Ero sivun ”Kiihtelysvaaran kirkko” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kumottu muokkaus 17592150, jonka teki Kulttuurinavigaattori (keskustelu)Perutaan ylilinkitys en huomannut
Merkkaus: Kumoaminen
Rivi 24:
Kirkon [[kuori (arkkitehtuuri)|kuorisakaran]] jatkoksi oli rakennettu [[sakasti]] ja 1850-luvulla muihin sakaroihin eteiset. Kirkossa oli aumakatot, keskellä olevan lyhytvartisen tornin huipulla oli [[kattoratsastaja]]. Sisäkatteena oli puuholvit. Kirkkoa korjattiin 1830-luvulla, vuosina 1855–1856 ja [[Juhani Viiste]]en johtamana perusteellisesti 1931. Kirkon pinta-ala oli 243 neliötä ja istumapaikkoja siellä oli 452 hengelle. Kirkon alkuperäiset 11-äänikertaiset [[urut]] rakensi [[Kangasalan urkutehdas]] 1912, ne saatiin [[Ruskeala]]n kirkosta. Uudet 12-äänikertaiset urut valmisti Suomen Urkuhuolto 1940. Kirkon [[alttaritaulu]]n ''Kristus ristillä'' maalasi [[Samuel Elmgren]] 1831.<ref name= "sk2">{{Kirjaviite | Tekijä = Markku Haapio, Laura Luostarinen (toim.) | Nimeke = Suomen kirkot ja kirkkotaide 2 | Vuosi = 1980| Sivu = 125 |Julkaisija = Etelä-Suomen Kustannus | Tunniste = ISBN 951-9064-28-1}}</ref>
 
Alttaritaulun lisäksi kuorin etelä- ja pohjoisseinillä olevat Jumalan [[kaikkinäkevä silmä|kaikkinäkevää silmää]] esittävät maalaukset ja lehterin kaiteiden [[balusteri]]jäsentely olivat [[Samuel Elmgren]]inElmgrenin tekemiä. Maalauskoristelu [[entisöinti|restauroitiin]] 1967 arkkitehti [[Heikki Havas|Heikki Havaksen]] ja konservaattori Thorvald Lindqvistin johdolla. Kiihtelysvaaran kirkko oli vanhimpia [[Pohjois-Karjala]]ssa säilyneistä kirkoista.
 
=== Kellotapuli ===