Ero sivun ”Liuos” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 2:
[[Tiedosto:Hydrochloric acid ammonia.jpg|pienoiskuva|[[Ammoniakki]] ja [[kloorivety]] muodostavat veden kanssa liuoksen. Kloorivedyn vesiliuosta kutsutaan [[Suolahappo|suolahapoksi]]]]
'''Liuos''' on [[seos]] jossa kaksi tai useampia aineita on sekoittunut toisiinsa muodostaen yhtenäisen [[faasi]]n. Liuos on kyseessä silloin, kun ainehiukkaset eivät ole havaittavissa edes [[mikroskooppi|mikroskoopilla]] eivätkä saostu liuoksen seistessä suljetussa astiassa. Yleensä liuoksesta puhuttaessa tarkoitetaan [[neste]]mäisiä seoksia, jotka syntyvät jonkin aineen [[liukeneminen|liuetessa]] nestemäiseen [[liuotin|liuottimeen]],<ref>{{kirjaviite | Nimeke = Otavan iso Fokus, 4. osa (Kr-Mn) | Sivu = 2336, art. Liuos | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1973 | Tunniste = ISBN 951-1-00388-7}}</ref> mutta laajemmassa mielessä liuos voi olla myös [[kiinteä olomuoto|kiinteä]] aine tai [[kaasu]].<ref name=Kemia>{{kirjaviite | Tekijä = Matti Tiilikainen, Ilkka Virtamo | Nimeke = Kemia 1 | Sivu = 55-60 | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1968}}</ref> lios on tripla 8434u84u384u9i mun kemia 0n 4 ja siihen aineeseenlistään oopoil9994 hhccd
Aineen [[liukoisuus]] johonkin liuottimeen voi olla rajallinen, tällöin muodostuu [[kylläisyys|kylläinen liuos]] ja ylimääräinen aine erottuu omaksi faasikseen. Jotkin aineet kuitenkin liukenevat toisiinsa missä suhteessa tahansa. Tällöin sanotaan tavallisesti liuoksen runsainta komponenttia ''liuottimeksi'' ja muita aineita ''liuenneiksi aineiksi''.<ref name=Kemia />
| |||