Ero sivun ”Sääminginsalo” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kh |
Suomen suurimpana saarena on vanhastaan pidetty Soisaloa Pohjois-Savossa (1 635 km²). Nykykäsityksen mukaan Soisalo on saari vain siinä mielessä, että Kallavedestä lähtevät bifurkaatioreitit ympäröivät sitä. Vedenpinnat Soisalon eri puolilla ovat eri korkeudella (korkeusero noin 6 m), ja järviä erottavat toisistaan selvät virrat ja kosket, kuten Kermankoski ja Varkaudenkoski.[1] Jos Sääminginsaloa ja Soisaloa ei hyväksytä saariksi, poistettu turha mutuilu |
||
Rivi 11:
}}
'''Sääminginsalo''' (myös ''Kerimäensaari'') [[Saimaa]]n vesistössä on Suomen toiseksi suurin [[saari]], jos vedenpinnan edellytetään olevan samalla tasolla joka puolella saarta ja jos kaivetun [[kanava]]n mantereesta erottama maa-alue hyväksytään saareksi.
Sääminginsalon pinta-ala on 1 069 km², ja sitä ympäröivät joka puolella noin 76 metrin korkeudella merenpinnasta olevat järvet [[Haukivesi]], [[Pihlajavesi (Saimaa)|Pihlajavesi]], [[Puruvesi]], [[Paasivesi]] ja [[Enonvesi (Enonkoski)|Enonvesi]]. Sen alueella ovat [[Savonlinna]]n kaupungin itäosat sekä [[Enonkoski|Enonkosken]] ja [[Kerimäki|Kerimäen]] keskustaajamat.<ref name="Kejonen">{{Kirjaviite | Tekijä =Kejonen, Aimo | Nimeke =Kansanuskomuksia ja geologiaa | Kappale = | Sivu =229 | Selite =Teoksessa: Koivisto, Marjatta (toim.): Jääkaudet |Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =WSOY | Vuosi =2004 | Tunniste = ISBN 951-0-29101-3 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>
Rivi 17:
Järvien lisäksi Sääminginsaloa erottavat mantereesta kaivetut [[Haponlahden kanava]] ja kolmiosainen [[Raikuun kanava]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://kanaler.arnholm.nu/suomi/finland/raikuuf.html| Nimeke =Raikuun kanava | Tekijä =Hurskainen, Tarmo | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu =Suomen kanavat | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu =10.3.2009 | Kieli = }}</ref>
Toisaalta myös Sääminginsalon asema saarena voidaan asettaa kyseenalaiseksi, koska se on saari vain Raikuun kanavan ansiosta, jonka paikalla mahdollisesti aiemmin olleesta luonnonkanavasta on erilaisia tietoja. Maanmittari Lars Röösin Raikuun kylän kartassa vuodelta 1644 ei näy kanavaa vaan kannas<ref>{{Karttaviite | Tekijä = Röös, Lars | Nimeke =Kansallisarkisto, Maanmittaushallitus, Maakirjakartat | Mittakaava = | Lehti =Kerimäki, Raikuu, c1:147 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Ajankohta =1644 | Selite = | Tunniste = | www =http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-200805163835 | www-teksti =Kartan verkkoversio Jyväskylän Yliopiston julkaisuarkistossa | Tiedostomuoto =jpg | Viitattu = 3.8.2010 | Kieli = }}</ref>. Geologi Aimo Kejosen (2010) mukaan paikalla taas on tiettävästi ollut veneellä kuljettava vesitie<ref name="yle">{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-6162864|nimeke=Suomen suurimmasta saaresta kiistaa|tekijä=|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=3.8.2010|viitattu=}}</ref>. Asiasta on käyty keskustelua [[Tilastokeskus|Tilastokeskuksen]] ja [[Suomen ympäristökeskus|Suomen ympäristökeskuksen]] välillä, ja sen lopputuloksena vuonna 2001 Sääminginsalo tunnustettiin saareksi.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.stat.fi/tup/tietoaika/tilaajat/ta-09-01-maantiede.html|nimeke=Jollei Haltille niin ainakin Kinttumäelle|tekijä=|julkaisu=Tietoaika|ajankohta=12.9.2001|julkaisija=Tilastokeskus|viitattu=}}</ref><ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Enkama, Kai|Otsikko=Sääminginsalosta Suomen toiseksi suurin saari|Julkaisu=Tietoaika|Ajankohta=2001|Numero=6|Sivut=9|Julkaisija=Tilastokeskus|www=http://stat.fi/tup/tietoaika/tilaajat/tietoaika6-01.pdf|www-teksti=Lehden verkkoversio|Tiedostomuoto=pdf}}</ref>▼
Sääminginsalo lisättiin Suomen suurimpien saarten listalle vuonna 2001.
▲Toisaalta myös Sääminginsalon asema saarena voidaan asettaa kyseenalaiseksi, koska se on saari vain Raikuun kanavan ansiosta, jonka paikalla mahdollisesti aiemmin olleesta luonnonkanavasta on erilaisia tietoja. Maanmittari Lars Röösin Raikuun kylän kartassa vuodelta 1644 ei näy kanavaa vaan kannas<ref>{{Karttaviite | Tekijä = Röös, Lars | Nimeke =Kansallisarkisto, Maanmittaushallitus, Maakirjakartat | Mittakaava = | Lehti =Kerimäki, Raikuu, c1:147 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Ajankohta =1644 | Selite = | Tunniste = | www =http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-200805163835 | www-teksti =Kartan verkkoversio Jyväskylän Yliopiston julkaisuarkistossa | Tiedostomuoto =jpg | Viitattu = 3.8.2010 | Kieli = }}</ref>. Geologi Aimo Kejosen mukaan paikalla taas on tiettävästi ollut veneellä kuljettava vesitie<ref name="yle">{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-6162864|nimeke=Suomen suurimmasta saaresta kiistaa|tekijä=|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=3.8.2010|viitattu=}}</ref>. Asiasta on käyty keskustelua [[Tilastokeskus|Tilastokeskuksen]] ja [[Suomen ympäristökeskus|Suomen ympäristökeskuksen]] välillä, ja sen lopputuloksena vuonna 2001 Sääminginsalo tunnustettiin saareksi.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.stat.fi/tup/tietoaika/tilaajat/ta-09-01-maantiede.html|nimeke=Jollei Haltille niin ainakin Kinttumäelle|tekijä=|julkaisu=Tietoaika|ajankohta=12.9.2001|julkaisija=Tilastokeskus|viitattu=}}</ref><ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Enkama, Kai|Otsikko=Sääminginsalosta Suomen toiseksi suurin saari|Julkaisu=Tietoaika|Ajankohta=2001|Numero=6|Sivut=9|Julkaisija=Tilastokeskus|www=http://stat.fi/tup/tietoaika/tilaajat/tietoaika6-01.pdf|www-teksti=Lehden verkkoversio|Tiedostomuoto=pdf}}</ref>
[[Tiedosto:Saimaan järvialue.jpg|thumb|upright|left|Saimaan järvialue]]
| |||