Ero sivun ”Molekyyliorbitaali” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Xyzäö (keskustelu | muokkaukset)
"Katso myös"-osio oikealle paikalleen tiedeartikkelissa
+lähteetön -tynkä
Rivi 1:
{{Lähteetön|Lähes lähteetön.|kumpi=0}}
'''Molekyyliorbitaali''' on [[aaltoyhtälö]]n ratkaisu molekyyliyhdisteelle ja kuvaa elektronin esiintymistodennäköisyyttä moniatomisessa molekyylissä.<ref name="IUPAC">{{Verkkoviite | Osoite =http://goldbook.iupac.org/M03996.html | Nimeke =Molecular orbital | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu =IUPAC GoldBook | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =IUPAC | Viitattu =23.7.2014 | Kieli = {{en}} }}</ref>. Koska [[alkuaine]]et ovat erilaisia [[atomiorbitaali]]en suhteen, molekyyliorbitaalien muoto vaihtelee suuresti. Kemiassa usein käytetty teoria on LCAO (lineaarinen atomiorbitaalien kombinaatio l.eli yhdistäminen), joka kuvailee riittävän [[kovalenttinen sidos|kovalenttisen sidoksen]] orbitaalit (nimeltään esimerkiksi sigma, pi) atomiorbitaalien lineaarikombinaationa.<ref name="IUPAC" />.
 
Elektronit käsitetään aaltoliikkeeksi, jota voidaan kuvata matemaattisella funktiolla, aaltoyhtälöllä, joka määrittelee elektronien energian ja sen alueen, missä elektroni on tavattavissa suurimman osan ajastaan. Näin saadaan elektronin tilaa kuvaava matemaattinen funktio, jota sanotaan [[orbitaali]]ksi. Orbitaalilla tarkoitetaan siis tilaa atomiytimen ympärillä, jossa tietyn energian omaava elektroni tai elektronipari sijaitsee 90-95% ajastaan.
 
Molekyylin muodostuessa atomiorbitaalit yhdistyvät ja uudelleenjärjestyvät, jolloin muodostuu uusia avaruudellisesti eri tavoin suuntautuneita molekyyliorbitaaleja. Tätä muutosta sanotaan [[hybridisaatio]]ksi. Hybridisaatiolla siis tarkoitetaan atomiorbitaalien uudelleenjärjestymistä.
Tätä muutosta sanotaan [[hybridisaatio]]ksi. Hybridisaatiolla siis tarkoitetaan atomiorbitaalien uudelleenjärjestymistä.
 
Esimerkiksi kun hiiliatomi sitoutuu yksinkertaisilla sidoksilla neljään muuhun atomiin, muodostuu neljä samanlaista ja samanenergiaista molekyyliorbitaalia, joissa kussakin on vain yksi elektroni. Hybridisoituneen hiiliatomin 2s<sup>2</sup>- ja 2p<sup>2</sup>-orbitaalit ovat järjestäytyneet uudelleen neljäksi samanlaiseksi sp<sup>3</sup>-hybridiorbitaaliksi.
Rivi 14:
Elektronin keskimääräinen sijoittuminen orbitaalille määrää alkeisvaruksen paikan, mikäli se halutaan sijoittaa jonnekin. Kemian tarpeissa on usein riittävää jakaa [[alkeisvaraus]] sidoksen muodostavien atomiydinten välille (ns. osittaisvarauksiin), koska kemiassa käsitellään enimmäkseen elektronien siirtymisiä atomilta toiselle ([[kemiallinen reaktio]]), niiden sijoittumista [[atomiydin]]ten ympäristöön ([[rakennekaava]]), ja niiden sähkömagneettisia vaikutuksia ympäristöönsä ([[kemiallinen konformaatio]]).
 
== Katso myös ==
*[[Rajaorbitaalit]]
 
==Lähteet==
{{Viitteet}}
 
{{Tynkä/Kemia}}
 
[[Luokka:Kvanttikemia]]
[[Luokka:Molekyylifysiikka]]