Ero sivun ”Tupakointi” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kyllä tuohon kuuluu pieni kirjain.
Hartz (keskustelu | muokkaukset)
reFill https://tools.wmflabs.org/refill/
Rivi 12:
Savukkeet yleistyivät aluksi sotilaiden keskuudessa ja upseerit veivät ne salonkeihin pääkaupungeissa. Savukkeista tuli hienostomuoti, johon liitettiin ripaus paheellisuutta. Yhdysvalloissa savukkeita pidettiin aluksi köyhän kansan tupakointitapana: varakkaat miehet polttivat sikareita. Myöhemmin savukkeesta tuli eräs amerikkalaisen elämäntyylin tunnuskuvia mainonnassa ja populaarikulttuurissa. 1900-luvulla myös naiset alkoivat tupakoida laajemmin. 1800-luvulla tupakoiva nainen oli paheksunnan kohde.<ref>Piispa 1995, s. 4.</ref>
 
Tupakointi yleistyi 1900-luvulla tehdasvalmisteisen savukkeen keksimisen myötä. Savukkeen keksi yhdysvaltalainen tehtailija Buchanan Duke. Duke aloitti savukkeiden valmistamisen vuonna 1880. Duke työskenteli mekaanikko James Bonsackin kanssa.<ref>http{{cite web|url=https://www.bbc.com/news/magazine-20042217|title=The man whose creation killed millions|date=13 November 2012|publisher=|via=www.bbc.com}}</ref> Bonsack patentoi savukkeita valmistavan koneen vuonna 1880. Kone kykeni valmistamaan 210 savuketta minuutissa. Tätä ennen savukkeet tehtiin käsin ja tahti oli noin muutama savuke minuutissa. Tupakointi ei olisi yleistynyt ellei savuke olisi ollut teollisesti valmistettava tuote, johon oli olemassa valmistusteknologia.<ref>{{cite web|url=https://www.vox.com/2015/3/18/8243707/cigarette-rolling-machines|title=What everyone gets wrong about the history of cigarettes|publisher=}}</ref> Vuonna 1900 kansalaista kohden (per capita) Yhdysvalloissa kulutettiin 54 savuketta vuodessa.<ref name="cancer.org">{{cite web|url=https://www.cancer.org/latest-news/the-study-that-helped-spur-the-us-stop-smoking-movement.html|title=The Study That Helped Spur the U.S. Stop-Smoking Movement|website=www.cancer.org}}</ref> Tupakointi kasvoi [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] myötä, sillä sotilaiden muonapakkaukseen kuului savukkeita.<ref>{{cite web|url=https://smokingjacketmagazine.com/2014/11/11/smokes-for-the-boys-a-history-of-smoking-and-the-military/|title=Smokes for the Boys: A History of Smoking and the Military|date=11 November 2014|publisher=}}</ref>
 
Aluksi savukkeiden perässä ei ollut filtteriä. Ensimmäinen filtterillinen savuke oli PMI:n ''Parliament''-brändin vuonna 1931. Sen filtteri oli tehty paperista.<ref>{{cite web|url=https://ipfs.io/ipfs/QmXoypizjW3WknFiJnKLwHCnL72vedxjQkDDP1mXWo6uco/wiki/Parliament_(cigarette).html|title=Parliament (cigarette)|website=ipfs.io}}</ref> Ensimmäisiä filtterisavukkeita muistuttavia, joissa oli pieni suukappale joka oli korkkia, oli naisille suunnatuissa savukkeissa. Siihen liittyi ajatus siitä, että naisen ei tarvitsisi poimia kielestään savukkeen tupakkapurua.<ref name="nyt">{{cite web|url=https://www.nytimes.com/2012/07/08/magazine/who-made-that-cigarette-filter.html|title=Who Made That Cigarette Filter?|first=Pagan|last=Kennedy|publisher=}}</ref> Vuonna 1950 filtterillisten savukkeiden markkinaosuus oli 0,5 prosenttia. Vuonna 1952 julkaistiin ''Viceroy''-filtterisavuke, jonka filtteri oli selluloosa-asetaattia.<ref>http{{cite journal|url=https://tobaccocontrol.bmj.com/content/11/suppl_1/i51/T1|title=Table 1|date=26 September 2018|publisher=|journal=Tobacco Control|via=tobaccocontrol.bmj.com}}</ref> Vuonna 1952 laukaistiin ''Kent Micronite'' -filtterisavuke.<ref name="nyt" /> Filtterin tarkoituksena on pyydystää tervaa, jotta se ei päätyisi tupakoitsijan keuhkoihin. Filtterillisten savukkeiden osuus kasvoi, ja tupakoitsijat ajattelivat, että savukkeet ovat turvallisempia.<ref>{{cite web|url=http://www.evolvingcigarette.com/cigarette-filters/|title=Cigarette Filters-The Evolving Ciagerette|website=www.evolvingcigarette.com}}</ref> ''Kent Micronite'' -brändin savukkeiden filtteri oli terveydelle vaarallista [[asbesti]]a.<ref>{{cite web|url=https://www.motherjones.com/environment/2013/10/lorillard-kent-micronite-filters-asbestos-lawsuit/|title=That time Big Tobacco sold asbestos as the "Greatest Health Protection in Cigarette History"|publisher=}}</ref> ''Viceroy''-savukkeiden filtteristä, joka on selluloosa-asetaattia, tuli teollisuuden suosima. Joissakin savukkeissa oli aktiivihiilifiltteri. Vuonna 1954 Reynolds Tobacco julkisti ''Winston''-filtterisavukkeen, joka oli ensimmäinen kaupallisesti menestynyt filtterisavuke.<ref>{{cite web|url=http://www.rjrt.com/transforming-tobacco/history/|title=History - R.J. Reynolds Tobacco Company|publisher=}}</ref>
 
Yhdysvalloissa tupakoinnin ja [[keuhkosyöpä|keuhkosyövän]] sekä muiden terveyshaittojen välisestä yhteydestä Yhdysvaltain lääkintöhallitus tiedotti kansalle 11. tammikuuta 1964.<ref>{{cite web|url=https://www.npr.org/sections/health-shots/2014/01/07/260438987/50-years-after-landmark-warning-8-million-fewer-smoking-deaths|title=50 Years After Landmark Warning, 8 Million Fewer Smoking Deaths|publisher=}}</ref> Tämän niin kutsutun Terry-raportin seurauksena tupakka-askeihin lisättiin varoitustekstejä (1965) ja ravintoloihin sekä lentoasemille tehtiin pian savuttomat alueet (1967).<ref>{{cite web|url=https://www.theatlantic.com/national/archive/2014/01/cigarettes-have-officially-been-bad-you-50-years/356910/|title=Cigarettes Have Officially Been Bad for You for 50 Years|first=Adam|last=Chandler|date=11 January 2014|publisher=}}</ref> Savukkeiden kokonaiskulutus ei kuitenkaan kääntynyt jyrkkään laskuun Yhdysvalloissa. Savukkeiden kulutus oli suunnilleen samalla tasolla vielä 1980-luvun lopulla kuin vuonna 1963. Kansalaista kohden laskettuna (per capita) kulutus kuitenkin on laskenut vuodesta 1963 lähtien.<ref>https://www.ftc.gov/sites/default/files/documents/reports/1999-report-cigarette-sales-advertising-and-promotion-covering-1997-section-iii.recommendation-regarding-ftc-cigarette-test-method/1997cigarettereport.pdf s. 14-15</ref> Vuonna 1963 Yhdysvalloissa kansalaista kohden (per capita) kulutettiin 4&nbsp;345 savuketta vuodessa.<ref>https://www. name="cancer.org"/latest-news/the-study-that-helped-spur-the-us-stop-smoking-movement.html</ref> Tupakoinnin hitaaseen vähentymiseen vaikutti se, että naiset aloittivat tupakoimaan noin kaksi vuosikymmentä myöhemmin kuin miehet. Miesten keuhkosyöpien huippu saavutettiin vuonna 1990 ja naisten vuonna 2002.<ref>https://www. name="cancer.org"/latest-news/the-study-that-helped-spur-the-us-stop-smoking-movement.html</ref>
 
Terry-raportissa oli mainittu, että aktiivihiilen käyttäminen filtterinä voi tuoda hyötyjä. Filtterillinen ''Winston''-brändi oli suosituin savukebrändi vuosina 1966–1972, kunnes ''Marlboro'' ohitti sen.<ref>{{cite web|url=https://www.nytimes.com/1992/03/14/business/reynolds-plans-a-new-version-of-winston.html|title=Reynolds Plans a New Version of Winston|first=Stuart|last=Elliott|publisher=}}</ref> ''Marlboro''-savukkeiden mainostamisessa käytettiin niin kutsuttua Marlboro-miestä, koska mielikuva filtterillisistä savukkeista oli, että ne ovat naisten savukkeita.<ref>Brandt, A. (2006). The Cigarette Century. New York: Basic Books.</ref><ref>Erin Barrett and Jack Mingo, ed. (2003). W.C. Privy's Original Bathroom Companion. St. Martin's Press. pp. 407–410. ISBN 0-312-28750-X.</ref> Vuonna 1966 Yhdysvalloissa määrätyt tervapitoisuuden mittaukset vakuuttivat tupakkayhtiöt siitä, että filtterit ovat välttämättömiä matalatervaisten savukkeiden valmistamiseksi.<ref>{{cite web|url=https://www.researchgate.net/figure/Carlton-cigarette-magazine-advertising-first-used-on-5-June-1964-in-Life-Magazine_fig1_7053483|title=Figure 1 Carlton cigarette magazine advertising first used on 5 June...|website=ResearchGate}}</ref>
 
Samanlainen turvallisuuden harha syntyi, kun tupakkateollisuus alkoi valmistaa kevytsavukkeita, joiden filttereissä on reikiä, jotka lisäävät ilmaa imuun. Tästä sivuilmasta huolimatta kevytsavukkeista voi saada kuitenkin saman tervamäärän, kun tupakoitsija ottaa syvempiä, pidempiä tai tiheämmin imuja. Tämä ihmisen käyttäytymisen muutos ei näkynyt savukkeiden tervamääriä mittaavissa testeissä, jotka suoritettiin standardimaisesti käyttäytyvää konetta käyttäen.<ref>{{cite web|url=https://www.cancer.gov/about-cancer/causes-prevention/risk/tobacco/light-cigarettes-fact-sheet|title="Light" Cigarettes and Cancer Risk|website=National Cancer Institute}}</ref> Vuonna 2017 julkaistun tutkimuksen mukaan kaikki nykysavukkeet, eivät vain kevytsavukkeet, nostavat keuhkosyöpäriskiä sen vuoksi, että savukkeessa on filtteri ja filtterissä sivuilmaa lisääviä reikiä. Ne johtavat ihmisen käyttäytymisen muutokseen, sillä savuke palaa kauemmin ja siitä otetaan enemmän imuja. Sivuilmaa lisäävät filtterin reiät vähentävät tervaa vain koneella tehtävässä testissä.<ref>{{cite web|url=https://www.reuters.com/article/us-health-lungcancer-cigarette-filters-idUSKBN18I2MT|title=Cigarette filters may increase lung cancer risk|first=Will Boggs|last=MD|publisher=}}</ref>
 
== Yleisyys maittain ==
Rivi 66:
=== Suomessa ===
 
15–84-vuotiaiden keskuudessa päivittäin tai satunnaisesti tupakoivia on noin 875 000.<ref>[https://www.thl.fi/fi/web/alkoholi-tupakka-ja-riippuvuudet/tupakka/tupakointi-suomessa/aikuisvaeston-tupakointi Aikuisväestön tupakointi]. THL 19.2.2016.</ref> Noin 20–25&nbsp;% Suomen 13–17-vuotiaista nuorista tupakoi vähintään kerran viikossa. Tupakointi on nykyään yleisempää tyttöjen kuin poikien keskuudessa.<ref>http://www.suomenash.fi/sivu.php?artikkeli_id=132 {{vanhentunut linkki}}</ref> Tupakointi on yleistä etenkin nuorilla, mutta on yleisellä tasolla vähenemään päin. Tupakoinnin yleisyys riippuu sosioekonomisesta asemasta, yleisintä se on vähiten koulutetuilla ja vähäisintä korkeasti koulutetuilla ihmisillä.<ref>{{cite web|url=http://www.paihdelinkki.fi/fi/tietopankki/tietoiskut/tupakka/tupakoinnin-yleisyys-suomessa|title=Tupakoinnin yleisyys Suomessa|date=17 June 2014|publisher=}}</ref> Tupakoinnin haitoista tiedotetaan nuorille suhteellisen hyvin Suomessa.{{kenen mukaan}} Tupakointiin liittyy kuitenkin sosiaalisia ja psykologisia seikkoja, jotka saavat sen näyttämään houkuttelevalta monille nuorille. Tutkimusten mukaan monet nuoret kokevat tupakoinnin jonkinlaisena aikuistumisriittinä, josta he kuvittelevat luopuvansa piakkoin.<ref>[http://www.turunsanomat.fi/mielipiteet/?ts=1,3:1009:0:0,4:9:0:0:0;4:8:0:0:0;4:139:0:0:0;4:140:0:1:2006-04-30,104:140:375358,1:0:0:0:0:0: Turun sanomat - Nuorten tupakointi huolestuttaa terveydenhuoltoa] {{vanhentunut linkki}}</ref> Tavasta on kuitenkin usein vaikea päästä eroon. Suurin osa suomalaisista tupakoitsijoista haluaisi päästä riippuvuudestaan.<ref>[http://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/netti_auttaa_eroon_tupakasta Netti auttaa eroon tupakasta]. ''Tiede'' 30.5.2009</ref> 79 prosenttia tupakoijista oli huolissaan tupakan vaikutuksista omaan terveyteensä vuonna 2010.<ref name=autogenerated5>''Kohti savutonta Suomea'', s. 11.</ref>
 
== Tupakoinnin syitä ==
Rivi 87:
==Tupakoitsijat==
 
Tupakkakokeilut ja tupakointi aloitetaan Suomessa tyypillisesti 13–15-vuotiaana<ref>[https://www.thl.fi/fi/web/alkoholi-tupakka-ja-riippuvuudet/tupakka/tupakointi-suomessa/nuorten-tupakointi/aloittamisen-riskitekijat Aloittamisen riskitekijät - Alkoholi, tupakka ja riippuvuudet]. THL.</ref>. Nuorilla tupakointi ja [[Alkoholijuoma|alkoholin]] käyttö esiintyvät vahvasti samaan aikaan, ja opis­ke­lu­vai­keudet ja huo­noksi koet­tu ter­veys ennustavat tupakointia<ref name="potlää">[http://www.potilaanlaakarilehti.fi/uutiset/mika-yhdistaa-tupakoivia-teineja/ Mikä yhdistää tupakoivia teinejä?] ''Potilaan Lääkärilehti''.</ref>.Nuorten tupakointi on yleisintä koulussa huonosti menestyvillä ja koulunkäynnin lopettaneilla.<ref name=autogenerated5 /> Tupakointia ei yleensä enää aloiteta aikuisiässä<ref>[http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tukivinkit/nuori_tupakoi/ Nuori tupakoi]. Vanhempainnetti - MLL.</ref>, mutta armeija-aika voi lisätä tupakointia<ref>{{cite web|url=http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/armeija-aika-saattaa-lisata-tupakointia-ja-epaterveellisia-ruokailutapoja/5015078|title=Armeija-aika voi lisätä tupakointia ja epäterveellisiä ruokailutapoja|publisher=}}</ref>. Tupakoinnin jatkuvuus nuoruudesta aikuisuuteen on voimakasta: suurin osa nuorista tupakoijista tupakoi edelleen aikuisena<ref name="tervesuomi">[{{cite web|url=http://demo.seco.tkk.fi/tervesuomi/item/ktl:12070 |title=TerveSuomi: Tupakointi jatkuu useimmilla nuoruudesta aikuisuuteen - koulutuksen yhteys tupakointiin vahva]|website=demo.seco.tkk.fi}}</ref>.
 
Tupakointi on yleisintä alimmassa koulutusryhmässä. Ammattikoululaisista 36 prosenttia tupakoi ja lukiolaisista kahdeksan prosenttia<ref name="potlää" />. Työikäisistä miehistä 17 prosenttia ja naisista 14 prosenttia tupakoi päivittäin<ref>[https://www.thl.fi/fi/web/alkoholi-tupakka-ja-riippuvuudet/tupakka/tupakointi-suomessa/aikuisvaeston-tupakointi Aikuisväestön tupakointi - Alkoholi, tupakka ja riippuvuudet]. THL.</ref>. Tupakointi on yleistä alemmissa sosiaaliryhmissä. Kataisen väitöskirjan mukaan syynä tupakoinnin suosioon alemmissa sosiaaliryhmissä ei ole puutteelliset tiedot tupakoinnin terveysriskeistä eikä se, että tupakoivat eivät pitäisi terveyttään tärkeänä.<ref>[http://www.helsinki.fi/valtiotieteellinen/uutisarkisto/vaitokset/2011/02_11_katainen.html Helsingin yliopisto - Valtiotieteellinen tiedekunta].</ref>
 
Tupakoitsijoilla on muita enemmän [[mielenterveys]]ongelmia. Tupakoitsijoiden joukossa on enemmän [[Masennus|masentuneita]] kuin tupakoimattomien joukossa. Masentuneet myös käyttävät tupakkaa enemmän kuin masentumattomat.<ref>[http://www.hs.fi/kotimaa/a1392280829935 Masentunut polttaa enemmän]. ''Helsingin Sanomat''.</ref> Erityisen runsaasti tupakkaa käyttävät [[skitsofrenia|skitsofreenikot]].<ref>[{{cite web|url=http://www.uusisuomi.fi/tiede-ja-ymparisto/61436-tupakoitsija-tiesitko-taman-skitsofrenialla-ja-nikotiiniriippuvuudella |title=Tupakoitsija, tiesitkö tämän? – Skitsofrenialla ja nikotiiniriippuvuudella yhteinen tausta | Uusi Suomi<!-- Bot generated title -->]publisher=}}</ref> Tupakoitsijat käyttävät tupakan lisäksi enemmän alkoholia ja harrastavat vähemmän liikuntaa nuoruudesta aikuisuuteen<ref name="tervesuomi" />.
 
== Riippuvuus ==
Rivi 110:
Suurina annoksina tupakointi voi aiheuttaa pahoinvointia ja muita myrkytysoireita. Ihon pintaverenkierto heikkenee, mikä heikentää kylmän sietoa. Tupakan hiilimonoksidi eli häkä heikentää veren hapenkuljetuskapasiteettia ja siten fyysistä suorituskykyä.
 
Tupakoinnin haittoihin lukeutuvat myös savun sivullisille aiheuttamat haitat, joita kutsutaan [[Passiivinen tupakointi|passiiviseksi tupakoinniksi]]. Monissa maissa on rajoitettu tupakointia julkisilla paikoilla, millä pyritään vähentämään tupakoinnin haittavaikutuksia kansanterveydelle. Esimerkiksi [[Euroopan unionin komissio]]n mukaan [[Eurooppa|Euroopassa]] kuolee joka vuosi yli puoli miljoonaa [[ihminen|ihmistä]] tupakan aiheuttamiin sairauksiin.<ref>[http://web.archive.org/web/20111109153118/http://www.tekniikkatalous.fi/kommentit/article34133.ece Tupakat pois ja piiput piiloon! - Tekniikka&Talous].</ref> Tupakointia rajoittavaa lainsäädäntöä on ainakin [[Suomi|Suomessa]], [[Norja]]ssa, [[Ruotsi]]ssa, [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]], [[Irlanti|Irlannissa]], [[Viro]]ssa, [[Alankomaat|Alankomaissa]], [[Italia]]ssa, [[Kreikka|Kreikassa]] ja [[Turkki|Turkissa]].<ref>{{cite web|url=http://www.mtv3.fi/uutiset/ulkomaat.shtml/arkistot/ulkomaat/2008/01/601851|title=Tupakointi kielletään Turkissakin|publisher=}}</ref>
 
Lannoitteilla kasvatettu tupakka sisältää merkittäviä määriä radioaktiivista [[polonium]]in [[isotooppi]]a 210, joka kerääntyy tupakoitsijoiden keuhkoihin ja aiheuttaa syöpää.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.scientificamerican.com/article.cfm?id=radioactive-smoke | Nimeke = Radioactive Smoke: A Dangerous Isotope Lurks in Cigarettes | Tekijä =Rego, Brianna | Tiedostomuoto = html| Julkaisu = Scientific American| Ajankohta = January 5, 2011 | Julkaisija =Scientific American, a Division of Nature America, Inc. | Viitattu = 13.1.2011 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
Tupakkatuotteiden myynnistä perittiin Suomessa [[tupakkavero]]a 739 miljoonaa euroa vuonna 2011 ja arvioitu verokertymä vuodelle 2013 on 779 miljoonaa euroa. Lähes 90 prosenttia veron tuotosta tulee savukkeiden myynnistä.<ref name="budj2013">{{Verkkoviite| osoite = http://budjetti.vm.fi/indox/sisalto.jsp?year=2013&lang=fi&maindoc=/2013/tae/hallituksenEsitys/hallituksenEsitys.xml&opennode=0:1:135:143:145:167:169: | nimeke = 01. Tupakkavero | selite =Talousarvioesitys 2013 | julkaisu = Valtion talousarvioesitykset | julkaisija = Valtiovarainministeriö | viitattu = 28.5.2013}}</ref> [[Tampereen yliopisto]]n terveystaloustieteen professorin Pekka Rissasen mukaan tupakkaveroa kerätään enemmän kuin tupakasta aiheutuvien sairauksien hoitoon kuluu rahaa<ref name="yle20100119">{{Verkkoviite| nimeke = Tehokas veronmaksaja polttaa, juo ja kuolee nuorena| osoite = http://yle.fi/uutiset/tehokas_veronmaksaja_polttaa_juo_ja_kuolee_nuorena/1377294 | julkaisija = Yle | ajankohta = 19.1.2010 | viitattu = 31.7.2013}}</ref>. ”''Tupakan myynnistä kertyy valtiolle verotuloja noin 600 miljoonaa euroa vuodessa. Samaan aikaan tupakoinnin aiheuttamat kustannukset ovat 1,5–2 miljardia euroa vuodessa. Kustannuksia syntyy menetetyistä elinvuosista, sairauksien hoidosta, sairauspoissaoloista, sairauskorvauksista, tupakkataukojen aikana tekemättömästä työstä, tulipaloista, roskaamisesta ja tupakansavun rajaamisesta tupakointitiloihin.''”<ref>[{{cite web|url=http://web.archive.org/web/20100405055449/http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=pet00008 |title=Tupakka – laillinen riippuvuuden aiheuttaja] :: Terveyskirjasto|date=5 April 2010|publisher=}}</ref>
 
==== Vaikutukset hedelmällisyyteen ja lisääntymiseen ====
 
Tupakointi heikentää sekä naisen että miehen hedelmällisyyttä. Naisten tupakointi viivästyttää raskaaksi tulemista ja lisää [[kohdunulkoinen raskaus|kohdunulkoisen raskauden]] riskin yli kaksinkertaiseksi.<ref>http://www.pkssk.fi/syn/Raskaus%20ja%20p%C3%A4ihteet.htm</ref> Miehillä tupakointi laskee siittiöiden laatua, määrää ja liikkuvuutta ja saattaa heikentää potenssia.<ref>[{{cite web|url=http://metku.net/~pesu/hedelmallisyydenmaksimointi.php |title=Perhesuunnittelun kotisivut<!-- Bot generated title -->]|first=Pesu|last=webmaster|website=metku.net}}</ref> Odottavan äidin tupakointi vahingoittaa myös sikiötä. Tupakansavusta verenkiertoon siirtyvät haitalliset aineet kulkeutuvat napanuoran kautta sikiön verenkiertoon.<ref>http://www.coronaria.fi/terveklubi/show.php?mode=mtv3_diseaseinfos&letterid=5188295&idname=id&id=1304747</ref> Sikiön veren nikotiinipitoisuus nousee jopa äidin pitoisuutta korkeammaksi, sillä sikiön kyky poistaa nikotiinia verestä on aikuista heikompi.<ref>{{cite web|url=http://web.archive.org/web/20071020061749/http://www.stumppi.fi/attachments/lastentaudit.pdf|title=Wayback Machine|date=20 October 2007|publisher=}}</ref>
 
Sikiön kannalta tupakansavusta haitallisimpia ovat hiilimonoksidi, nikotiini ja raskasmetallit. Sikiön verenkiertoon kulkeutunut hiilimonoksidi heikentää veren punasolujen hapenkuljetuskapasiteettia, josta seuraa krooninen{{lähde}} hapenpuute. Hapenpuute aiheuttaa ongelmia{{selvennä}} solujen jakautumisessa ja kudosten kasvussa. Tämän lisäksi nikotiini supistaa [[kohtu|kohdun]], [[istukka|istukan]] ja [[napanuora]]n verisuonia, mikä edesauttaa sikiön hapenpuutetta. Yhdessä nikotiini ja häkä syanidin, [[kadmium]]in ja [[lyijy]]n kanssa pienentävät tupakoivien äitien saamien lasten syntymäpainoa 200–400 grammaa. Lisäksi hapenpuute vaikuttaa heikentävästi hermoston kehitykseen.
Rivi 148:
Suomen tupakkalain tavoitteena on ''ihmisille myrkyllisiä aineita sisältävien ja riippuvuutta aiheuttavien tupakkatuotteiden ja muiden nikotiinipitoisten tuotteiden käytön loppuminen''. Lain valmisteluissa on todettu, että tupakkatuotteiden myrkylliset ominaisuudet tekevät niistä epätavanomaisia kulutushyödykkeitä, joiden valmistusta ja kauppaa on syytä vähentää kaikin käytettävissä olevin keinoin.<ref>''Kohti savutonta Suomea'', s. 38.</ref> Lain mukaan tupakalla tarkoitetaan tupakkakasvin lehdistä tai sen osista valmistettua nautintoainetta. Näiden lisäksi tupakkalakia sovelletaan tupakkavastikkeisiin, tupakkajäljitelmiin ja tupakointivälineisiin.
 
Tupakkalaissa kielletään myymästä tai luovuttamasta tupakkatuotteita tai tupakointivälineitä alle 18-vuotiaalle. Vuosina 1976–1995 ikäraja oli 16 vuotta. Tupakointi kiellettiin Suomessa julkisissa tiloissa ja kulkuneuvoissa vuonna 1977.<ref>{{cite web|url=http://hubu.fi/content/blogcategory/28/156/|title=HuBuKone|website=hubu.fi}}</ref><ref>Tupakkalaki</ref> Tupakan ja tupakkatuotteiden suora ja epäsuora mainonta on ollut Suomessa kiellettyä vuodesta 1978 lähtien.<ref>http://yle.fi/genreportaalit/portaali.php?genre=terveys&osannimi=terveys_uutiset&jutunid=5391</ref> Työntekijöiden altistumista tupakansavulle työpaikoilla on säädelty tupakkalailla vuodesta 1995. [[Ravintola|Ravintoloita]] koskevan tupakkalain ensimmäinen uudistus tuli voimaan vuonna 2000.<ref>http://www.ktl.fi/portal/suomi/julkaisut/kansanterveyslehti/lehdet_2004/8_2004/ravintoloita_koskeva_tupakkalaki_ei_toimi/</ref> Toinen uudistus tuli voimaan 1. kesäkuuta 2007, jonka jälkeen tupakointi ei ole ollut sallittua ravintoloissa.<ref>http://www.suomenash.fi/sivu.php?artikkeli_id=500</ref>. Vuoden 2012 alusta lähtien tupakkatuotteiden esilläpito myyntipaikoissa on ollut kiellettyä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.ksml.fi/teemat/sunnuntaisuomalainen/K16-tupakkakopit-askit-piiloon-%E2%80%93-n%C3%A4in-tupakkalaki-on-muuttunut-40-vuodessa/763806|nimeke=K16, tupakkakopit, askit piiloon – näin tupakkalaki on muuttunut 40 vuodessa |julkaisu=Keskisuomalainen|viitattu=15.9.2017}}</ref>
 
Tupakkaa torjuvat lainsäädäntötoimet ovat toteutuessaan saaneet kansalaisten suuren enemmistön kannatuksen. Samalla tupakoinnin sosiaalinen hyväksyttävyys on vähentynyt.<ref name=autogenerated2>''Kohti savutonta Suomea'', s. 33.</ref> Tapakulttuurissa tupakoimattoman oikeus savuttomaan hengitysilmaan on noussut tärkeämmäksi kuin tupakoivan oikeus polttaa savuke niin halutessaan.<ref name=autogenerated3>''Kohti savutonta Suomea'', s. 36.</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/2681347/suhtautuminen-tupakointiin-aina-vain-kielteisempaa | Nimeke=Suhtautuminen tupakointiin aina vain kielteisempää | Julkaisu=Kansan uutiset | Ajankohta=8.11.2011 | Viitattu=23.1.2013}}</ref>