Ero sivun ”Vironruotsalaiset” versioiden välillä

Baltian venäläistäminen aloitettiin 1880-luvulla ja asukkaita muun muassa painostettiin kääntymään ortodoksiseen uskoon. Ruotsalaisalueilla kääntymisiä tapahtui huomattavasti vain [[Vormsi]]ssa, jossa noin 500 asukasta kääntyi ortodoksisuuteen. Heistäkin suuri osa kääntyi takaisin luterilaisuuteen 1900-lukuun mennessä. Venäläistäminen johti vironruotsalaisten kansallisuusaatteen nousuun. 1900-luvun alussa perustettiin ensimmäiset ruotsalaiset yhdistykset Virossa ja ensimmäinen ruotsinkielinen sanomalehti. Kansallisuusaate johti vironruotsalaisen identiteetin syntymiseen. Sitä ennen ruotsalaiset olivat omaksuneet identiteettinsä asuinalueen mukaan. Viron itsenäistyttyä vuonna 19171918 perustettiin vironruotsalaisten ensimmäinen puolue nimeltä ''Det Svenska Folkförbundet i Östersjöprovinserna''. Ruotsalaisvaltaisille alueille annettiin osittainen itsehallinto. Vuonna 1925 tuli voimaan laki vähemmistöjen kulttuuriautonomiasta. Kulttuuriautonomiaa saattoivat hakea kansalliset vähemmistöt, joihin kuului yli 3&nbsp;000 jäsentä. Vironruotsalaisia oli enemmän kuin tarvittava määrä, mutta taloudellisista syistä kulttuuriautonomiaa ei vielä haettu.<ref name="Estlandssvenskarna" /> Lisäksi vironruotsalaisilla oli suhteessa paljon valtaa alueillaan ilman kulttuuriautonomiaakin, sillä he muodostivat alueidensa väestön enemmistön ja pystyivät näin vaikuttamaan kunnallispolitiikassa.<ref>Zetterberg 2007, s. 584.</ref> 1920-luvulla [[Noarootsi]]in avattiin ruotsalainen koulu ja vuonna 1931 Ruotsista tulleiden avustusten avulla avattiin ruotsalainen lukio Haapsaluun.<ref name="Estlandssvenskarna" /> Vuoden 1934 väestönlaskennan mukaan Virossa asui 7&nbsp;641 ruotsalaista.<ref name="Vesterinen 1997, s. 35" />