Ero sivun ”Kiihtelysvaara” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Htm (keskustelu | muokkaukset) p f. kuvatekstiä; leveysmäärittely pois |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 24:
Kiihtelysvaaran naapurikunnat olivat ennen kunnan lakkauttamista [[Eno]], [[Joensuu]], [[Kontiolahti]], [[Pyhäselkä]], [[Tohmajärvi]] ja [[Tuupovaara]].
Kiihtelysvaaran pohjoisosan halki kulkevat Joensuun ja [[Ilomantsi]]n välinen rautatie ja [[kantatie 74]]. Kiihtelysvaaran kirkonkylä sijaitsee suunnilleen keskellä entisen kunnan aluetta, ja muita maininnan arvoisia asutuskeskittymiä ovat Heinävaaran ja Huhtilammen kylät. Kiihtelysvaaran kirkonkylästä on runsaan 30 kilometrin matka Joensuun keskustaan.<ref name="tarmio">Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): ''Suomenmaa 3: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos'', s. 291–296. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1970.</ref>▼
Vuonna [[2004]] kunnan [[väkiluku]] oli 2 635 ja sen [[pinta-ala]] oli 530 [[Neliökilometri|km²]], josta 44 km² oli vesistöjä. [[Väestötiheys]] oli 5,5 asukasta/km². [[Kiihtelysvaaran vaakuna]] kuvaa [[kiihtelys]]tä, [[orava]]nnahkojen mittayksikköä. Vaakunan suunnitteli [[Ahti Hammar]] ja se vahvistettiin vuonna [[1962]].<ref> ''Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1980'', s. 161. Otava 1979, Helsinki. </ref>
==Liikenne==
▲Kiihtelysvaaran pohjoisosan halki kulkevat Joensuun ja [[Ilomantsi]]n välinen rautatie ja [[kantatie 74]]. Kiihtelysvaaran kirkonkylä sijaitsee suunnilleen keskellä entisen kunnan aluetta, ja muita maininnan arvoisia asutuskeskittymiä ovat Heinävaaran ja Huhtilammen kylät. Kiihtelysvaaran kirkonkylästä on runsaan 30 kilometrin matka Joensuun keskustaan.<ref name="tarmio">Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): ''Suomenmaa 3: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos'', s. 291–296. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1970.</ref>
==Maantiede==
Pääosa Kiihtelysvaarasta kuuluu [[Venäjä]]n puolelle laskevan [[Jänisjoki|Jänisjoen]] vesialueeseen. Lähellä Tohmajärven rajaa jokeen yhtyy lännestä Viesimonjoki. Muutamat Kiihtelysvaaran luoteisosan järvet laskevat [[Pielisjoki|Pielisjokeen]]. Luoteessa sijaitsevaa Jukajärveä lukuun ottamatta koko Kiihtelysvaaran alue on yli 100 metriä merenpinnan yläpuolella, ja korkeimmat vaarat ulottuvat yli 200 metrin korkeuteen merenpinnasta. [[Suo|Soiden]] osuus pinta-alasta on huomattava ja ne ovat rajoittaneet asutuksen leviämistä. Varsinkin etelässä ja lounaassa on laajoja asumattomia alueita.<ref name="tarmio"/>
| |||