Ero sivun ”Savon prikaati” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
kh lähinnä järjestelyä
Rivi 23:
| tunnetut_komentajat = Yrjö Maunu Sprengtporten, Seppo Tanskanen
}}
'''Savon prikaati''' (lyh. SavPr) oli [[Suomen puolustusvoimat|Suomen puolustusvoimien]] [[31. joulukuuta]] [[2006]] lakkautettu [[joukko-osasto]], jonkajolla perinteetoli ulottuivatpitkät vuoteen [[1620]]perinteet.
 
[[1743]] [[Turun rauha]]n jälkeen siitä tuli rajarykmentti, minkä vuoksi sitä alettiin vahvistaa. Rykmentin pataljoonia vahvistettiin perustamalla niihin lisäksi jääkärikomppaniat. Mikkelin seudun ruotusotaväki ja lisäksi 1770 alkaen neljänsataa värvättyä sotilasta kuuluvat Savon ja Savonlinnan läänin jalkaväkirykmenttiin, mistä tuli 1775 Savon kevyt jalkaväkirykmentti. [[Savon rykmentti]] oli perustettu 1626 ruotujakoisena ja tuhatsotilaisena, ja se osallistui kolmikymmenvuotiseen sotaan. 1775 Kustaa III määräsi [[Göran Magnus Sprengtporten]]in itäisen Suomen kaikkien joukkojen
== Historia ==
[[Vuoden 1743]] [[Turun rauha]]n jälkeen siitäsavolaisista tuli rajarykmentti, minkä vuoksi sitä alettiin vahvistaa. Rykmentin pataljoonia vahvistettiin perustamalla niihin lisäksi jääkärikomppaniat. Mikkelin seudun ruotusotaväki ja lisäksi vuodesta 1770 alkaen neljänsataa värvättyä sotilasta kuuluvat [[Savon ja Savonlinnan läänin jalkaväkirykmenttiinjalkaväkirykmentti]]in, mistä tuli 1775 [[Savon kevyt jalkaväkirykmentti]]. [[Savon rykmentti]] oli perustettu 1626 ruotujakoisena ja tuhatsotilaisena, ja se osallistui kolmikymmenvuotiseen sotaan{{lähde}}. 1775 Kustaa III määräsi 1775 [[Göran Magnus Sprengtporten]]in itäisen Suomen kaikkien joukkojen
komentajaksi virkatalonaan [[Ristiina]]n [[Brahelinna]]. Tätä määräystä on pidetty Savon prikaatin perustamiskäskynä. Vasta 1778 Sprengtportenin komentamat Itä-Suomen joukot yhdistettiin Savon prikaatiksi. <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Halonen, Timo | Nimeke = Mikkeli jalkaväen kaupunkina ennen ja nyt | Vuosi = 2017| Sivut = 36–37 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = [[Jalkaväen Säätiö]] | ISBN = 951-96717-0-6. Jalkaväen vuosikirja 2017-2018 | http://www.jalkavakimuseo.fi/images/vuosikirjat/Jalkav%c3%a4en_vuosikirja_2017-18.pdf | www-teksti = Mikkeli jalkaväen kaupunkina ennen ja nyt | Viitattu = 29.09.2018 }}</ref>
 
Savon prikaatiPrikaati osallistui [[Kustaan sota]]an 1788-1790, [[Suomen sota]]an 1808-1809, minkä jälkeen yleinen suomalainen sotaväki lakkautettiin Venäjän keisarikunnan [[Suomen suuriruhtinaskunta|Suomen suuriruhtinaskunnassa]]. Seuraavan kerran Savoon perustettiin [[Oolannin sota|Oolannin sodan]] aikana Mikkelin ruotuväkipataljoona 1854. <ref>https://puolustusvoimat.fi/documents/1951210/8529440/Operaatio-ja-taktiikka_Janne-M%C3%A4kitalo_TEKSTI/1a7cac65-3f52-41db-b1f6-27d22ec988a0/Operaatio-ja-taktiikka_Janne-M%C3%A4kitalo_TEKSTI.pdf</ref>
 
Sen [[talvisota|talvisodan]] aikaiset perinnejoukko-osastot olivat [[Jalkaväkirykmentti 28 (talvisota)|Jalkaväkirykmentti 28]] (1. tammikuuta 1940 alkaen Jalkaväkirykmentti 19), [[Jalkaväkirykmentti 30 (talvisota)|Jalkaväkirykmentti 30]] (1. tammikuuta 1940 alkaen Jalkaväkirykmentti 21), 3. prikaatin I pataljoona ja [[Jalkaväkirykmentti 35 (talvisota)|Jalkaväkirykmentti 35]]. [[jatkosota|Jatkosodan]] aikaisia perinnejoukko-osastoja olivat varsinaisesti välirauhan aikaisesta [[7. prikaati (välirauha)|7. prikaatista]] muodostettu [[Jalkaväkirykmentti 7 (jatkosota)|Jalkaväkirykmentti 7]] eli Tyrjän Rykmentti sekä [[Jalkaväkirykmentti 49 (jatkosota)|Jalkaväkirykmentti 49]] sekä [[2. divisioona (jatkosota)|2. divisioonan]] (''Murtaja-divisioona'') joukko-osastot.<ref>Väänänen s. 107</ref>
 
Yksikkö lakkautettiin osana puolustusvoimien uudelleenjärjestelyjä. [[Mikkeli]]n kaupunkiin työpaikkojen vähennystä tuli 25, vaikka prikaatin tilalle kaupunkiin perustettiin [[Maavoimien esikunta]]. Esikuntatehtävät ovat jonkin verran paremmin palkattuja kuin jalkaväkiprikaatin tehtävät keskimäärin.
 
Savon prikaati toimi aluksi Mikkelin kaupunkialueella, josta se siirrettiin [[1958]] tapahtuneesta aliupseerikoulun siirrosta alkaen lopuksi kokonaan [[Karkialampi (varuskunta)|Karkialammen varuskunta-alue]]elle.
 
Yksikön perinteitä vaali [[11. kesäkuuta]] [[1961]] perustettu [[Savon Prikaatin kilta]], jonka toiminta lakkasi prikaatin mukana [[31. joulukuuta]] [[2006]]. Sen työn jatkajaksi suunniteltiin perustettavaksi perinneyhdistystä. Savon prikaatin kunniamarssi oli [[Emil Genetz]]in säveltämä "Terve, Suomeni maa" ja prikaatin vuosipäivä oli [[Porrassalmen taistelu]]n vuosipäivä.
 
== Historia ==
=== Suomen sota ===
{{Pääartikkeli|[[Suomen sota]]}}
Rivi 64 ⟶ 57:
{{Pääartikkeli|[[2. jääkärirykmentti]]}}
Saksassa koulutettujen jääkäreiden palattua vapauttamaan Suomea perustettiin 2. jääkärirykmentti, joka osallistui muun muassa Tampereen taisteluihin. Sotatoimien päätyttyä rykmentti päätyi monien nimen ja sijoituspaikkavaihdosten jälkeen Karjalankannakselle.
 
Sen [[talvisota|talvisodan]] aikaiset perinnejoukko-osastot olivat [[Jalkaväkirykmentti 28 (talvisota)|Jalkaväkirykmentti 28]] (1. tammikuuta 1940 alkaen Jalkaväkirykmentti 19), [[Jalkaväkirykmentti 30 (talvisota)|Jalkaväkirykmentti 30]] (1. tammikuuta 1940 alkaen Jalkaväkirykmentti 21), 3. prikaatin I pataljoona ja [[Jalkaväkirykmentti 35 (talvisota)|Jalkaväkirykmentti 35]]. [[jatkosota|Jatkosodan]] aikaisia perinnejoukko-osastoja olivat varsinaisesti välirauhan aikaisesta [[7. prikaati (välirauha)|7. prikaatista]] muodostettu [[Jalkaväkirykmentti 7 (jatkosota)|Jalkaväkirykmentti 7]] eli Tyrjän Rykmentti sekä [[Jalkaväkirykmentti 49 (jatkosota)|Jalkaväkirykmentti 49]] sekä [[2. divisioona (jatkosota)|2. divisioonan]] (''Murtaja-divisioona'') joukko-osastot.<ref>Väänänen s. 107</ref>
 
=== Talvisodan jälkeen ===
Talvisodan jälkeen perustettiin joukoista 7. prikaati, jonka pataljoonat sijoitettiin Pääskylahteen, Sääminkiin ja Kerimäkeen. Jatkosodan alla prikaatista muodostettiin Jalkaväkirykmentti 7, Sodan jälkeen yksikkö sijoitettiin Savonlinnaan, Mikkeliin ja Jyväskylään, joista se 1948 koottiin Mikkeliin. Joukko-osasto nimettiin 1. joulukuuta 1952 6.&nbsp;prikaatiksi ja edelleen 1. tammikuuta 1957 Savon Prikaatiksi.{{Lähde||7. tammikuuta 2017|vuosi=2017}}
 
Savon prikaati toimi aluksi Mikkelin kaupunkialueella, josta se siirrettiin [[1958]] tapahtuneesta aliupseerikoulun siirrosta alkaen lopuksi kokonaan [[Karkialampi (varuskunta)|Karkialammen varuskunta-alue]]elle.
Prikaatiin kuului [[joukkoyksikkönä]] muun muassa jalkaväki[[pataljoona]].
 
===1990-luku===
Savon prikaatin huolto- ja kuljetuskomppania lakkautettiin [[1. joulukuuta]] [[1991]], kun [[3. Erillinen Autokomppania]] siirrettiin [[Kasarminmäki|Kouvolan varuskunnasta]] [[Mikkelin varuskunta]]an. Sotilasopetus autokomppaniassa suuntautui Savon Prikaatin ja paikallisten esikuntien lisäksi [[Karjalan prikaati|Karjalan Prikaatin]], [[Kymen pioneeripataljoona|Kymen Pioneeripataljoonan]] ja [[maanpuolustusopisto|Maanpuolustusopiston]] tarpeisiin. 1993 myös [[Itäinen maanpuolustusalue|Itäisen maanpuolustusalueen]] sotilaspoliisiopetus keskitettiin Savon Prikaatiin. 1991 Savon Prikaatissa järjestettiin kaksi pataljoonan kertausharjoitusta sekä 1992 vajaan kolmentuhannen sotilaan VISA-92 -kertausharjoitus Mikkelin ja Kangasniemen alueilla. <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Yrjölä, Vesa, toim. | Nimeke = SavPr, SAVON PRIKAATI | Vuosi = 1993 | Sivut = 180–181 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = [[Jalkaväen Säätiö]] | ISBN = 951-96717-0-6. Jalkaväen Vuosikirja XX 1993 | http://www.jalkavakimuseo.fi/images/vuosikirjat/Jalkavaen_Vuosikirja_XX_(1993).pdf | www-teksti = SavPr, SAVON PRIKAATI | Viitattu = 29.09.2018 }}</ref>
 
YksikköJoukko-osasto lakkautettiin osana puolustusvoimien uudelleenjärjestelyjä. [[Mikkeli]]n kaupunkiin työpaikkojen vähennystä tuli 25, vaikka prikaatin tilalle kaupunkiin perustettiin [[Maavoimien esikunta]]. Esikuntatehtävät ovat jonkin verran paremmin palkattuja kuin jalkaväkiprikaatin tehtävät keskimäärin.
Joukko-osasto lakkautettiin vuonna 2006.{{Lähde||7. tammikuuta 2017|vuosi=2017}}
 
Yksikön perinteitä vaali [[11. kesäkuuta]] [[1961]] perustettu [[Savon Prikaatin kilta]], jonka toiminta lakkasi prikaatin mukana [[31. joulukuuta]] [[2006]]. Sen työn jatkajaksi suunniteltiin perustettavaksi perinneyhdistystä. Savon prikaatin kunniamarssi oli [[Emil Genetz]]in säveltämä "Terve, Suomeni maa" ja prikaatin vuosipäivä oli [[Porrassalmen taistelu]]n vuosipäivä.
 
==Komentajia==