Ero sivun ”Asikkala” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 50:
Asikkalasta tuli Hollolan kappeli vuonna 1547, mutta itsenäinen seurakunta vasta vuonna 1848. Pitäjän vanha kirkko rakennettiin puusta vuosina 1608–1612. Kirkko oli koristeltu seinämaalauksin, jotka kuitenkin myöhemmin peitettiin. Rakennus purettiin vuonna 1892. [[Asikkalan kirkko|Nykyinen kirkko]] rakennettiin tiilestä vuosina 1877–1880 arkkitehti [[Georg Wilenius|Georg Wileniuksen]] piirustusten mukaan. [[Robert Wilhelm Ekman]]in maalaama ristiinnaulittua [[Jeesus]]ta esittävä alttaritaulu vuodelta 1850 on peräisin vanhasta kirkosta.<ref name="tarmio"/>
Asikkalan pitäjän historia kertoo myös monista kaupunki- ja kauppalasuunnitelmista. Jo vuonna 1693 anottiin Lahden markkinoiden siirtämistä Anianpeltoon, mikä toteutui vasta vuonna 1727. Vuosien 1740–1741 valtiopäivillä Anianpellosta päätettiin tehdä kaupunki, mutta hanke jäi lepäämään, kunnes kuningas [[Kustaa III]] määräsi käydessään Anianpellossa vuonna 1775, että paikalle oli perustettava kauppala. Tätä olivat jo aiemmin ehdottaneet muiden muassa [[Helsinki|Helsingin]] porvarit. Samalla kuningas määräsi, että pohjoisemmaksi Pulkkilanharjulle oli perustettava Kukonharju-niminen kaupunki.<ref name="tarmio"/>
Anianpeltoon sijoitettiin viljamakasiini ja postikonttori, mutta kylä pysyi kaikesta huolimatta vain vilkkaana markkinapaikkana, joka tosin sai 1860-luvun lopulla uutta merkitystä Vesijärven laskun ja kanavoinnin myötä. Vääksyn (alkujaan Vesijärven) kanavan ympärille syntyneestä Vääksystä tuli Asikkalan suurin [[taajama]]. Laivaliikenne Päijänteellä alkoi jo ennen Vesijärven kanavan avaamista, sillä Vähän-Äiniön kylässä rakennettiin Päijänteen ensimmäinen höyryalus vuonna 1856. Päijänteen laivaväylät laajenivat itään päin Kalkkisten kanavan valmistuessa vuonna 1878.<ref name="tarmio"/>
| |||