Ero sivun ”Ruotsinpyhtää” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 36:
Ruukki säilyi [[af Forselles]]in suvun hallussa vuoteen 1876 asti, eli yhteensä 132 vuotta. Vuonna 1886 kauppaneuvos [[Antti Ahlström]] osti ruukin ja keskittyi erityisesti sahatoimintaan. Vuonna 1947 [[Ahlstrom|A. Ahlström Oy]] perusti ruukkiin muovi- ja sähkötarvikkeita valmistavan tehtaan. Rautaruukkipajat lopettivat toimintansa yli 250 vuoden toiminnan jälkeen vuonna 1950 ja sahatoiminta lakkasi kolme vuotta myöhemmin. Vuonna 1969 ruukkialueelle vahvistettiin Suomen ensimmäinen haja-asutusalueen taajaman suojelukaava. Alue rakennuksineen on [[Museovirasto]]n suojeluksessa.<ref>[http://www.loviisa.fi/fi/palvelut/kulttuuri/museot/ruukinpajamuseo/ruukinhistoria?ref=http%3A%2F%2Fwww.stromforsinruukki.fi%2Findex.php%3Fpageid%3D2%26aid%3D21%26kieli%3Dfi Loviisa / Ruukin historia]</ref>
 
Ruukin alueella sijaitsee myös vuonna [[1770]] valmistunut ja [[1898]] nykyisen ulkoasunsa saanut [[Ruotsinpyhtään kirkko]].<ref>[http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/rapea/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=200721 Ruotsinpyhtään kirkko rakennusperintörekisterissä]</ref> Kirkon alttaritauluna komeilee [[Helene Schjerfbeck]]in vuonna 1898 maalaama "Ylösnousemus". Teos jäi myös Schjerfbeckin ensimmäiseksi ja viimeiseksi alttarimaalaukseksi.<ref>[http://ruotsinpyhtaanseurakunta.nettisivut.fi/seurakunnasta/kirkko/ Ruotsinpyhtään seurakunta]</ref>poavpvkosokvjisjivisdfji
 
===Savukosken silta===
[[Tiedosto:Pyttis, Abborrfors, Bron över Rökhusforsen.png|thumb|220px|left|Savukosken silta]]
Ahvenkosken pohjoispuolella Pyhtään ja Loviisan rajalla sijaitseva [[Savukosken silta]] valmistui vuonna [[1927]]. Kokonaispituudeltaan 60-metrisen, tyypiltään harvinaisen betonisen yksinivelisen kaarisillan rakensi [[tanska]]lainen urakoitsijayhtiö Christiani & Nielsen. Kyseessä oli tiettävästi ensimmäinen vastaavanlainen maantiesilta koko maailmassa. Silta oli taloudellinen rakentaa, koska sen rakenteet vaativat tavallista vähemmän betonia. Betonointi kuitenkin epäonnistui ja silta alkoi rapautua jo 1930-luvulla. Se jäi pois käytöstä 1960-luvulla, kun Loviisan ja Kotkan välinen tieosuus oikaistiin. Siltaa on korjattu 1980-luvulla. Vuonna [[1984]] se vihittiin museosillaksi.<ref>[http://www.kymensanomat.fi/Online/2008/07/21/Savukosken+silta+Pyht%E4%E4ll%E4++saattaa+poistua+museoluettelosta/200835564680/4 Savukosken silta Pyhtäällä saattaa poistua museoluettelosta | Kymen Sanomat]</ref><ref>[http://alk.tiehallinto.fi/tiehist/savuk.htm Savukosken silta Suurella Rantatiellä]</ref>