Wikipedia

Ero sivun ”Perustulo” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Hartz (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
37 257 muokkausta
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
{{Korjattava/viitteet|Suomenkielisessä Wikipediassa viitteet oltava suomeksi. Lähteettämiä tekstiosuuksia kohtuuttomat määrät.}}
[[Tiedosto:Perustulo Wiki.jpg|pienoiskuva|387x387px|Perustulon ja verotuksen yhteisvaikutus käteen jääviin tuloihin.]]
'''Perustulo''' on [[Sosiaaliturva|sosiaaliturvajärjestelmän]] malli, jossa kaikille kansalaisille maksetaan säännöllisesti ja ehdoitta rahaa toimeentuloa varten. Syyperustainen sosiaaliturva on kokonaan tai osittain korvattu. Perustulon määrä ei vähene tulojen noustessa. Tulojen kasvaessa perustulosta saatu hyöty peritään takaisin verotuksen kautta.
 
Perustuloa on kutsuttu myös '''kansalaistuloksi''', '''kansalaispalkaksi''' sekä '''yhteiskunnalliseksi osingoksi''', joissa kaikissa malleissa on hieman eroja toisiinsa. On olemassa myös perustulomalleja, jotka ovat sosiaalietuuksia korvaavia perusturvamalleja. Niiden välineet eivät ole ensisijaisesti finanssi- eli verohallinnollisia, vaan liittyvät esimerkiksi perusturvauudistuksen yksinkertaistamiseen. Perustuloa jotkutJotkut vasemmistolaiset kannattavat perustuloa asiana, joka lopettaa [[palkkaorjuus|palkkaorjuuden]]; toisaalta jotkut oikeistolaiset kannattavat sosiaaliturvan korvaamista matalalla perustulolla<ref>{{cite journal|url=http://politics.oxfordre.com/view/10.1093/acrefore/9780190228637.001.0001/acrefore-9780190228637-e-116|title=Basic Income|first=Simon|last=Birnbaum|date=22 November 2016|publisher=|doi=10.1093/acrefore/9780190228637.001.0001/acrefore-9780190228637-e-116}}</ref>.
 
Perustulon avulla on mahdollista yksinkertaistaa sosiaaliturvaa ja purkaa [[kannustinloukku]]ja.<ref>https://www.sitra.fi/artikkelit/ratkaiseeko-perustulo-epavarmojen-tyomarkkinoiden-ja-sosiaaliturvan-haasteet-ota-haltuun-argumentit-puolesta-ja-vastaan/</ref> Perustulo on ratkaisu siihen, että työtä ja siten toimeentuloa työstä ei riitä kaikille<ref>{{cite web|url=https://yle.fi/uutiset/3-8859895|title=Professori Katherine Gibson: Palkkatyötä ei riitä kaikille, talous ajateltava uusiksi|website=Yle Uutiset}}</ref>. Perustulon käyttöönottoa perustellaan muiden muassa pahenevalla [[teknologinen työttömyys|teknologisella työttömyydellä]] eli ihmistyövoiman korvautumisella [[automaatio]]lla ([[robotti|robotit]], [[tekoäly]])<ref>{{cite book|url=https://link.springer.com/chapter/10.1007/978-3-319-51165-8_7|title=Surviving the Machine Age|first=Scott|last=Santens|date=17 April 2018|publisher=Palgrave Macmillan, Cham|pages=107–116|via=link.springer.com|doi=10.1007/978-3-319-51165-8_7}}</ref>. Nick Srnicekin ja Alex Williamsin argumentin mukaan [[kapitalismi]]n kyky (ja halukkuus) tarjota työtä kaikille on kriisissä, ja he esittävät ongelmaan ratkaisuksi perustuloa.<ref name="srnicekwilliams">Srnicek, Nick; Williams, Alex. Inventing the Future: Postcapitalism and a World Without Work. Verso Books. pp. 103–104. ISBN 9781784780968.</ref>
 
Perustulojärjestelmää ovat kannattaneet monet taloustieteilijät, tunnetuimpana [[monetarismi]]n kehittäjänä tunnettu [[Milton Friedman]]. Perustuloliikkeen [[BIEN|BIEN:in]] johtohahmo on [[Philippe van Parisj]].<ref name="hiilamo">[https://yle.fi/uutiset/3-9882203 Heikki Hiilamon kolumni: Perustulomilitantit] Yle 16.10.2017</ref> [[Elon Musk]]in mukaan automaatio/ ja robotit työntävät ottamaan käyttöön perustulon.<ref>{{cite web|url=https://www.cnbc.com/2016/11/18/elon-musk-says-robots-will-push-us-to-a-universal-basic-income-heres-how-it-would-work.html|title=Elon Musk says robots will push us to a universal basic income—here’s how it would work|first=Catherine|last=Clifford|date=18 November 2016|publisher=}}</ref><ref>{{cite web|url=http://fortune.com/2016/11/06/elon-musk-universal-basic-income/|title=Elon Musk Thinks Automation Will Lead to a Universal Basic Income|publisher=}}</ref> Muskin mukaan työpaikkojen menetykset tulevat olemaanovat niin vakavia, että valtion on otettava rooli kansalaisten toimeentulon varmistamisessa. Muskin mukaan perustulo on välttämätön.<ref>{{cite web|url=https://www.cnbc.com/2016/11/04/elon-musk-robots-will-take-your-jobs-government-will-have-to-pay-your-wage.html|title=Elon Musk: Robots will take your jobs, government will have to pay your wage|first=Catherine|last=Clifford|date=4 November 2016|publisher=}}</ref> Perustuloa ovat esittäneet ratkaisuksi myös Facebookin [[Mark Zuckerberg]] ja miljardööri [[Richard Branson]].<ref>{{cite web|url=https://www.cnbc.com/2017/12/27/what-billionaires-say-about-universal-basic-income-in-2017.html|title=What billionaires and business titans say about cash handouts in 2017 (Hint: lots!)|first=Catherine|last=Clifford|date=28 December 2017|publisher=}}</ref>
 
Ainoa maailman maa, jossa perustulo on käytössä on [[Iran]], jossa se on ollut käytössä loppuvuodesta 2010.<ref>http://nordic.businessinsider.com/iran-basic-income-results-2017-5</ref>
 
== Perustulon käsitteet ==
Rivi 16 ⟶ 17:
''Osittainen perustulo'' tarkoittaa perustuloa, joka ei kata minimitoimeentuloa. Useimmat konkreettiset Suomeen ehdotetut perustulomallit lähtevät siitä, ettei perustulo voi olla niin suuri, että sillä yksinään tulisi toimeen pitkää aikaa, ja siksi näitä malleja on kutsuttu osittaisiksi perustulomalleiksi. Näiden mallien ongelmana on, että niissä perustulon päälle tarvitaan edelleen tarvehankintaista sosiaaliturvaa, jolloin järjestelmä ei ole yhtä yksinkertainen kuin täydelliset perustulomallit. Osittainenkin perustulo kuitenkin yksinkertaistaisi Suomen sosiaaliturvajärjestelmää huomattavasti.
 
Perustuloa on myös kutsuttu ''kansalaistuloksi'' ja ''kansalaispalkaksi'', joista jälkimmäistä on käytetty tarkoittamaan hieman eri asiaa. Esimerkiksi [[Jan Otto Andersson]]in teksteissä kansalaispalkka on perustulon kaltainen tuki, mutta se maksetaan vain, jos kansalainen tekee hyödyllistä työtä. Tällaista työtä olisi toiminta [[Kolmas sektori|kolmannen sektorin]] järjestöissä. Kansalaispalkka voisi olla suurempi kuin pelkkä kaikille automaattisesti maksettava perustulo/ tai kansalaistulo. Kansalaispalkan ideana on aktivoida ihmisiä toimimaan kansalaisyhteiskunnassa.
 
''Osallistumistuloksi'' on kutsuttu mallia, jossa perustuloon liittyy erilaisia ihmisen aktiivisuuteen liittyviä ehtoja (kuten kansalaispalkassa). Taloustieteilijä [[Anthony Atkinson]] loi käsitteen ehdottamalla osallistumistuloa (''participation income'') vain niille, jotka voivat osoittaa olevansa töissä, hakevansa töitä, olevansa työkyvyttömiä tai osallistumalla erilaisiin hoito- ja kansalaisjärjestötehtäviin.
Rivi 27 ⟶ 28:
[[File:Thomas Paine.jpg|170px|thumb|right|[[Thomas Paine]].]]
 
Varhaisimpana perustuloidean esittelijänä pidetään brittiläistä [[Thomas Paine]]a, joka hahmotteli valtion maksamaa perustuloa kaikille yli 21-vuotiaille kirjassaan ''[[Agrarian Justice]]'' vuodelta 1795. Hänelle perustulo merkitsi kaikille ihmisille kuuluvaa osuutta yhteisen kansallisomaisuuden tuotosta.{{Lähde}}
 
Erilaisia sosiaalisen tai kansallisen osingon ajatuksia esitettiin pitkin 1800- ja 1900-lukua eri taloustieteilijöiden ja sosiologien kirjoituksissa. Huomattavimpana [[Oxford]]issa professorina toimineen [[G. D. H. Cole]]n 1930-luvun kirjoitukset ja taloustieteilijä [[James Meade]]n monet kirjat 1930-luvulta 1990-luvulle.{{Lähde}}
 
Sosiaalinen osinko (''social credit'') sai laajaa kannatusta brittimajuri [[Clifford Douglas]]in ideoimana,. Siinä esittäenesitet'ään, että kaikille kansalaisille kuuluu osuus kansallisesta varallisuudesta. Ajatuksena oli lisätä kansalaisten ostovoimaa jakamalla heille rahaa. [[Lama]]n ja työttömyyden vaivaamalla 1930-luvulla ajatus kasvoi kansanliikkeeksi, joka osallistui vaaleihin monissa maissa. Eniten menestystä puolue sai [[Kanada]]ssa. Ajatus perustulosta kysynnän lisääjänä hautautui kuitenkin [[Keynesiläinen taloustiede|keynesiläisten]], valtion roolia korostaneiden ideoiden varjoon.{{Lähde}}
 
Perustulomallista vakavimman ehdotuksen teki [[Yhdistynyt kuningaskunta|Isossa-Britanniassa]] liberaalipoliitikko [[Juliet Rhys-Williams]] vuonna 1943. Se jäi kuitenkin toteuttamatta, kun brittiläinen sosiaaliturvajärjestelmä rakennettiin [[William Beveridge]]n ideoiden pohjalta syy- ja ansioperustaiseksi. Samankaltaisia malleja toteutettiin useimmissa läntisissä teollisuusmaissa.<ref>Honkanen et al. 2007, s. 18</ref>
 
Perustulomallit nousivat uudelleen keskusteluun, kun keynesiläisyyttä alettiin kyseenalaistaa taloustieteessä. [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] presidentti [[Richard Nixon]]in hallinto esitteli laajoja uudistuksia maan sosiaaliturvaan. Ideoiden takana oli Milton Friedman ja hänen muotoilema negatiivinen tulovero. Negatiivista tuloveroa kokeiltiin neljässä eri projektissa Yhdysvalloissa ja Kanadassa vuosina 1968-1982.<ref>Honkanen et al. 2007, s. 18-19</ref> Friedman popularisoi ideansa vuonna 1962 kirjassaan ''Capitalism and Freedom''.{{Lähde}}
 
Friedman argumentoi perustulon puolesta Yhdysvaltain kongressille ja Richard Nixonille 1970-luvulla. Kongressi teki perustulosta lakialoitteen, mutta aloitteeseen liitettiin perustulonvastaisia elementtejä, jotka saivat hänet vastustamaan lakialoitetta. Lopulta kongressi ei hyväksynyt esitystä<ref name="auto">Honkanen et al. 2007, s. 19</ref>. Lopputuloksena liittovaltion Earned Income Tax Credit tukee tuhansilla dollareilla matalapalkkaisia, mutta työttömille sekä erityisryhmille on erillisiä tukiohjelmia, jotka aiheuttavat tulokuoppia. Samanlainen palkkatuki on otettu käyttöön myös monissa muissa maissa, kuten [[Suomi|Suomessa]].{{Lähde|16. syyskuuta 2008}}
Rivi 41 ⟶ 42:
[[Kanada]]ssa tehtiin 1974-1979 MINCOME-kokeilu [[Dauphin (kaupunki)|Dauphinissa]], [[Manitoba]]ssa. Kokeilussa 30 prosentille kaupungin asukkaista annettiin 15&nbsp;000:n Kanadan dollarin turvattu vuositulo (''guaranteed annual income'').<ref name="auto1">{{cite web|url=http://www.bbc.com/future/story/20170118-what-if-the-state-provided-everyone-with-a-basic-income|title=What if the state provided everyone with a basic income?|first=Simon|last=Copland|publisher=}}</ref><ref name="economics.ca">{{cite web|url=https://economics.ca//cgi/jab?journal=cpp&article=v37n3p0283|title=Canadian Public Policy - Online Archive|website=economics.ca}}</ref>
 
Kanadassa liberaalihallituksen asettama komissio ehdotti negatiivisen tuloveron käyttöönottoa vuonna 1985, mutta valtaan nousseet konservatiivit pitivät ehdotusta liian kalliina ja jättivät sen toteuttamatta.{{Lähde}}
 
Brittiläiset ekonomit [[Guy Standing]] ja [[Hermione Parker]] ovat kehittäneet erilaisia perustulomalleja. Erityisesti Parkerin konkreettiset laskelmat osittaisen perustulon vaihtoehdoista ja kustannuksista ovat vaikuttaneet useisiin viimeaikaisiin perustulomalleihin. Näitä malleja on ehdotettu otettavaksi käyttöön Isossa-Britanniassa, mutta ehdotukset eivät ole saaneet poliittista tukea.<ref name="auto"/>
Rivi 60 ⟶ 61:
Perustuloa puolustetaan muun muassa seuraavilla väitteillä:
*Perustulo takaisi minimitoimeentulon ja poistaisi köyhyyttä. Tämä argumentti koskee erityisesti kehitysmaita.<ref>Honkanen et al. 2007, s. 22</ref>
*Aiemmin ihmistyötä vaativat toiminnot korvataan roboteilla, automaattisilla järjestelmillä ja muilla teknisillä parannuksilla - tätä ilmiötä on kutsuttu esimerkiksi termeillä [[automaatio]] ja robotisaatio. Saavutetut hyödyt tulee jakaa kaikkien kesken<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.vasemmisto.fi/politiikka/ohjelmat/vasemmiston-tavoitteet-2016-2019/|nimeke=Vasemmiston tavoitteet 2016–2019 - Vasemmisto|julkaisu=Vasemmisto|viitattu=2017-02-07|ajankohta=2016-06-16|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref>, jolloin nykyisenkaltaisen palkkatyön muutos voi alkaa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://yle.fi/uutiset/3-8859895|nimeke=Professori Katherine Gibson: Palkkatyötä ei riitä kaikille, talous ajateltava uusiksi|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2017-02-07|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/2834312-palkkatyo-on-kontrollia-perustulo-vapautta|nimeke=”Palkkatyö on kontrollia, perustulo vapautta”|julkaisu=Kansan Uutiset|viitattu=2017-02-07|ajankohta=2012-07-21|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref>
*Perustulo selkeyttäisi suomalaista sosiaaliturvaa. Nykyiset käsitteet saattavat johtaa harhaan etenkin niitä, jotka ovat suurimman avun tarpeessa. Toisaalta nykyinen järjestelmä taas tarjoaa paljon mahdollisuuksia keinotella tukea väärin perustein.<ref name="Iltalehti">Perustulo ei ole sytyttänyt (Iltalehti 15.3.2007, s. 5)</ref>
*Perustulo antaisi kansalaisille mahdollisuuden päättää omasta elämästään. Työnteko toisi kaikissa tapauksissa lisää tuloja ja hyvinvointia eikä uhkaisi taloutta, kuten nykyisessä järjestelmässä voi kannustinloukkujen takia käydä. Perustulo antaisi ihmisille mahdollisuuden kehittää itseään tai tehdä työtä joustavasti eri elämäntilanteissa.<ref name=SK>Suomen Kuvalehti 9.3.2007: Uusi perusta (pääkirjoitus)</ref>
Rivi 126 ⟶ 127:
[[Seppo Lindblom]]in vuoden 2003 väitöskirja pitää perustuloa postmodernina ratkaisuna, joka auttaisi työmarkkinoilta syrjäytyneitä.<ref name="sisällävaiulkona"/>
 
Vuoden 2003 syksyllä [[Elinkeinoelämän tutkimuslaitos]] julkaisi laajan teoksen ”Kansantalous 2028”, jossa pidettiin perustuloa ja tasaveroa hyvänä vaihtoehtona.<ref name="etla">{{Kirjaviite | Nimeke =Kansantalous 2028 | Julkaisija =Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA (B204), Kustantaja: Taloustieto Oy | Vuosi =2003 | Tekijä =Vartia, Pentti; Ylä-Anttila, Pekka | Luku =7.4 Julkisen sektorin mitoitus; Kuinka julkista toimintaa tulisi kehittää?; Verotus ja tulonsiirrot | Sivut =258–260 | Selite =Sivu 260, sitaatti: "''Tämäntyyppisistä ehdotuksista tunnetuin lienee vihreiden liikkeiden usein esittämä kansalaispalkka- tai perustulomalli sekä nobelisti Milton Friedmanin negatiivinen tuloveromalli. Suomessa samantyyppisiä ajatuksia ovat esittäneet myös nuorsuomalaiset ja liberaalit sekä hiljattain tutkimusprofessori Jaakko Kiander, Yhdysvalloissa taas presidenttikandidaatti Steven Forbes. Säätelemällä perustulon ja/tai vähennysten määrää voidaan suhteellisen verotukseen yhdistää myös erilaisia tulonjakotavoitteita ja progressiivisuutta.''" | Julkaisupaikka =Yliopistopaino, |Julkaisupaikka = Helsinki | Tunniste =ISSN 0356-7443 | Isbn =951-628-393-4 }}</ref>
 
Filosofi [[Jukka Hankamäki]] luonnosteli oman ehdotuksensa perustulojärjestelmäksi teoksessaan ''Työttömän kuolema – Johdatus uuteen työyhteiskuntaan ja työn filosofiaan'' (Yliopistopaino 2005). Hankamäki hylkää kaikille maksettavan perustulon mutta kannattaa sosiaalietuuksien tilkkutäkin korvaavaa perustuloa, joka lopettaisi omistamis- ja yritteliäisyysvihamielisen sosiaalietuusjärjestelmän, kannustaisi toimintaan, poistaisi epäoikeudenmukaisiksi koetut takaisinperinnät, korjaisi tieteilijöiden, taiteilijoiden ja opiskelijoiden asemaa ja mahdollistaisi myös elämäntapa-ammatit sekä sentyyppisen arvotuotannon, jota ei voida organisoida palkka- tai yrittäjätyöksi. Perustulon maksaminen ja saajan ammatillisen statuksen selvittäminen kuuluisivat negatiivisen tuloverojärjestelmän tavoin verohallinnon piiriin, mikä poistaisi kalliiksi käyvän päällekkäisen byrokratian ja ohjaisi sosiaalitoimen voimavarat varsinaiseen sosiaalityöhön.{{lähde tarkemmin}}
 
SDP on vastustanut perustuloa, sillä puolueen mukaan se on kallis ja aiheuttaa syrjäytymistä.<ref name ="SDP">{{cite web|url=http://www.sdppuolue.fi/fi/sdp-arkisto/aiemmat_vaalit/vaalit_2007/tietoa_tavoitteistamme/perustulo_on_silmankaantotemppu|title=SDP: Perustulo on silmänkääntötemppu|publisher=}}</ref> SDP:n [[Kalevi Sorsa -säätiö]]n vuoden 2007 raportti tyrmää perustulon ja haluaa sen sijaan vastikkeellistaa sosiaaliturvaa sekä vahvistaa vastaanottovelvollisuutta.<ref name="sorsa"/> Iltalehden haastattelussa 2009 eduskuntaryhmän puheenjohtaja [[Tarja Filatov]] puhui syyperustaisuuden puolesta. Hänen mielestään sosiaaliturvassa on ongelmallista, että se on kovin erisuuruinen opiskelijalle, sairaalle ja työttömälle. Perustason pitäisi kuitenkin olla riittävä, jotta toimeentulotukea tarvittaisiin vain ääritapauksissa.<ref name="d1"/>
Rivi 144 ⟶ 145:
”Prekariaatin” vaatimuksia noin tuhannen euron kansalaispalkasta on pidetty mahdollisimman huonona mainoksena senkaltaisille perustulomalleille, jonka esimerkiksi Vihreät esittivät 2009.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä= Maarit Olkkola| Otsikko=Sama raha, eri reitti | Julkaisu=Ilta-Sanomat | Vuosi=2009 | Numero=15.8. | Sivut=26}}</ref>
 
Vasemmistonuoret lanseerasi Massit massoille! -perustulokampanjan marraskuussa 2011.<ref>[http://www.vasemmistonuoret.fi/?/site/vasemmistonuorten_perustulokampanja_vaatii_masseja_massoille/ Vasemmistonuorten perustulokampanja vaatii masseja massoille] vasemmistonuoret.fi</ref> Kampanjan avulla halutaan lisätä ihmisten tietoa perustulosta ja osoittaa, kuinka perustulo parantaisi ihmisten epävarmemmaksi muuttunutta arkea.{{Lähde||21. syyskuuta 2018|vuosi=2018}}
 
Perustulokokeilu on kirjattu hallitusohjelmaan{{Selvennä|Minkä hallituksen?}}. Eri tutkimuslaitoksien tutkijoista koostuva ryhmä aikoo selvittää, miten perustulokokeilu kannattaa toteuttaa. Perustulokokeilun on suunniteltu alkavan vuonna 2017.<ref>{{cite web|url=http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/3452368/perustulokokeilu-alkaa-2017|title=Perustulokokeilu alkaa 2017|date=27 October 2015|publisher=}}</ref>
 
===Kannatus Suomessa===
Vuonna 2001 [[Suomen Kuvalehti]] kysyi 500 ihmiseltä kansalaispalkasta. Vanhemmat ihmiset hyväksyivät kansalaispalkan nuoria yleisemmin. Vasemmistoliiton äänestäjiksi ilmoittautuneista melkein 50&nbsp;% hyväksyi kansalaispalkan, vihreiden 37&nbsp;%, SDP:n 36&nbsp;%, Keskustan 29&nbsp;% ja Kokoomuksen 24&nbsp;%.<ref name="SK2001">[http://www.suomenkuvalehti.fi/sk-netti/lehdet/2001/sk-202001-aiheet/suomalaiset-eivat-kannata-kansalaispalkkaa.aspx Suomen Kuvalehti 12.12.2001] (Luettu 22.3.2007)</ref> [[Terveyden ja hyvinvoinnin laitos|THL]]:n julkaisemassa [[Yhteiskuntapolitiikka (lehti)|Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä]] julkaistiin 2002 teetetty kyselytutkimus perustulon kannatuksesta. Suomalaisten enemmistön todetaan olevan selkeästi perustulon kannalla, joskin kannatusaste vaihtelee käytetyn muotoilun mukaan: suomalaisista 76&nbsp;% kannatti negatiivista tuloveroa, 63&nbsp;% perustuloa ja 59&nbsp;% kansalaispalkkaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.stakes.fi/yp/2002/4/024andersson.pdf | Nimeke = Perustulon kannatus Suomessa | Tekijä = Jan Otto Andersson & Olli Kangas | Tiedostomuoto = pdf | Selite = | Julkaisu = 2002 kesä | Julkaisija = Yhteiskuntapolitiikka | Viitattu = 28.4.2012 | Kieli = Suomi }}</ref> Kokoomus teki myöhemmin vuonna 2005 laajemman 2&nbsp;510 ihmistä käsittäneen kyselyn. Kyselyssä 58&nbsp;% kokoomuslaisista tuki perustuloa, mikäli se yksinkertaistaisi perusturvaa.<ref name="sisällävaiulkona" />
 
[[Eduskuntavaalit_2015|Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa]] [[Yle]]:n vaalikoneessa <ref> {{Verkkoviite | Osoite = http://vaalikone.yle.fi/eduskuntavaalit2015/ | Nimeke = Vaalikone 2015 | Viitattu = 19.6.2016 | Kieli = Suomi }} </ref> esitettiin ehdokkaille väite: "Suomessa on siirryttävä perustuloon joka korvaisi nykyisen sosiaaliturvan vähimmäistason." Suurin osa (66 %) kaikista vastanneista ehdokkaista vastasi olevansa samaa mieltä. Suurinta kannatus oli [[Köyhien Asialla]]-puolueen (100 %), [[Piraattipuolue|Piraattipuolueen]] (100 %), [[Vihreä liitto|Vihreiden]] (99 %), [[Itsenäisyyspuolue|Itsenäisyyspuolueen]] (96 %) ja [[Vasemmistoliitto|Vasemmistoliiton]] (95 %) ehdokkailla. Ainoastaan kolmen puolueen ehdokkaista perustulon kannattajat olivat vähemmistössä: [[Suomen Kristillisdemokraatit|Kristillisdemokraattien]] (38 %), [[Kansallinen_Kokoomus|Kokoomuksen]] (33 %) ja [[Suomen_Sosialidemokraattinen_Puolue|SDP]]:n (22 %). <ref> {{Verkkoviite | Osoite = http://www.tyrannyofmajority.net/collective/vaalit2015/q/1696/ | Nimeke = Ylen vaalikone: Suomessa on siirryttävä perustuloon joka korvaisi nykyisen sosiaaliturvan vähimmäistason. | Viitattu = 19.6.2016 | Kieli = Suomi }} </ref>
 
=== Kannatus puolueissa ===
 
Puolueet, joissa perustulon kannatus on kirjattu puolueohjelmaan:
* [[Piraattipuolue]]: "Sosiaaliturvan tulee pääosin perustua kaikkien kansalaisten vastikkeettomaan perustuloon, joka mahdollistaa kohtuullisen elintason ja kannustaa hankkimaan ylimääräisiä tuloja. Perustulo ei vaadi merkittävästi ylimääräistä julkista rahoitusta, sillä tuki korvaa suuren osan nykyisistä tuista." <ref> {{Verkkoviite | Osoite = https://piraattipuolue.fi/agenda/puolueohjelma | Nimeke = Puolueohjelma | Julkaisu = 17.8.2014 | Viitattu = 19.6.2016 | Kieli = Suomi }}</ref>
 
* [[Vasemmistoliitto]]: "Ei voida olettaa, että palkkatyötä riittää kaikille sitä haluaville tai että kaikki voisivat saada toimeentulonsa työstä. Yhteiskunnan turvaverkkojen pitää kattaa kaikki erilaiset elämäntilanteet. Turvallisin, joustavin ja oikeudenmukaisin tapa on siirtyä asteittain kohti perustulojärjestelmää." <ref> {{Verkkoviite | Osoite = http://www.vasemmisto.fi/politiikka/tavoiteohjelma/ | Nimeke = Tavoiteohjelma 2010 - 2015 | Julkaisu = 21.6.2010 | Viitattu = 19.6.2016 | Kieli = Suomi }}</ref>
 
* [[Vihreä liitto]]: "Otetaan käyttöön kaikille täysi-ikäisille maksettava perustulo, joka tekee työn vastaanotosta kannattavaa. Kannatamme perustuloa, joka olisi vähintään nykyisen perusturvan tasoinen. Perustulo lisää ihmisten mahdollisuutta päättää omasta elämästään. Se on myös keino vähentää nykyisen sosiaaliturvajärjestelmämme byrokraattisuutta ja tehdä työn vastaanottamisesta kannattavaa." <ref> {{Verkkoviite | Osoite = https://www.vihreat.fi/files/liitto/Poliittinen_ohjelma2014_1.pdf | Nimeke = Kohti kestävää yhteiskuntaa - Vihreiden poliittinen tavoiteohjelma 2015–2019 | Tiedostomuoto = pdf | Selite = | Julkaisu = 8.6.2014 | Viitattu = 19.6.2016 | Kieli = Suomi }} </ref>
 
Puolueet, joissa on tehty linjaus perustulon puolesta:
Rivi 166 ⟶ 167:
 
==Esimerkkejä toteutuksesta==
Puhdasta perustuloa ei ole taloustieteilijöiden suosituksista huolimatta otettu toistaiseksi käyttöön missään maassa. Perustuloa selvittänyt tutkimusryhmä jätti 30. maaliskuuta 2016 esiselvityksensä perustulon kokeilemisen aloittamista Suomessa. Sitä olisi tarkoitus kokeilla vuosina 2017-2018 n. 10 000:lla hengellä, iältään 25–63-vuotiaita työikäisiä, joiden tulot ovat vähäiset. Perustulon suuruus olisi 550-750 €euroa kuukaudessa, eikä siitä maksettaisi veroa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://yle.fi/uutiset/perustulon_pohjaksi_ehdotetaan_550_euroa_kuussa__ansiosidonnaiset_etuudet_sailyvat/8774089|nimeke=Perustulon pohjaksi ehdotetaan 550 euroa kuussa – ansiosidonnaiset etuudet säilyvät|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2016-03-30}}</ref>
 
===Hollannin perustulo===
Hollannissa on vuonna 2001 otettu käyttöön noin 150 euron kuukausittainen perustulo, joka maksetaan ”veronpalautuksen” nimellä kuukausittain kansalaisille kaikissa perheissä, joissa on vähänkään ansiotuloja.<ref name=visili>[http://web.archive.org/web/20110720194347/http://www.visili.fi/perustulo.pdf Perustulo - kohti toimivaa perusturvaa], Pertti Honkanen, Osmo Soininvaara, Ville Ylikahri, Vihreä sivistysliitto, sivuts. 19, 44 ja 95</ref> Työttömyysturvan saajat eivät kuitenkaan saa tätä perustuloa.<ref name=osmo5>[http://www.soininvaara.fi/2009/02/24/perustulo-5-kompromissina-negatiivinen-tulovero/ Perustulo 5: kompromissina negatiivinen tulovero], Osmo Soininvaara 24.2.2009</ref> Uudistuksen yhteydessä siirrettiin verotuksen painopistettä ympäristö- ja kulutusveroihin.<ref name=visili/>
 
===Kanadan perustulo===
Kanadassa [[Ontario]]n provinssissa kokeillaan perustuloa 40004&nbsp;000 henkilöllä, jotka ovat tuettuja tai matalatuloisia. Kokeilussa tarkastellaan muiden muassa minkälaisia vaikutuksia perustulolla on henkilöiden terveyteen ja lasten koulutukseen kolmen vuoden aikana.<ref>{{cite web|url=https://www.cnbc.com/2017/11/30/canada-tests-basic-income-effect-on-poverty-amid-lost-jobs.html|title=Canada tests 'basic income' effect on poverty amid lost jobs|first=|last=CNBC|date=30 November 2017|publisher=}}</ref>
 
===Yhdysvaltojen perustulo===
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Perustulo”