Ero sivun ”Huovutus” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kotivalo (keskustelu | muokkaukset)
p wikilinkkejä
Rivi 8:
 
==Karstatusta villasta huovuttaminen==
Ehkä perinteisin tapa on huovuttaa suoraan [[karstaus|karstatusta]] villasta joko [[käsi]]n hieromalla tai esimerkiksi kuplamuovin[[kuplamuovi]]n sisällä rullaamalla. Tällöin käytetään noin 40-asteista vettä ja [[mäntysuopa]]a. Jos vesi on liian lämmintä, villa huopuu liian aikaisin.
 
[[Hieronta]]tekniikassa [[saippua]]lla liukastettua villaa huovutetaan kerros kerrokselta, kunnes saadaan halutun paksuinen levy ja muoto. Uusi kerros pitää kuitenkin lisätä ajoissa, jotta se tarttuisi edelliseen. Kun haluttu paksuus ja muoto on saavutettu, villa huovutetaan loppuun asti, eli kunnes villasta ei saa enää nyppäistyä isompia paloja pois. Rullaustekniikassa villa asetellaan rullausvälineelle kerroksittain kuitusuunnat ristikkäin. Villaa rullataan kostutettuna useita kertoja välillä työtä ja rullaussuuntaa käännellen, kunnes työ on riittävän tiivis.
Rivi 24:
Neulottaessa käytetään isoja [[puikko]]ja, jotta saatu neulos olisi löyhää. Neulos tiivistyy neuleen kutistuessa. Valmiiksi neulottu työ tai työn palaset pestään pesukoneessa. Samaan koneelliseen täytyy lisätä esimerkiksi samanvärinen [[pyyhe]], joka hankaa huovutettavia palasia pesun aikana. Jos lanka ja sen huopuminen ovat vieraita, kannattaa kokeilla ensin 40 asteen pesussa. Työ voidaan pyöräyttää koneessa uudelleen, jos lopputulos ei miellytä. Huopuneet asusteet ja villapalaset on venytettävä aika kovakouraisestikin ja kuivattava muotoonsa. Jos ei omista tukkia tähän tarkoitukseen, rypistetty sanomalehtikin palvelee muokkauksessa. Myöhempää ompelua odottavat villapalat taas on hyvä asettaa kuivumaan tasoon. {{Lähde||15. syyskuuta 2008}}
 
Huovuttamistekniikkaa on hyödynnetty jo agraariyhteiskunnan aikoihin, esimerkiksi kotitekoisen [[sarka (kangas)|sarkakankaan]] valmistuksessa. Sarkakankaan valmistukseen sisältyi useita työvaiheita ja se alkoi talon lampaiden keritsemisestä. Villalevyt kuivattiin [[pankkouuni|uuninpankolla]] ja kuivuttuaan ne aukaistiin ja puhdistettiin karstaamalla. Karstahahtuvasta tehtiin käsin karstalankaa, joka kehrättiin ohueksi villalangaksi rukilla. Villalankaa käytettiin kuteena kangaspuissa kutoessa. Loimena oli puuvilla tai pellava ja kankaan sidoksena esimerkiksi [[palttina]]. Kudottu kangas jatkokäsiteltiin huovuttamalla veden ja kotitekoisen saippuan sekä ns. huopapuiden avulla (huopapuut muistuttavat toiminnaltaan mankelia). Huovuttamista jatkettiin kunnes haluttu kankaan paksuus (vahvuus) saavutettiin.
 
Valmis huovutettu sarkakangas oli hyvin kulutusta ja erilaisia sääolosuhteita kestävää kangasta, josta maatalousyhteiskunnassa valmistettiin useasti miesten työvaatteita, kuten pussihousuja ja takkeja. Huovuttamiseen käytetty saippua valmistettiin myös kotona. Saippuan valmistukseen käytettiin yleensä sian suolia, vettä ja lipeää. Saippuaa valmistettiin silloin kun talossa teurastettiin sika. Suolet halkaistiin, pestiin hyvin esimerkiksi järvessä ja liotettiin kunnes ne olivat täysin puhtaita ja hajuttomia. Pestyt suolet keitettiin (sulatettiin) paksuksi puuroksi saunanpadassa veden ja lipeän kanssa ja tähän kului aikaa. Valmis saippuapuuro kaadettiin korkeareunaiselle pellille ja kuivattiin kovaksi saippuaksi saunan lauteilla. Levy oli kuitenkin hyvä paloitella ennen sen kovaksi kuivumista. (Tämä on perinnetietoa 40 1940–1950- 50 luvulta Puumalan seudulta, ja kertojana on ollut erään talollisen tytär.)
 
==Neulahuovutus==
Neulahuovutus on kolmas keino huovuttaa. Se on tekniikoista ehkä kaikkein työläin, joten sillä tehdään yleensä vain pieniä koristeita muulla tavalla huovutettuihin töihin tai esimerkiksi itsetehtyihin kortteihin. Huovutus[[neula]]ssa on pieniä väkäsiä, jotka tarrautuvat villaan ja tiivistävät sitä, kun sen läpi pistellään. Näin villa saadaan huopumaan pikkuhiljaa joka pistolla.<ref>Vykkasityo: [http://vyktekstiili.verkkopolku.com/?5 Neulahuovutus.] Vääksyn yhteiskoulu, käsityöopetus (2002-2003). Sivu luettu 17.2.2007.</ref>
 
Jos halutaan huovuttaa suurempia pintoja, voidaan avuksi ottaa sarjaneula. Sarjaneuloja myydään käsityötarvikeliikkeissä ja tavarataloissa, mutta sellaisen voi tehdä myös itse esimerkiksi viinipullon korkista ja kahdesta tai kolmesta huovutusneulasta. Korkkiin painetaan neuloille sopivat reiät esimerkiksi pienellä ruuvimeisselillä[[ruuvimeisseli]]llä. Neulat työnnetään koloihin ja ne kiinnitetään hyvin kovettuvalla liimalla.<ref>Mäkelä, Terttu & Lampinen, Leena 2005. Neulahuovutus. WSOY.</ref>
 
[[File:Neulahuovutus.jpg|thumb|Neulahuovutus]]
Rivi 40:
 
=== Vapaalankavanutus / -huovutus ===
Vapaalankavanutus on tekniikka, jossa vanuvaa villalankaa työstetään verkkomaiseksi tai pitsimäiseksi[[pitsi]]mäiseksi villakudokseksi tai jopa huopamaiseksi villakankaaksi. Hyvin vanuva lanka ei tarvitse apuaineita, vapaalankavanutuksen tekemiseen riittävät lanka, vesi ja suojakangas. Lankojen asettelutaopa, värit, lankanipun vahvuus, kerrosmäärä ja vanutuksen kesto vaikuttavat syntyvän työn ulkonäköön.<ref>Polus, Minna 2003. Taito-lehti 6, 2003.</ref>
 
Vapaalankavanutuksessa irtonainen lanka, lankanippu tai langanpätkät asetellaan suojakankaalle kuten valoverholle tai lakanalle. Suojakangas lankoineen kääritään rullalle ja sidotaan huolellisesti. Tiukalle käärityn suojakankaan voi myös pujottaa sukkahousun sisälle ja solmia sukkahousun pään kiinni. Pienimmät vapaalankatyöt vanutetaan kokonaan käsin, isommissa pesukoneen annetaan hoitaa vanuttaminen. Alkuvanutuksen jälkeen vanutusta voi jatkaa käsin tai pesukoneella ilman suojakangasta.
Rivi 49:
 
==Lähteet==
{{Viitteet}}
<references/>
 
[[Luokka:Käsityötekniikat]]