilla rakennustöillä. Näiden seurauksena työttömyys laski huippuvauhtia. Tätä [[Keynesiläinen taloustiede|keynesilaista talouspolitiikkaa]] täydensi uudelleenaseistamisen kasvattama kysyntä. Talous sekä työllisyystilanne olivat kuitenkin osoittaneet paranemisen merkkejä jo ennen kansallissosialistien valtaannousua. Vuosina 1930–1932 valtakunnankanslerina toiminut [[Heinrich Brüning]] oli ajanut [[Deflaatio|deflatorisia]] toimenpiteitä, joiden tarkoitus oli edistää talouden varhaista toipumista, vaikka ne merkitsivätkin tilapäistä laskua. Valtaan tultuaan Hitler korjasi ansion maanpakoon ajamansa Brüningin hallinnon aikaansaannoksista.<ref name="HandNzG">Lee 1998, s. 65.</ref>
 
Alkuun Schachtin ulkomaankaupan säätely keskittyi vauhdittamaan uudelleenvarustelua ja sitä suosivaa teollisuutta, kun muu resurssitarve ja kulutus jäivät vähemmälle huomiolle. Tämä asettelu kärjistyi 1935 mennessä suureksi ruokapulaksi, sillä Saksan maatalouden tuotanto yksin ei riittänyt tuottamaan koko kansakunnalle ruokaa. Maatalouden koneellistaminen ja nykyaikaistaminen oli jäänyt jälkeen varustelun vuoksi. Työväestön keskipalkka oli laskenut köyhyysrajalle, ja vaikka ruoan myyntihintoja pidettiin matalana rangaistuksen uhalla, hinnat kuitenkin kohosivat käytännössä 50–75&nbsp;%. Usein viljelijät ja muut ruoantuottajat eivät myyneet suoraan myyjille, vaan he suosivat [[Musta pörssi|mustan pörssin]] kauppiaita saadakseen korkeamman myyntihinnan tuotteistaan. Mustan pörssin suosio kasvoi myös kuluttajien keskuudessa, sillä nämä saattoivat vaihtaa omistamiaan hyödykkeitä suoraan ruokaan. Schacht ja maatalousministeri [[Walther Darré]] ajautuivat riitaan, jonka Göring ratkaisi Hitlerin käskystä Darrén eduksi. Hitler halveksui mustaa pörssiä mutta ei voinut tukahduttaa sitä suoraan, sillä se oli muodostunut tärkeäksi ideologisista syistä arvokkaaksi määritellylle saksalaiselle maatalousväestölle. Ruokapula merkitsi talouskasvua maatalousväestölle mutta synkensi työväenluokan mielialaa, jonka kohottaminen osaltaan motivoi Hitleriä [[Reininmaan palautus|miehittämään Reininmaan]] aiottua aikaisemmin.<ref name="Lemons">{{kirjaviite|Tekijä=Lemons, Everette2005, Os.|Nimeke=The Third Reich, A Revolution of Ideological Inhumanity, Volume 1 – Power of Perception | Vuosi = 2005 | Sivu = 378–384 | Julkaisija = Lulu.com | Isbn = 1257222678}}</ref>
 
===Nelivuotissuunnitelma===
Schacht erosi tehtävistään Hermann Göringin painostamana marraskuussa 1937. Göring saattoi ajaa omaa [[nelivuotissuunnitelma]]ansa, jonka tarkoitus oli saattaa Saksa taloudellisesti omavaraisemmaksi 1936–1940, minkä jälkeen se voisi olla valmis sotaan. Göringin aikana tuontia vähennettiin rajusti ja Saksaan vienti perustui paljolti siihen, että viedä saattoivat ne, jotka ostivat Saksasta. Valtio kontrolloi palkkoja ja hintoja tiukasti – omavaltaisuus palkkojen ja hintojen säätelyssä saattoi viedä keskitysleirille. Lisäksi osinkoja rajoitettiin. Paljolti Neuvostoliiton taloussuunnitelmien lailla taloudelle asetetut strategiset tavoitteet, esimerkiksi aseistamiselle tarpeellisen teollisuuden kasvattaminen ja kehittäminen, oli saavutettava hinnalla millä hyvänsä.<ref name="DESERTWAR">[{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20130905131731/http://desertwar.net/nazi-germany.html | Nimeke = Nazi Germany] Internet| Archive.Tekijä Julkaistu= alun perin| sivustollaAjankohta Desertwar.net= 30.5.2013 toukokuuta| 2013Julkaisu = Desertwar.net | Viitattu = 14. elokuuta 8.2016}}</ref>
 
[[Tiedosto:Bundesarchiv Bild 183-C12671, Nürnberg, Reichsparteitag, RAD-Parade.jpg |thumb|250pxpienoiskuva|[[Reichsarbeitsdienst]]in työpalvelusmiesten paraati Nürnbergin puoluepäivillä 1937.]]
Tiukan valtion kontrollin ja sotavarustelun ansiosta natsi-Saksassa saavutettiin miltei täystyöllisyys. Tosin ajan tilastoihin ei luettu lapsettomia naisia, joita ei mielellään päästetty töihin ja äitejä, joita yleensä kiellettiin työskentelemästä. Myöskään miljoonia pidätettyjä ja kansalaisoikeutensa menettäneitä ei laskettu työllisyyslukuihin. Työläisten edut ja oikeudet olivat huonot. Palkat laskivat vuosien 1933 ja 1938 välillä noin 25 prosenttia. Ammattiliitot kiellettiin, kuten myös kollektiivinen kaupanteko ja oikeus lakkoiluun. Työntekijällä ei ollut myöskään oikeutta kieltäytyä määrätyistä töistä, ja työpaikan vaihtoon vaadittiin työnantajan suostumus.<ref name="DESERTWAR"/> 1935 määrätyn lain mukaan nuorten aikuisten miesten iältään 18–25 vuotta täytyi suorittaa palkaton kuuden kuukauden työpalvelusjakso opintojen jälkeen. Työpalveluksen jälkeen seurasi kahden vuoden asepalvelus.<ref name="Feldgrau-A">[http{{Verkkoviite | Osoite = https://www.feldgrau.com/rad.htmlWW2-German-National-Work-Service-Reichsarbeitsdienst | Nimeke = The German Reichsarbeitsdienst | Julkaisu = Feldgrau.com: Reichsarbeitdienst]- German Armed Forces Research 1918-1945 | Viitattu 5= 30.79.20132018}}</ref>
 
Vaikka työläisten oikeuksien menettäminen ja palkan pieneneminen oli työnantajien ja yrittäjien etu, ei heilläkään ollut syytä olla täysin tyytyväisiä uuteen järjestelmään. Voitontavoittelun sijaan sijoitusten tuli olla valtion ohjaamia ja sen etujen mukaisia. Valtion rahoitus tuli lopulta hallitsevaksi osaksi sijoittamista, jolloin yksityiset takaukset vähenivät yli puolesta vuosina 1933 ja 1934 noin 10 prosenttiin vuosien 1935–1938 välillä. Suuret tuloverot rajoittivat yritysten omaa rahoitusta. Suurimmat yritykset saivat yleensä tuloverovapautuksen, vaikka valtion säätely oli tarpeeksi voimakasta, jotta saatettiin puhua ”pelkästä yksityisyrittämisen tyhjästä kuoresta”.<ref name="DESERTWAR"/>
 
===Sota-ajan talous===
 
Sota-aikana natsi-Saksan työkykyinen miesväestö siirrettiin kasvavassa määrin rintamille. Vuodesta 1942 eteenpäin keskitysleireillä ollut juutalaisväestö pyrittiin tuhoamaan, eikä heitä käytetty enää aiemmalla tavalla pakkotyöhön. Samaan aikaan Saksan sotaonni kääntyi laskuun ja varusteluministeri [[Fritz Todt]] kuoli lentokone-onnettomuudessa. Hitler nimitti hänen tilalleen arkkitehti [[Albert Speer]]in, joka nopeasti organisoi tuotantoa palvelemaan tehokkaammin sotakoneistoa.<ref name="DESERTWAR"/>
 
Rivi 130 ⟶ 129:
 
===Naiset työelämässä===
 
Eriarvoistaminen, antifeminismi ja pyrkimys poistaa naiset työelämästä kotiäideiksi kuuluivat kiinteästi natsi-ideologiaan jo alusta alkaen. Puolueen perustamisen alkuaikoina 1921 tehty päätös kielsi naisilta pääsyn natsipuolueen johtotehtäviin. Myös puolueen naisjärjestöt olivat lähes poikkeuksetta miesten johtamia, ja niiden periaatteena ei ollut naisen aseman edistäminen puolueen tai yhteiskunnan sisällä, vaan natsi-ideologian levittäminen naisten keskuuteen. Natsihallintoa edeltäneen Weimarin tasavallan aikana Saksassa koettiin sukupuolten välisen tasa-arvoisuuden nousukausi, jolloin naisten pääsyä työelämään tai opiskelemaan ei juuri rajoitettu. Tämän vuoksi vielä vuonna 1939 saksalaisista naisista oli työelämässä keskimääräisesti suurempi luku kuin esimerkiksi Britanniassa tai Yhdysvalloissa.<ref name="Ben">Bendersky 2000, s. 146–150</ref><ref name="Step1">Stephenson 2014 s. 62–66</ref>
 
Naisten määrää työmarkkinoilla oli kuitenkin pyritty aktiivisesti vähentämään heti vuoden 1933 valtaannousun jälkeen. Propagandassa ja johtohahmojen puheissa naiset määriteltiin älyllisesti ja fyysisesti miehiä heikommiksi olennoiksi, jotka tarvitsivat miehisen yhteiskunnan ohjausta ja suojelusta. Naisen keskeiseksi elämäntehtäväksi tuli synnyttää ja kasvattaa miehiä töihin ja sotimaan sekä naisia uusiksi synnyttäjiksi. Äitien yhteiskunnallista merkitystä korostettiin, ja suurperheiden äideille jaettiin korkea-arvoisia kunnianosoituksia kuten ”kultaisia äitiyden kunniaristejä”. Arvoonsa nostettuja perheenäitejä yleensä kiellettiin täysin osallistumasta työelämään, mikäli heillä oli kasvatusikäisiä lapsia. Lapsettomia naisia puolestaan kannustettiin avioitumaan muun muassa takaamalla perheille edullisia lainoja, maksamalla lapsilisiä sekä keventämällä suurperheiden verotusta. Sen sijaan työelämässä mukana olleista naisista pyrittiin luomaan kuva moraalisesti löyhinä, itsekkäinä ja huikentelevaisina olentoina, jotka veivät työpaikat miehiltä, jotka kuitenkin osaisivat tehdä saman työn paremmin. Naisten palkka oli selvästi pienempi, joskaan palkkaerot eivät poikenneet suuresti kansainvälisesti vallinneesta asetelmasta 1930-luvulla. Natsi-Saksan erikoispiirteenä oli palkkojen tasa-arvoisuus ainoastaan fyysisesti hyvin raskaissa ammateissa, joissa perinteisesti miehet pärjäsivät paremmin. Tällä pyrittiin kannustamaan työnantajaa suosimaan miehiä työntekijöitä palkattaessa. <ref name="Ben"/><ref name="Step1"/>
 
Naisten ammatillinen tai opinarvoon tähtäävä koulutus, pääsy johtotehtäviin sekä yhteiskunnallisen vaikuttamisen mahdollisuudet pyrittiin poistamaan kokonaan. Hitlerin mukaan ”naisille tarjotun koulutuksen päämääränä tuli poikkeuksetta olla tuleva äitiys” ja naisten pääsyä opiskelemaan tai opettajiksi vaikeutettiin asetuksilla. Naisjärjestöjen tuli alistua natsipuolueen johtoon ja itsenäiset naisorganisaatiot lakkautettiin. Natsi-Saksan korkea-arvoisin nainen oli kansallissosialistisen naisliiton [[NS-Frauenschaft]]in puheenjohtaja [[Gertrud Scholtz-Klink]], mutta hänellä ei ollut virallista määräysvaltaa, joka olisi ylittänyt yhdenkään saksalaisen miehen. Omasta asemastaan huolimatta Scholtz-Klink vastusti jyrkästi naisten osallistumista politiikkaan.<ref name="Ben"/><ref name="Step1"/><ref>[http{{Verkkoviite | Osoite = https://www.spiritusspartacus-temporiseducational.com/gertrud-scholtz-klink/GERscholtz.htm | Nimeke = Gertrud Scholtz-Klink Biography]| spiritus-temporis.com.Tekijä = Simkin, John | Ajankohta = syyskuu 1997 / päivitetty lokakuu 2015 | Julkaisu = Spartacus Educational | Viitattu 20= 30.69.20142018}}</ref> Sodan aikana naisjärjestöjä osallistui vapaaehtoistoimintaan, kuten pommitusten palontorjuntaan sekä vallatuilta alueilta tuodun pakkotyövoiman vartiointiin ja valvomiseen.<ref name="MsBg">{{kirjaviite | Tekijä = Steber, Martina & Gotto, Bernhard | Nimeke = Visions of Community in Nazi Germany: Social Engineering and Private Lives | Vuosi =, 2014, | Sivu =s. 172–174 | Julkaisija = Oxford University Press | Isbn = 0199689598}}</ref>
 
[[Tiedosto:Bundesarchiv R 165 Bild-244-64, Bestimmung der Augenfarbe.jpg|thumb|250pxpienoiskuva|Sairaanhoitajatar määrittelee romaninaisen silmien väriä Valtakunnan terveysministeriön rotuhygienian ja kriminaalibiologian tutkimuslaitoksella 1936.]]
Naisten työelämästä poistavan määräyksen asettamista harkittiin usein, mutta sitä ei ehditty asettaa ennen toisen maailmansodan alkamista. Toisen maailmansodan sytyttyä Britanniassa tapahtui rakennemuutos. Miesten mobilisointi asevoimiin aiheutti työvoimavajeen ja suuria määriä naisia ruvettiin värväämään työelämään ohjelmallisesti. Sama toistui Yhdysvalloissa, joka liittyi sotaan joulukuussa 1941. Saksassa kansallissosialistinen naisohjelma jatkui entisellään sodan alkuvuosina, joskin syntynyttä työvoimapulaa pyrittiin täyttämään jonkin verran myös naisilla. Vuoteen 1943 mennessä sotaonni oli kääntynyt ja armeijoiden tappiot olivat alkaneet käydä raskaiksi, joten naisia pyrittiin värväämään ohjelmallisesti työelämään ja teollisuuden palvelukseen myös Saksassa. Aiempien rajoitusten ja kielteisen asenteellisuuden vuoksi yritys ei onnistunut yhtä tehokkaasti kuten liittoutuneisiin kuuluneissa valtioissa. Ristiriitaisuuden takia naisten määrä Saksan työelämässä pysyi suurin piirtein samana koko sodan ajan.<ref name="Ben"/>
 
Lähinnä lapsettomista naisista muodostettiin Wehrmachtin alaisia naisavustajajoukkoja (''Wehrmachtshelferinnen''). Naisavustajia palveli noin 500 000. Heistä noin puolet olivat vapaaehtoisia ja puolet palvelukseen kutsuttuja. He toimivat muun muassa sairaanhoitajina, konekirjoittajina, ilmavalvojina (ei aseellisessa ilmatorjunnassa) ja viestintäkeskusten operaattoreina. Vielä sodan alussa natsipuolue vastusti jyrkästi naisten aseellista palvelusta, sillä ideologisesti naisen suojeleminen oli yksinomaan saksalaisen miehen pyhä tehtävä. Kuitenkin sodan viimeisinä kuukausina taistelujen muututtua jo epätoivoisiksi torjuntayrityksiksi naisia ja myös alaikäisiä tyttöjä ruvettiin siirtämään taistelutehtäviin ja aseelliseen ilmatorjuntaan.<ref name="HJLep">{{kirjaviite | Tekijä = Lepage, Jean-Denis G. G. | Nimeke = Hitler Youth, 1922–1945: An Illustrated History | Vuosi = 2008, | Sivu =s. 153–155 | Julkaisija = McFarland | Isbn = 0786452811}}</ref><ref name="MsBg"/> Myös SS:n palveluksessa toimi naisia, joista noin 3&nbsp;500 [[Natsi-Saksan keskitysleirien naisvartijat|keskitysleirien vartijoina]].<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Cook, Bernard A. | Nimeke = Women and War: A Historical Encyclopedia from Antiquity to the Present | Vuosi =, 2006, | Sivu =s. 261 | Julkaisija = ABC-CLIO | Isbn = 1851097708}}</ref>
 
== Kulttuuri ==
[[Tiedosto:Reichsparteitag. Der grosse Appell der Politischen Leiter auf der von Scheinwerfern berstrahlten Zeppelinwiese in... - NARA - 532605.tif |thumb|250pxpienoiskuva|[[Nürnbergin puoluepäivät|Nurnbergin puoluepäivät]] syksyllä 1937. Albert Speerin suunnittlema ''valopylväiden temppeli'' näkyi öisin juhlallisuuksien aikana]]
[[Tiedosto:ArnoBrekerDiePartei.jpg|thumb|250pxpienoiskuva|[[Arno Breker]], ''Soihdunkantaja'' (aikaisemmin ''Puolue''), 1939, pronssi, yksityiskohta.]]
[[Tiedosto:Berlin 1937-2.jpg|thumb|250pxpienoiskuva|Berliini natsivallan aikana.]]
Kansallissosialistisessa Saksassa hallinto valvoi kansalaisiaan päästäkseen ideologiansa viitoittamiin päämääriin. Tarkoitus oli luoda [[kulttuuri]]sesti, [[ihmisrotu|rodullisesti]] ja terveydellisesti mahdollisimman voimakas [[arjalaiset|arjalainen]] kansa. Sellaiset [[taide]]teokset, jotka olivat ristiriidassa klassisen taideihanteen suhteen, nimettiin ”[[rappiotaide|rappiotaiteeksi]]”. Kansallissosialismi suosi neuvostohallinnon tapaan helposti ymmärrettävää taidesuuntaa, [[realismi]]a, jossa kuitenkin erotuksena Neuvostoliiton [[sosialistinen realismi|sosialistisesta realismista]] korostuivat germaaniseen [[mytologia]]an liittyvät [[kansallisromantiikka|kansallisromanttiset]] teemat.
 
Natsi-Saksan kulttuurissa ihannoitiin [[arjalaisuus|arjalaista]] rotua, saksalaisuutta ja johtajaa. Hitlerin [[henkilöpalvonta (politiikka)|henkilökultti]] oli merkittävä osa Saksan kulttuuria. Propagandalla oli suuri osuus ihmisten elämässä. Kadut, radiolähetykset, elokuvat ja lehdet täyttyivät natsipropagandasta, jossa Hitler esitettiin suurena pelastajana, arjalainen rotu ylivertaisena ja juutalaiset ja muut ”ali-ihmiset” pahassa valossa. Hitlerin ympärille rakennetun henkilökultin keskeisin sanoma oli, että hänellä oli erityislaatuinen suhde Saksan kansan kanssa. Hitler itse kuvaili tätä Nürnbergin valtiopäivillä vuonna 1934: ”Johtajuutemme ei pidä kansaa vain johtamisen kohteena, vaan se elää ihmisissä, tuntee ihmisten kanssa ja taistelee ihmisten puolesta.” ''Führer'' oli kansan henkilöitymä, joka johti sen historialliseen kohtaloonsa. Valo- ja muotokuvien lisäksi johtajan kirjoituksia pyrittiin levittämään laajasti. Kolmannen valtakunnan kaatumiseen mennessä ''[[Taisteluni|Mein Kampfia]]'' oli halpana nidottuna painoksena myyty 8–9&nbsp;miljoonaa kappaletta. Vuodesta 1936 eteenpäin maistraateissa jaettiin kirjasta ilmainen kappale kaikille naimisiin meneville pareille.<ref name="overy">{{Kirjaviite | Tekijä = Overy, Richard | Nimeke = The Dictators: Hitler’s Germany and Stalin’s Russia | Julkaisija = Penguin Books | Vuosi = 2005 | Isbn = 978-0-14-028149-1}}.</ref>
 
Absoluuttisen johtajuuden (''Führung'') ja alamaisuuden (''[[Gefolgschaft]]'') ideologia ritualisoitiin myös [[Natsitervehdys|''Heil Hitler'' -tervehdyksellä]], joka tuli 1933 pakolliseksi kaikille valtion työntekijöille. Se oli pakollinen myös kansallislaulun ja [[Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue|natsipuolueen]] virallisen puoluehymnin, [[Horst-Wessel-Lied]]in aikana. Kaikki julkinen kirjeenvaihto tuli päättää ''Heil Hitler'' -tervehdykseen, joka tuli suosituksi myös vastauksena puhelimeen.<ref name="overy"/> Maan virallinen kansallislaulu oli [[Deutschlandlied]]. Kotimaassa kuitenkin yleensä laulettiin vain kansallislaulun ensimmäinen säkeistö ja sen jälkeen puoluehymni.
Rivi 155 ⟶ 153:
 
=== Kritiikki ===
Kansallissosialistisessa Saksassa oli kaikkien alojen [[kriitikko|taidekriitikoiden]] kuuluttava Valtakunnan kulttuurikamariin, ja vuodesta 1936 heidän oli hankittava propagandaministeriöstä pätevöitymistodistus. Marraskuussa 1936 Goebbels julisti kaiken taidekritiikin kielletyksi. Koska moderni taide oli tähän mennessä asetettu esityskieltoon, kaikki julkisesti esitettäväksi kelpuutettu taide oli nyt natsipuolueen ideologian mukaista "puhdasta germaanista taidetta", jota ei enää saanut kritisoida koska tällöin kritiikki olisi kohdistunut taustalla piilevään natsi-ideologiaan. Julistuksesta alkaen taiteesta saattoi vain tiedottaa ja uutisoida, sitä ei saanut enää kritisoida, tuomita tai arvostella. Taiteesta tuli kirjoittaa aina omalla nimellään, siihen oli haettava lupa ja hakijan oli oltava yli 30&nbsp;vuotta vanha. <ref>{{kirjaviite | Tekijä = Zalampas, Sherree Owens | Nimeke = Adolf Hitler: A Psychological Interpretation of His Views on Architecture1990, Art, and Music | Vuosi = 1990 | Sivu =s. 68–71 | Julkaisija = Popular Press|Tunniste=ISBN 0879724889}}</ref><ref>{{kirjaviite | Tekijä = Petropoulos, Jonathan | Nimeke = Art as Politics in the Third Reich | Vuosi = 1999, | Sivu =s. 50–54 | Julkaisija = UCN Press Brooks | Isbn = 0807848093}}</ref>
 
=== Musiikki ===
Natsien noustua valtaan he perustivat pian valtakunnanmusiikkikamarin ({{k-de|Reichsmusikkammer}}) valvomaan musiikkielämää. Sen johtoon [[Joseph Goebbels]] nimitti vuonna 1933 lähes 70-vuotiaan [[Richard Strauss]]in. Strauss pakotettiin kuitenkin pian eroamaan, koska hän jatkoi yhteistyötä juutalaisen libretistin [[Stefan Zweig]]in kanssa. Natsit määrittelivät kolmannessa valtakunnassa sallitun musiikin tarkkaan: musiikki ei saanut olla [[Dissonanssi|dissonanttista]], [[Atonaalisuus|atonaalista]], [[Dodekafonia|dodekafonista]], ”kaoottista”, juutalaista, [[jazz|jazz-vaikutteista]] tai [[Vasemmistolaisuus|vasemmistolaista]]. Tämän perusteella valtaosa [[modernismi|modernistisesta]] ja [[moderni]]sta musiikista kiellettiin. Vallanpitäjät keskittyivät 1800-luvun suurten saksalaisten säveltäjien kuten [[Ludwig van Beethoven]]in ja [[Anton Bruckner]]in teosten esittämiseen osoittaakseen Saksan kansan ylivertaisuutta muihin kansallisuuksiin nähden.
 
Erityisesti vallanpitäjien suosiossa oli [[Richard Wagner]] säveltäjän juutalaisvastaisten näkemyksien ja ''[[Nibelungin sormus|Ring-sarjan]]'' saksalaisen mytologian vuoksi. Adolf Hitler ihaili paljon Wagneria ja pyrki yhdistämään tämän musiikin kehittämäänsä Saksan kansan sankarilliseen historiaan.<ref>[{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20071009043347/http://www.igshistoryonline.co.uk/Students'%20work/A%20Level/KeyFiguresintheNaziState%5B1%5D.doc | Nimeke = Key Figures in the Nazi State] | Julkaisu = | Viitattu = 30.9.2018}}</ref> Hitler oli myös Bayreuthin oopperafestivaaleja johtaneen Winifred Wagnerin, säveltäjän pojan Siegfriedin lesken, henkilökohtainen ystävä ja oopperafestivaaleista tuli merkittävä kansallinen tapahtuma, joka sai valtiolta rahallista tukea.<ref>[http://www.history.ucsb.edu/faculty/marcuse/classes/33d/projects/naziwomen/winifred.htm Nazi Women: Winifred Wagner]</ref> Wagnerin musiikki liitettiin myös kolmannen valtakunnan kohtaloihin: kun uutinen [[Stalingradin taistelu|Stalingradin]] antautumisesta saapui Berliiniin, soitettiin radiossa toistuvasti useiden päivien ajan Siegfriedin hautajaismarssia ''[[Jumalten tuho]]sta''.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Overy, Richard | Nimeke = Russia’s War | Julkaisija = Penguin history | Vuosi =s. 1999 | Isbn = 978-0-14-027169-0}}</ref>{{Lähde tarkemmin}}
 
=== Kuvataide ===
[[Tiedosto:Ausstellung entartete kunst 1937.jpg|thumb|250pxpienoiskuva|Ministeri [[Joseph Goebbels]] rappiotaiteen näyttelyssä Berliinissä vuonna 1937.]]
Natsien vainon kohteeksi joutui moderni taide. ”[[Rappiotaide|Rappiotaiteeksi]]” julistettiin kaikki vuosisadan alussa syntyneet modernismin suuntaukset, kuten [[impressionismi]], [[ekspressionismi]], [[dada]], [[uusasiallisuus]], [[surrealismi]], [[kubismi]] ja [[fauvismi]]. Saksalaiset [[avantgarde]]taiteilijat leimattiin sekä valtion vihollisiksi että uhkaksi Saksan kansakunnalle. Monet pakenivat maasta ja menettivät maineensa ja luotettavuutensa.
 
Rivi 172 ⟶ 170:
 
=== Urheilu ===
[[Tiedosto:Berlin36-2.jpg|thumb|250pxpienoiskuva|Vuonna 1936 valmistuneen Berliinin olympiastadionin suunnitteli arkkitehti [[Werner March]].]]
Urheilua kansallissosialistisessa Saksassa arvostettiin paljon. Valtion satsauksen turvin saksalaiset menestyivät urheilukentillä aiempaa paremmin. [[Berliini]]n [[Kesäolympialaiset 1936|vuoden 1936 olympiakisat]] antoivat Saksan johdolle mahdollisuuden laajamittaiseen natsipropagandaan, mitä on myöhemmin pidetty häpeänä [[olympialaiset|olympialiikkeelle]]. Aikaisemmin samana vuonna Saksa järjesti myös [[Garmisch-Partenkirchen]]in [[talviolympialaiset 1936|talviolympialaiset]] sekä epäviralliset [[shakki]]olympialaiset [[München]]issä (Saksa ei tuolloin ollut [[FIDE|FIDE:n]] jäsen). Saksa tuki myös [[Mercedes-Benz]] ja [[Auto Union]] -autotehtaita, jotka hallitsivat sen aikaisia [[Grand Prix -autoilu ennen Formula 1 -sarjaa|Grand Prix]] -kilpailuja. Propagandasyistä juutalaisten ja muiden hyljeksittyjen ryhmien vainoa lievennettiin kisojen alla ja niiden aikana.
 
Rivi 178 ⟶ 176:
 
== Kansanterveys ==
Yksi kansallissosialistisen ideologian kulmakivistä oli [[kansanterveys|kansanterveyden]] edistäminen. Toimintamuotoja olivat [[Tupakanvastainen liike Natsi-Saksassa|tupakoinnin vastustamiskampanjat]], [[asbesti]]rajoitukset, [[työturvallisuus]]- ja [[turvallisuus]]säännökset ja niin edelleen.<ref name="Princeton.University.Press">http{{Verkkoviite | Osoite = https://www.pupresspress.princeton.edu/titles/6573.html | Nimeke = The Nazi War on Cancer | Tekijä = Proctor, Robert N. | Ajankohta = | Julkaisu = Princeton University Press | Viitattu = 30.9.2018}}</ref>
 
Hitler määräsi suunniteltavaksi saksalaisille työläisille myös useita lomakeskuksia, joista ensimmäisen, [[Prora]]n, rakentaminen aloitettiin [[Rügen]]in saarelle Itämeren rannalle vuonna 1936. Hanke jäi kesken maailmansodan vuoksi. Nykyään 20&nbsp;000 vieraalle suunnitellussa rakennuksessa toimii museo.
Rivi 184 ⟶ 182:
== Rotuhygienia ja kansanmurhat ==
{{Katso myös|[[Kansallissosialistinen rotuoppi]]}}
[[Tiedosto:Buchenwald Slave Laborers Liberation.jpg|thumbpienoiskuva|Pakkotyövankeja [[Buchenwald|Buchenwaldissa]] 1945.]]
Historiaan kolmas valtakunta jäi etenkin ennen toista maailmansotaa ja sen aikana toteutetun [[kansanmurha]]n takia. Tammikuusta 1933 toukokuuhun 1945 murhattiin kuusi miljoonaa juutalaista ja tuhottiin viisi tuhatta juutalaista yhteisöä. Murhatuista 1,5 miljoonaa oli lapsia. Nämä kuolemat olivat kaksi kolmannesta Euroopan juutalaisten ja yksi kolmasosa maailman juutalaisten määrästä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.jewishvirtuallibrary.org/jsource/Holocaust/history.html | Nimeke = The Holocaust: An Introductory History | Julkaisu = Jewish Virtual Library | Julkaisija = The American-Israeli Cooperative Enterprise | Viitattu = 26.2.2013 | Kieli = {{en}}}}</ref> Myös eri vähemmistöryhmiin, esimerkiksi [[homoseksuaalisuus|homoseksuaaleihin]], [[romanit|romaneihin]] ja [[slaavit|slaaveihin]] kuuluneita murhattiin. Kansanmurhasta käytetään yleisesti nimitystä [[holokausti]]. Hallinto itse käytti vuodesta 1941 lähtien termiä ”die endgültige Endlösung” ([[lopullinen ratkaisu]]).
 
Rivi 190 ⟶ 188:
Kansallissosialistisen rotuhygieniaohjelman tehtävänä oli puhdistaa ”arjalainen” rotu haitallisista yksilöistä ja pitää se elinvoimaisena ja puhtaana. Sen pohja on eugenistisessa ajattelussa, joka oli tuolloin varteenotettava lääketieteen ala koko länsimaisen kulttuuripiirin alueella. Aluksi ohjelma käsitti lähinnä mielisairaiden ja kehitysvammaisten pakkosterilointia, jota harjoitettiin samaan aikaan myös muissa Euroopan maissa ja Yhdysvalloissa (katso [[eugeniikka]]).
 
Jo ennen toista maailmansotaa natsit eliminoivat suuren osan Saksassa asuvista vammaisista ja mielisairaista. Saksalaiset suvut saattoivat ulkoistaa omat vammaisensa ja mielisairaansa hoitoon ”hoitokoteihin”. Tämän jälkeen hoitoon lähetetyistä ei enää kuultu mitään. Heidät eliminoitiin tuhoamalla. Näin tehtiin rakennemuutosta vielä suuremmalle tuhoamisoperaatiolle, juutalaisten suunnitelmalliselle tuhoamiselle.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.concordia.fi/vanhat/lehti/2005/32005/3.htm | Nimeke = Natsismin ja Adolf Hitlerin vaiettu salaisuus – Okkultismi ja sekauskonnollisuus | Tekijä = Sinkko, Ilpo | Ajankohta = | Julkaisu = Concordia.fi | Viitattu = 30.9.2018}}</ref>
 
Sodan alettua rotuhygieniaohjelmassa siirryttiin syksyllä 1939 laajaan mielisairaalapotilaiden surmaamiseen nimellä ”Operaatio T4”. Tämän niin kutsutun ”eutanasiaohjelman” tavoitteena oli paitsi päästä eroon ”epäkelvoista yksilöistä”, myös vähentää ruokintakustannuksia ja vapauttaa sairaalan resursseja sodassa haavoittuneille sotilaille. Eutanasiaohjelmaa jatkettiin salassa aina sodan loppuun asti. Ohjelman uhreiksi joutui arviolta miljoona ihmistä.
Rivi 199 ⟶ 197:
=== Juutalaisvainot ===
{{Pääartikkeli|[[Holokausti]]}}
 
Juutalaiset olivat natsien rotuajattelussa kaikkein alimmassa asemassa, ja puolueen asialistalla oli aina Hitlerin puheenjohtajuudesta lähtien juutalaiskysymyksen ratkaisu. Yleisesti juutalaiset herättivät saksalaisissa kateutta ja katkeruutta, koska nämä olivat keskimäärin varakkaampia ja toimivat usein ammateissa, kuten pankkiireina ja kauppiaina, ja talouden heiketessä heihin kohdistui voimakasta vihamielisyyttä. Lisäksi [[selkäänpuukotusteoria]] oli yleinen uskomus kansanmielisten sotilaiden sekä oikeistolaisten keskuudessa. Lisäksi juutalaisten epäiltiin olleen osallisina [[Lokakuun vallankumous|Venäjän vallankumoukseen]], sillä useat vallankumouksen johtohenkilöistä olivat juutalaistaustaisia. Myöhemmin Hitlerin pääagendana olikin juutalaisten sekä kommunismin, lähinnä [[Bolševikit|bolševistien]] hävitys koko maailmasta.
 
Kansallissosialistisen hallinnon laatimilla rotulaeilla Saksan juutalaisilta poistettiin vuonna 1935 kansalaisoikeudet, ja niillä kiellettiin seka-avioliitot. Vähitellen lainsäädäntöä kiristettiin yhä enemmän, ja natsit pyrkivät tuhoamaan juutalaiset kokonaan, aluksi Saksasta ja lopulta kaikilta valtaamiltaan alueilta sekä liittolaismaista. Ensimmäiset suuret juutalaisvankien [[keskitysleiri]]t syntyivät natsien karkottaessa juutalaiset Saksaan liitetyiltä Puolan alueilta. Kaupunkien juutalaisväestö eristettiin nälän ja tautien vaivaamiin ahtaisiin [[ghetto]]ihin, joissa asukkailla ei ollut mahdollisuuksia hankkia elantoa.
 
Puolan, Ranskan, Britannian ja Saksan kesken selvitettiin 1930-luvun lopulla mahdollisuutta siirtää Euroopan juutalaisia Ranskan, Italian tai Britannian siirtomaihin. Keskustelujen sävy oli niin vakava, että Saksa piti sitä merkkinä antisemitistisestä konsensuksesta.<ref>Burleigh, Michael: ''Kolmas valtakunta'', s. 601.</ref> Eri piireissä oli jo pitkään esitetty muun muassa Ranskan [[Madagaskar]]ia ja brittien [[Palestiina (alue)|Palestiinaa]] juutalaisten karkotuspaikaksi. Kun Saksa valloitti 1940 Ranskan, [[Madagaskar-suunnitelma]]n toteuttaminen näytti vähän aikaa mahdolliselta ja sen toteutusta alettiin valmistella. Asiasta kuitenkin luovuttiin jo samana vuonna, kun hyökkäystä Neuvostoliittoon alettiin suunnitella ja sota Britanniaa vastaan pitkittyi. Tämän jälkeen kansallissosialistinen hallinto alkoi pohtia juutalaiskysymyksen ”lopullista ratkaisua”.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Burleigh, Michael2004, | Sivut =s. 484, 601–605 | Nimeke = Kolmas valtakunta: Uusi historia | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 2004 | Isbn = 951-0-28721-0}}</ref><ref>{{Kirjaviite| Tekijä = Snyder, Louis1998, Ls. | Sivu = 219 | Nimeke = Encyclopedia of the Third Reich | Julkaisija = Wordsworth | Vuosi = 1998 | Isbn = 1-85326-684-1}}</ref>
 
=== Lopullinen ratkaisu ===
{{Pääartikkeli|[[Lopullinen ratkaisu]]}}
Kun organisoitua joukkomurhaa oli kokeiltu ”Operaatio T4”:n puitteissa, päätti hallinto tammikuussa 1942 pidetyssä [[Wannseen konferenssi]]ssa ”juutalaiskysymyksen lopullisesta ratkaisusta”, joka tarkoitti järjestelmällistä juutalaisten kansanmurhaa. Saksaan ja sen valtaamille alueille perustettiin useita [[tuhoamisleiri|tuhoamisleirejä]], joissa oli tarkoitus tappaa sinne suljetut juutalaiset. Tuhoamisen ensimmäisiksi uhreiksi joutuivat työkyvyttömät. Työkykyiset juutalaiset määrättiin ankaraan pakkotyöhön, jossa monet kuolivat tauteihin ja aliravitsemukseen. Erilaisten kokeilujen jälkeen päädyttiin tehokkaimpana tappamisen muotona kaasukammioihin, joissa surmattaviksi määrätyt kaasutettiin kuoliaiksi. Juutalaisten lisäksi järjestelmällisen tuhoamisen uhreiksi joutuivat myös muun muassa romanit, homoseksuaalit ja [[Jehovan todistajat]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ts.fi/teemat/matkailu/134085/Pahuus+tulee+iholle+Auschwitzissa | Nimeke = Pahuus tulee iholle Auschwitzissa | Tekijä = Vappu Pitkänen, Vappu | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Turun Sanomat | Ajankohta = 26.5.2010 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 25.3.2016 | Kieli = }}</ref>
 
==Natsi-Saksan lakkaaminen==
[[Tiedosto:98-animate.gif|thumbpienoiskuva|Amerikkalaiset sotilaat räjäyttävät [[hakaristi]]tunnuksen [[Nürnberg]]issä (Zeppelinhaupttribüne) 1945.]]
Natsi-Saksan lakkaaminen oli seuraus sen häviöstä toisessa maailmansodassa. Yhdysvallat oli liittynyt liittoutuneiden puolelle [[Hyökkäys Pearl Harboriin|Pearl Harborin hyökkäyksen]] jälkeen ja liittoutuneiden aseellinen voima kasvoi. Saksan suurhyökkäys Neuvostoliittoon, [[operaatio Barbarossa]], jossa Natsi-Saksa pyrki valloittamaan [[Moskova]]n, kääntyi menestyksestä tappioksi ja Neuvostoliitto ryhtyi vastahyökkäykseen. [[Normandian maihinnousu]]n jälkeen Natsi-Saksa ajautui kahden rintaman sotaan eli sekä itärintamalla että länsirintamalla sodittiin samaan aikaan.
 
Rivi 228 ⟶ 225:
'''Puolisotilaalliset'''
 
* [[Sturmabteilung]] lyh. SA (''rynnäkköosasto''):
* [[SS|Schutzstaffel]] lyh. SS (''suojajoukot''):
** [[Waffen-SS]] (''ase-SS''): SS-joukkojen aseellinen siipi
* [[Volkssturm]] (''kansanrynnäkkö''): nuorten ja yli-ikäisten organisaatio
 
'''Poliisi '''
Rivi 237 ⟶ 234:
[[RSHA|RSHA Reichssicherheitshauptamt]] (''valtakunnan pääturvallisuusvirasto''): turvallisuusorganisaatioiden keskusvirasto
 
* Ordnungspolizei (''järjestyspoliisi''):
** ''Schutzpolizei'' (''suojelupoliisi''):
** ''[[Santarmi|Gendarmerie]]'' (''santarmit''):
** ''Gemeindepolizei'' (''kunnallinen poliisi''): valvoi pienempien paikkakuntien järjestystä
 
* Sicherheitspolizei (''turvallisuuspoliisi''):
** ''Geheime Staatspolizei'' lyh. [[Gestapo]] (''salainen valtionpoliisi''):
** ''Reich Kriminalpolizei'', [[Kripo]] (''valtakunnan rikospoliisi''):
** ''Sicherheitdienst'', [[Sicherheitdienst|SD]] (''turvallisuuspalvelu''):
 
'''Poliittiset järjestöt'''
 
* [[Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue]] lyh. NSDAP (''Nationalsozialistische Deutsche Arbeiterpartei'')
* Nuorisojärjestöt
** [[Hitler-Jugend]] lyh. HJ (''Hitler-nuoriso''): poikien nuorisojärjestö
** [[Bund Deutscher Mädel]] lyh. BDM (''saksalaisten tyttöjen liitto''): tyttöjen nuorisojärjestö
* Työorganisaatiot
** [[Deutsche Arbeitsfront]] (''saksalainen työrintama''):
*** [[Kraft durch Freude]] (''voimaa ilosta''): lomajärjestö
** [[Organisation Todt]] lyh. '''OT''' (''Todt-organisaatio''): rakennustoimintajärjestö
 
== Lähteet==
* {{Kirjaviitekirjaviite | Tekijä = Shirer, StephenWilliam JL. Lee| Nimeke = HitlerKolmannen andvaltakunnan Nazinousu ja tuho I Germany| VuosiSivu = 1998235–236 | JulkaisijaLuku = RoutledgeGleichschaltung: valtakunnan "samastaminen" | IsbnSuomentaja = 9780415179881Tapio Hiisivaara | ViitattuJulkaisija = 21.1.2009Gummerus | KieliVuosi = {{en}}2004 | ISBN = 951-20-6633-5}}
* {{Kirjaviite | Tekijä = KershawTiainen, IanJorma |O. Nimeke& =Ahola, Hitler|Veikko, Vuosi = 2010ym. | LukuNimeke = |Vuosisatamme Sivu =kronikka | SeliteSivu = | Julkaisupaikka =456 | JulkaisijaLuku = Otava|Saksasta Tunnisteyhtenäinen =valtio ISBN=978-951-1-24915-3| wwwJulkaisija = | www-teksti =Gummerus | TiedostomuotoVuosi = | Viitattu = 29.5.20141987 | KieliISBN = 951-20-2893-X}}
* {{kirjaviiteKirjaviite | Tekijä = BenderskyLee, JosephStephen WJ. | Nimeke = AHitler History ofand Nazi Germany: 1919–1945 | Vuosi = 20001998 | Julkaisija = RowmanRoutledge &| ISBN = Littlefield9780415179881 | IsbnKieli = 083041567X {{en}}}}
* {{kirjaviiteKirjaviite | Tekijä = StephensonLemons, JillEverette O.|Nimeke =The WomenThird inReich, NaziA GermanyRevolution of Ideological Inhumanity, Volume 1 – Power of Perception | Vuosi = 20142005 | Sivu = 378–384 | Julkaisija = RoutledgeLulu.com | ISBN = 1257222678 | IsbnKieli = 1317876075{{en}}}}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Steber, Martina & Gotto, Bernhard | Nimeke = Visions of Community in Nazi Germany: Social Engineering and Private Lives | Vuosi = 2014 | Sivu = 172–174 | Julkaisija = Oxford University Press | ISBN = 0199689598 | Kieli = {{en}}}}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Lepage, Jean-Denis G. G. | Nimeke = Hitler Youth, 1922–1945: An Illustrated History | Vuosi = 2008 | Sivu = 153–155 | Julkaisija = McFarland | ISBN = 0786452811}}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Cook, Bernard A. | Nimeke = Women and War: A Historical Encyclopedia from Antiquity to the Present | Vuosi = 2006 | Sivu = 261 | Julkaisija = ABC-CLIO | ISBN = 1851097708 | Kieli = {{en}}}}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Zalampas, Sherree Owens | Nimeke = Adolf Hitler: A Psychological Interpretation of His Views on Architecture, Art, and Music | Vuosi = 1990 | Sivu = 68–71 | Julkaisija = Popular Press | ISBN = 0879724889 | Kieli = {{en}}}}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Overy, Richard | Nimeke = Russia’s War | Julkaisija = Penguin history | Vuosi = 1999 | ISBN = 978-0-14-027169-0 | Kieli = {{en}}}}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Petropoulos, Jonathan | Nimeke = Art as Politics in the Third Reich | Vuosi = 1999 | Sivu = 50–54 | Julkaisija = UCN Press Brooks | ISBN = 0807848093 | Kieli = {{en}}}}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Kershaw, Ian | Suomentaja = Rekiaro, Ilkka | Nimeke = Hitler | Vuosi = 2010 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Otava | ISBN = 978-951-1-24915-3}}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Bendersky, Joseph W. | Nimeke = A History of Nazi Germany: 1919–1945 | Vuosi = 2000 | Julkaisija = Rowman & Littlefield | ISBN = 083041567X | Kieli = {{en}}}}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Stephenson, Jill | Nimeke = Women in Nazi Germany | Vuosi = 2014 | Julkaisija = Routledge | ISBN = 1317876075 | Kieli = {{en}}}}
 
=== Viitteet ===
{{Viitteet|sarakkeetSarakkeet}}
{{Korjattava/viitteet}}
{{Viitteet|sarakkeet}}
 
== Kirjallisuutta ==
* {{Kirjaviite | Tekijä = Ailsby, Christopher | Nimeke=Kolmas valtakunta: Hitlerin Saksan tärkeimmät tapahtumat päivä päivältä | Selite = (The Third Reich, Day by Day, 2001.) | Suomentaja = Ahola, Veikko & Kuhlman, Irmeli & Luotio, Jorma | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Gummerus | Vuosi = 2005 | IsbnISBN = 951-20-6815-X}}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Benz, Wolfgang | Nimeke = Holokausti | Selite = (Der Holocaust, 1995.) | Suomentaja = Tapani Hietaniemi | Julkaisupaikka = Tampere | Julkaisija = Vastapaino | Vuosi = 2000 | IsbnISBN = 951-768-075-9}}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Burleigh, Michael | Nimeke = Kolmas valtakunta: Uusi historia | Selite = (The Third Reich: A New History, 2000.) | Suomentaja = Hyrkäs, Seppo | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 2004 | IsbnISBN = 951-0-28721-0}}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Friedrich, Jörg | Nimeke=Suuri palo: Liittoutuneiden pommitukset Saksassa 1940-1945 | Selite = (Der Brand: Deutschland im Bombenkrieg 1940–1945, 2002.) | Suomentaja = Lång, Markus | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Ajatus | Vuosi = 2005 | IsbnISBN = 951-20-6799-4}}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Goldensohn, Leon | Nimeke = Nürnbergin haastattelut | Selite =(The Nuremberg Interviews: Conversations with the Defendants and Witnesse, 2004.) Toimittanut ja johdannon kirjoittanut Robert Gellately. | Suomentaja = Tiilikainen, Heikki | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Tammi | Vuosi = 2004 | IsbnISBN = 951-31-3042-8}}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Jokisalo, Jouko | Nimeke = Kansallissosialismin ideologia | Julkaisupaikka = Kuopio | Julkaisija = Snellman-instituutti | Vuosi=1995 | IsbnISBN = 951-842-165-X}}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Knopp, Guido | Nimeke = Hitlerin lapset | Selite = (Hitlers Kinder, 2000.) Suomentaja = Nykyri, Ilona | Julkaisupaikka = Helsingissä | Julkaisija = Gummerus: Ajatus | Vuosi = 2006 | IsbnISBN = 951-20-7013-8}}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Lower, Wendy | Nimeke = Hitlerin raivottaret: Saksalaisnaisia natsien kuoleman kentillä | Selite = (Hitler’s Furies: German Women in the Nazi Killing Fields, 2013.) | Suomentaja = Sainio, Jukka | Julkaisupaikka = Jyväskylä | Julkaisija = Atena | Vuosi = 2014 | IsbnISBN = 978-952-300-065-0}}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Overy, Richard | Nimeke = The Dictators: Hitler’s Germany and Stalin’s Russia | Julkaisija = Penguin Books | Vuosi = 2005 | ISBN = 978-0-14-028149-1 | Kieli = {{en}}}}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Shirer, William L. | Nimeke = Kolmannen valtakunnan nousu ja tuho: Kansallissosialistisen Saksan historia 1 | Selite = (The Rise and Fall of the Third Reich: A History of Nazi Germa, 1960.) | Suomentaja = Hiisivaara, Tapio. 4. painos (1. painos 1962–1963) | Julkaisupaikka = Jyväskylä Helsinki | Julkaisija = Gummerus | Vuosi = 2004 | Isbn = 951-20-6633-5}}
* {{Kirjaviite | Tekijä = ShirerBurleigh, William L.Michael | NimekeSivut = Kolmannen484, valtakunnan nousu ja tuho: Kansallissosialistisen Saksan historia 2601–605 | SeliteNimeke = (TheKolmas Rise and Fall of the Third Reichvaltakunta: AUusi History of Nazi Germa, 1960.) | Suomentaja = Hiisivaara, Tapio. 4. painos (1. painos 1962–1963) | Julkaisupaikka = Jyväskylä Helsinkihistoria | Julkaisija = GummerusWSOY | Vuosi = 2004 | IsbnISBN = 951-200-663428721-30}}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Snyder, Louis L. | Sivu = 219 | Nimeke = Encyclopedia of the Third Reich | Julkaisija = Wordsworth | Vuosi = 1998 | ISBN = 1-85326-684-1 | Kieli = {{en}}}}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Shirer, William L. | Nimeke = Kolmannen valtakunnan nousu ja tuho: Kansallissosialistisen Saksan historia 1 | Selite = (The Rise and Fall of the Third Reich: A History of Nazi Germa, 1960.) | Suomentaja = Hiisivaara, Tapio. 4. painos (1. painos 1962–1963) | Julkaisupaikka = Jyväskylä Helsinki | Julkaisija = Gummerus | Vuosi = 2004 | IsbnISBN = 951-20-6633-5}}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Shirer, William L. | Nimeke = Kolmannen valtakunnan nousu ja tuho: Kansallissosialistisen Saksan historia 2 | Selite = (The Rise and Fall of the Third Reich: A History of Nazi Germa, 1960.) | Suomentaja = Hiisivaara, Tapio. 4. painos (1. painos 1962–1963) | Julkaisupaikka = Jyväskylä Helsinki | Julkaisija = Gummerus | Vuosi = 2004 | ISBN = 951-20-6634-3}}
 
{{Holokausti}}