Ero sivun ”Fredrik Suuri” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
wlfix |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 112:
Fredrik uskoi jonkinlaisen jumalan olevan olemassa, mutta ei uskonut kuoleman jälkeiseen elämään. Vanhoilla päivillään hän tarttui kiinni kaikkiin viimeisiin voiman rippeisiinkin. Vuonna 1786, kun lääkärit alkoivat olla hänen sairauksiensa suhteen toivottomia, hän sanoi, että hänen on elettävä vielä ainakin kaksi vuotta, sillä valtion asioissa oli paljon tekemistä. Hän ryhtyi käymään läpi muistiinpanojaan ja kirjoittamaan historiaa käsittelevää teosta. Viimeisinä viikkoinaan hallitsija kärsi kovi kivuista, ei pystynyt kävelemään ja kykeni nukkumaan vain istuma-asennossa. Tuolissaan istuen hän kuoli aamulla 17. elokuuta 1786. <ref> Grimberg, C.: Kansojen historia, osa 17, valistuksesta vallankumoukseen, 1983 s.260-261</ref>
Fredrikiä seurasi kuninkaana hänen veljensä poika [[Fredrik Vilhelm II]]. Hän peri valtakunnan, jonka pinta-ala oli kasvanut puolitoistakertaiseksi, väkiluku oli kaksinkertaistunut, verotulot olivat yli kaksinkertaiset verrattuna vuoteen 1740. Armeijassa oli 20 000 miestä, sitä pidettiin Euroopan parhaana ja Preussia suurvaltana. Fredrik Suuri oli keskittänyt itselleen valtakunnan talouden, puolustuksen ja käytännön hallinnon. Tämä aiheutti ongelmia, sillä nyt koko Preussi toimi vain yhden ihmisen tarmokkuuden ansiosta. <ref> Grimberg, C.: Kansojen historia, osa 17, valistuksesta vallankumoukseen, 1983 s.254-255</ref>
== Kulttuuri- ja valistuspersoona ==
Tultuaan hallitsijaksi Fredrik saattoi omalla ajallaan harrastaa taiteita ja valistusfilosofiaa ilman pelkoa isänsä rangaistuksesta. Jo kruunuprinssiaikoina häneltä ilmestyi salanimellä teos ''Mietteitä Euroopan valtiojärjestelmän nykyisestä asemasta'' vuonna 1737. Fredrik esittelee itsensä isänmaallisekseksi englantilaiseksi ja teoksen piti alunperin ilmestyä Lontoossa. Teoksessa Fredrik hyökkää Ranskaa ja sen hallintoa johtanutta kardinaali Fleurya vastaan esittämällä syytöksen, että Ranska, vallattuaan [[Lothringen]]in lietsoa riitoja Saksan ruhtinaiden välillä ja pyrkiä niiden kautta sanelemaan koko Euroopan politiikan. Kirjoitelma on täynnä osuvia havaintoja omasta ajastaan ja Fredrik osoittautui siinä kyyniseksi ja realistiseksi ulkopoliitikoksi. <ref> Grimberg, C.: Kansojen historia, osa 17, valistuksesta vallankumoukseen, 1983 s.140-141</ref>
==Jälkimaine==
[[Tiedosto:Berlin Friedrich II Denkmal 09-2017 img1.jpg|thumb|left|200px|Fredrik Suuren ratsastajapatsas Berliinin [[Unter den Linden]]illä.]]
| |||