Versio 12. syyskuuta 2006 kello 16.47 muokkaa Tomisti (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 88 363 muokkausta Käännös: en:Philosophical analysis		Versio 16. lokakuuta 2006 kello 21.47 muokkaa kumoa Juha Kämäräinen (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 24 395 muokkausta p →‎Kiistakysymyksiä: typo Uudempi muutos →
Rivi 13: Vaikka filosofinen analyysi on tyypillistä juuri nykyaikaiselle analyyttiselle filosofialle, sen asema on silti kiistanalainen myös mainitun perinteen edustajien keskuudessa. Suuri osa kritiikistä on johdettu [[W. V. Quine]]n tunnetusta kritiikistä [[analyyttinen ja synteettinen\|analyyttisen ja synteettisen]] eroa kohtaan. Vaikka Quinen kritiikki on hyvin tunnettua, siitä on paljon erimielisyyksiä. Tämän lisäksi analyyttinen menetelmä vaikuttaa riippuvan jonkinlaisesta käsitteiden määritelmällisestä rakenteesta, jotta käsitteen käyttämiselle voidaan määritellä välttämättömät ja riittävät ehdot. Esimerkiksi käsitteen 'poikamies' ajatellaan yleisesti pitävän sisällään käsitteet 'naimaton' ja 'mies'. Näin ~~käsitte~~käsite 'poikamies' voidaan määritellä tai analysoida "naimattomaksi mieheksi". Tämän vuoksi analyyttisen menetelmän kritiikki johdetaan usein määritelmien kritiikistä (Margolis & Laurance 2006). Tämän kritiikin sanotaan usein olevan peräisin [[Ludwig Wittgenstein\|Wittgensteinin]] teoksesta ''[[Filosofisia tutkimuksia]]''. Kolmas analyysin menetelmän kritiikki johdetaan ennen kaikkea ~~intuition~~[[intuitio]]n psykologisesta kritiikistä. Analyyttisen menetelmän avainosana on käsitteiden analysointi "intuitiotesteillä". Filosofeilla on tapana motivoida erilaisia käsiteanalyysejä vetoamalla ajatuskokeidensa intuitiivisuuteen (DePaul & Ramsey 1998). Lyhyesti sanottuna, jotkut filosofit ovat vahvasti sitä mieltä, että analyyttinen menetelmä (erityisesti käsiteanalyysi) on oleellinen ja määrittää filosofiaa (esim. Jackson (1998), Chalmers (1996), ja Bealer (1998)). Jotkut filosofit kuitenkin katsovat, että analyysin menetelmä on ongelmallinen (esim. Stitch (1998) ja Ramsey (1998)). Jotkut valitsevat kannan näiden puolesta välistä ja katsovat, että vaikka analyysi on hyvin hedelmällinen tutkimusmenetelmä, filosofien ei tulisi rajoittua käyttämään pelkästään sitä.

Ero sivun ”Filosofinen analyysi” versioiden välillä