Ero sivun ”Asikkala” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 43:
==Historiaa==
Asikkalan alueelta on tavattu hajalöytöinä nelisenkymmentä [[kivikausi|kivikautista]] asetta ja työkalua, mutta asuinpaikoille tunnusomaista keramiikkaa ei ole löytynyt. [[Rautakausi|Rautakautisia]] esinelöytöjä ovat Pulkkilan kylästä löydetyt pari keihäänkärkeä. Pysyvän asutuksen Asikkalaan on päätelty tulleen lännestä [[Hauho]]n, [[Tuulos|Tuuloksen]] ja [[Lammi]]n suunnasta. Perimätiedon mukaan Asikkalan vanhimmat kylät ovat Anianpelto ja Kurhila. Keskiajan eränkävijöiden reitti suuntautui Asikkalasta Päijännettä pitkin pohjoiseen.<ref name="tarmio"> Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): ''Suomenmaa 1: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos'', kuntaesittelyosio s. 56–63. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1967.</ref>
Varhaisimpina aikoina Asikkala kuului Suur-Hollolan pitäjään. Pitäjän nimi esiintyi asiakirjoissa ensimmäisen kerran, kun käräjillä tehtiin vuonna 1443 päätös Asikkalan ja Sysmän välisestä rajasta. Omana hallintopitäjänään Asikkala mainittiin vuonna 1445, ja sen verokunnat olivat Viitaila, Asikkala ja Urajärvi, joiden lisäksi tuli myöhemmin Ruuhijärven neljännes (nykyinen Nastola). Miltei kaikki Asikkalan henkikirjakylät mainittiin vuoden 1540 maakirjassa. Hallintopitäjän väkiluvuksi laskettiin 2 114 henkeä vuonna 1634.<ref name="tarmio"/>
== Väestönkehitys ==
| |||