Ero sivun ”Aikamatkustus” versioiden välillä

Aikakoneena voisi esimerkiksi käyttää madonreikää, jonka ihminen on keinotekoisesti luonut.<ref>''Kosmoksen rakenne'' s. 452</ref> Tämä voisi onnistua, mikäli pystyttäisiin rakentamaan todella tehokas [[hiukkaskiihdytin]]. Mahdollisesti joissain jo olemassa tai rakenteilla olevissa kiihdyttimissä voisi luoda hyvin lyhytikäisiä madonreikiä, jotka katoaisivat hetkessä syntymänsä jälkeen. Fysiikan lait eivät tee madonreiän vakauttamisesta mahdotonta, mutta ne eivät myöskään todista sen olevan mahdollista.<ref name=Multiple3>''Kosmoksen rakenne'' s. 453</ref> Eräs toimiva keino voisi olla syöttää madonreikään jatkuvasti negatiivista energiaa, mutta ihmiskunnan nykytietämyksen valossa ei voida varmasti sanoa tämän keinon tepsivän.<ref name=Multiple3 /> Lisäksi fyysikko Matt Visser on laskenut, että tarvittavan negatiivisen energian määrä vastaisi [[aurinko|Auringon]] kymmenessä miljardissa vuodessa tuottamaa kokonaisenergiaa.<ref name=Multiple3 /> Mikäli madonreiän kuitenkin pystyisi vakauttamaan, sen eri päiden ajat pitäisi seuraavaksi saada poikkeamaan toisistaan. Tämä onnistuisi esimerkiksi laittamalla toisen pään kiertämään vuosiksi hiukkaskiihdytintä<ref>Brian Greene kertoo kirjassaan ''Kosmoksen rakenne'' s. 453, että madonreiän päiden ajat saisi poikkeamaan toisistaan ”suuria nopeuksia” käyttämällä.</ref> tai viemällä toisen pään hyvin raskaan kohteen kuten [[neutronitähti|neutronitähden]] läheisyyteen vuosiksi. Tällöin aika kulkisi madonreiän eri päissä eri tahtiin ja mentäessä sisään päästä A saavuttaisiin päässä B eri aikaan kuin lähtiessä.

 

 

Yleensä aikamatkustuksella tarkoitetaan konkreettista ja huomattavaa siirtymistä ajasta toiseen, mutta Albert Einsteinin suhteellisuusteoriat mahdollistavat myös hyvin pienessä mittakaavassa tapahtuvan aikamatkustuksen. Tällainen aikamatkustus on kuitenkin mittasuhteiltaan sellaista luokkaa, etteivät ihmiset huomaa liikkuneensa ajassa korkeintaan sekunnin murto-osan verran.<ref name="dosentti">{{Verkkoviite | Tekijä = Tähtinen, Leena | Nimeke = Tähtitieteen dosentin kirjoitus aikamatkustuksesta | Osoite = http://www.tieteessatapahtuu.fi/008/tahtinen.htm | Ajankohta = | Julkaisija = | Luettu = 16. maaliskuuta 2007 | Kieli = Suomi }}</ref> Esimerkiksi [[avaruuslentäjä|avaruuslentäjien]] lähtiessä avaruuteen he altistuvat erittäin suurille nopeuksille ja tällöin voidaan sanoa, että he ovat matkanneet sekunnin murto-osan ajassa tulevaisuuteen. Kyseessä ovat kuitenkin erittäin lyhyet ajanjaksot.