Ero sivun ”Kotitalousvähennys” versioiden välillä

379 merkkiä lisätty ,  4 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
[katsottu versio][katsottu versio]
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
* Eniten vähennystä olivat käyttäneet elinkeinonharjoittajat, joilla vähennykset olivat myös keskimäärin suurempia kuin muissa ryhmissä. Myös maatalousyrittäjät ja palkansaajataloudet käyttivät vähennystä paljon suhteessa osuuteensa väestöstä. Kaikista kotitalouksista kuusi prosenttia haki vähennyksen tutkimusvuonna 2004.<ref name="tuovi_17">{{Kirjaviite | Tekijä = Marja Tuovinen| Nimeke =Yksityiset kotityöpalvelut ja kotitalousvähennys. Yhteenveto | Vuosi = 4.6.2007 | Kappale = | Sivu =17-19 | Selite = Valtiovarainministeriön kansantalousosaston julkaisuja| Julkaisupaikka = | Julkaisija =Valtionvarainministeriö | Tunniste = | www = http://vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/075_verotus/20070605Yksity/kotitalousvahennys2007.pdf | www-teksti = | Tiedostomuoto = pdf| Viitattu = 1.11.2008 |Kieli = }}{{404}}</ref>
* Vähennystä käyttäneet taloudet olivat henkilöluvultaan keskimääräistä suurempia. Suurin vähennys kohdistui 3–5 henkilön talouksiin. 2–3 hengen palkansaaja- ja eläkeläistaloudet käyttävät vähennystä yhtä yleisesti. Palkansaajien vähennykset olivat kuitenkin keskimäärin suurempia.<ref name="tuovi_17"/>
* Vähennystä käyttäneiden kotitalouksien veroaste pieneni keskimäärin 1,2 prosenttiyksikköä. Verovaikutus oli suurin eläkeläisiin ja toisaalta yhden hengen talouksiin. Pienillä tuloilla vähennys antoi veroetua keskimäärin 3–5 prosenttiyksikköä, suurituloisilla suhteellinen veroetu pieneni; yli 90&nbsp;000 euron vuosituloilla kotitalouden verotu painui alle yhden prosenttiyksikön.<ref name="tuovi_17" />
* Vähennystä käyttäneet taloudet olivat keskimääräistä parempituloisia. Kolmasosa vähennystä käyttäneistä kotitalouksista ansaitsi 30 000–60&nbsp;000 euroa vuodessa, neljäsosalla tulot valtionverotuksessa jäivät alle 30&nbsp;000 euron. Yli 60&nbsp;000 euroa vuodessa ansaitsevia kotitalouksia oli 41,5 prosenttia vähennyksen saaneista.<ref name="tuovi_17"/>
 
==Kritiikki==
Valtiovarainministeriön raportti 2007 totesi kotitalousvähennyksen työllisyys- ja talousvaikutuksen vaikeasti arvioitavaksi, vaikka arvioi nettovaikutuksen olevan positiivinen.<ref>[http://arkisto.yhteys.info/VM_memo_kotitalousvahennys_20070604.pdf VM muistio 2007-06-04]{{404}}</ref> Vanhasen hallituksen mukaan kotitalousvähennys lisää työllisyyttä ja torjuu ilmastonmuutosta lämmityspäästöjä vähentämällä, sillä suurin osa kotitalousvähennyksestä kohdistuu remontteihin.<ref>''"Kotitalousvähennyksen tulonsiirto menee rakennusmiehille ja siivoojille", vastaa Tarja Cronberg'', Helsingin Sanomat 26.10.2008, Sunnuntaidebatti D7, [http://www.hs.fi/arkisto/artikkeli/Kotitalousvähennyksen+tulonsiirto+menee+rakennusmiehille+jasiivoojille+vastaa+Tarja+Cronberg/HS20081026SI1VS07jbk www-versio (maksullinen)]{{404}}</ref>
 
Suomalaisekonomisteista 75 % pitää kotitalousvähennystä tehokkaana tapana torjua harmaata taloutta, 8 % on eri mieltä. Professori [[Topi Miettinen|Topi Miettisen]] mukaan se voi kasvattaa "veronkierrolle kielteistä sosiaalista pääomaa".<ref>{{verkkoviite|osoite=http://www.ekonomistikone.fi/kysymys-22/|nimeke=Kotitalousvähennys torjuu harmaata taloutta|ajankohta=21.11.2017|julkaisu=Ekonomistikone}}</ref>
 
Sosiaalipolitiikan professori [[Heikki Hiilamo]]n mielestä kotitalousvähennys on eriarvoistava, koska vain rikkailla on varaa hyödyntää sitä ja koska se perustuu verovähennyksille. Hiilamo kutsuu sitä hyvätuloisten asumisen tukemiseksi.<ref>[https://yle.fi/uutiset/3-10404488 Heikki Hiilamon kolumni: Eriarvoistava kotitalousvähennys] Yle, 2018</ref>
 
==Lähteet==
Rekisteröitymätön käyttäjä