Ero sivun ”Unkarin kansannousu” versioiden välillä

Imre Nagy oli ottanut 25. lokakuuta muodostettuun hallitukseensa mukaan ei-kommunistisia poliitikkoja. Hallitus oli kuitenkin päättämätön ja selkeää ohjelmaa ei ollut. Nagy vietti suuren osan aikaansa parlamenttuitalossa ottaen vastaan ulkovaltojen, kansalaisjärjestöjen, puolueiden ja viranomaisten edustajia. 25. lokakuuta oli määrätty ulkonaliikkumiskielto, joka kuitenkin peruttiin vain hieman myöhemmin. Budapestin poliisi jakoi mielenosoittajille aseita ja valta alkoi luisua eri asukaskomiteoille, työmaaneuvostoille ja keskenään riitaisille aseryhmille. Neuvostoliiton suurlähettiläs oli nyt vakuuttunut Unkarin puoluejohdon kyvyttömyydestä palauttaa tuilannetilanne hallintaansa. Hän viestitti mielipiteestään [[Moskovan Kreml|Kremliin]], josta lähetettiin paikalle [[Mihail Suslov]]in ja [[Anastas MikoájanovMikojan]]in johtama puoluevaltuuskunta. Unkarin työväenpuolueen pääsihteeri Ernő Gerő oli päätetty erottaa ja korvata [[János Kádár]]illa. Uskoen vielä voivansa tehdä vaikutuksen Gerő päätti turvautua koviin otteisiin. [[Unkarin parlamenttitalo|Budapestin parlamenttitalon]] edustalle oli kokoontunut 25. lokakuuta mielenosoittajia, joihin oli liittynyt myös paikalle komennettuja armeijan sotilaita. Erityisen huolestuttavaa oli, että mielenosoittajien joukossa oli myös neuvostoarmeijan panssarimiehiä, jotka olivat liittyneet mielenosoittajien puolelle. Parlamenttitaloa vastapäätä Maatalousministeriöllä ja Teollisuusministeriöllä katoilta asemat ottaneet ÁVH:n ja rajavartiolaitoksen miehet avasivat tulen mielenosoittajia vastaan. Tulituskäskyn lienee antanut itse Gerő. Muutama sata mielenosoittajaa sai surmansa ja satoja muita haavoittui.<ref name="Huotari ja Vehviläinen 2004, s. 276-279" />