Versio 23. syyskuuta 2018 kello 10.21 muokkaa Tureku (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 52 327 muokkausta →‎Ilmalaivaliikenteen kehittyminen ← Vanhempi muutos		Versio 23. syyskuuta 2018 kello 14.10 muokkaa kumoa Prospero One (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 11 297 muokkausta p →‎Kehitys ja tekniikka Uudempi muutos →
Rivi 4: == Kehitys ja tekniikka == Kreivi Zeppelinin jälkeen [[Luftschiffbau Zeppelin]]in johtoon nousi [[Hugo Eckener]] (1868-1954). Hän hankki rahoituksen LZ 127 -ilmalaivan rakentamiseen vuonna 1926 Saksan hallitukselta ja toimi myös aluksen kapteenina. Tätä edeltäneet ensimmäisen maailmansodan jälkeen valmistetut ilmalaivat olivat menneet sotakorvauksina sodan voittaneille [[Ympärysvallat\|~~Ympärysvalloille~~ympärysvalloille]]. Hugo Eckener painotti lentoturvallisuutta uuden aluksen kehittämisessä. Pääinsinööri oli [[Ludwig Dürr]] (1878-1956), joka teki parannuksia Zeppelinin jäykkään ilmalaivarakenteeseen. Alumiiniprofiilista valmistettu pyöreä runko jakautui kahteen osaan. Ilmalaivaa ilmassa pitävä yläosa oli täytetty vedyllä ja rungon alaosa [[Blau-kaasu]]lla, joka on seos [[metaani]]a ja muita olefiineja sekä hieman [[vety]]ä. Polttoaineena viidelle 550 hevosvoiman [[Maybach]]-moottorilla käytetty Blau-kaasu on suunnilleen yhtä raskasta kuin ilma, joten ilma-aluksen lentopaino ei juurikaan muuttunut lennon aikana, kun käytettyä Blau-kaasua korvattiin ilmalla. Blau-kaasu otettiin käyttöön LZ 127 -mallissa.<ref>Chaline sivut 127-129</ref> Ilmalaivan ensilento oli [[18. syyskuuta]] [[1928]] rakennuspaikalla [[Friedrichshafen]]issa. Rungon pituus oli 236,6 metriä ja rungon tilavuus 105 000 [[kuutiometri\|m³]]. Neitsytlentonsa aikaan alus oli maailman suurin ilmalaiva. Suurin nopeus omin konein lennettäessä oli 128 km/h. Aluksessa oli noin 40 hengen miehistö ja matkustajia se pystyi ottamaan 20. Matkustajille oli tarjolla salonki ja kahden hengen makuuhytit, joten lentomukavuus oli hyvä.<ref>Chaline sivut 129</ref>

Ero sivun ”Graf Zeppelin” versioiden välillä