Ero sivun ”Katalaani” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Merkkaus: 2017 source edit |
Merkkaus: 2017 source edit |
||
Rivi 177:
== Kielioppi ==
Katalaanin kielioppi on romaanisille kielille tyypillinen.
===Artikkelit===
Katalaanissa käytetään muiden romaanisten kielten tapaan määräisiä ja epämääräisiä artikkeleita.
{|
|
{| class="wikitable" style="text-align:center;"
|+ Epämääräinen artikkeli
! !! maskuliini !! feminiini
|-
! yksikkö
| un || una
|-
! monikko
| uns || unes
|}
|
{| class="wikitable" style="text-align:center;"
|+ Määräinen artikkeli
! !! maskuliini !! feminiini
|-
! yksikkö
| el || la
|-
! monikko
| els || les
|}
|}
Yksikön määräiset artikkelit lyhenevät vokaalin tai h:n edellä muotoon ''l''', mutteivät kuitenkaan puolivokaalisen i:n edellä (''el pare'', ''el iode'', ''l'avi'').<ref name="fabra">{{Verkkoviite | Osoite = http://publicacions.iec.cat/repository/pdf/00000044%5C00000005.pdf | Nimeke = Gramàtica Catalana | Tekijä = Fabra, Pompeu | Julkaisu = | Julkaisupaikka = | Ajankohta = 1933 | Julkaisija = Barcelona: Institut d'Estudis Catalans | Arkisto = | Arkistoitu = | Tiedostomuoto = PDF | Selite = | Lainaus = | Viitattu = 14.9.2018 | Kieli = {{ca}} }}</ref> Maskuliinin määräiset artikkelit yhdistyvät prepositioiden kanssa seuraavasti:
{| class="wikitable" style="text-align:center;"
! !! a !! de !! per
|-
! el
| al || del || pel
|-
! els
| als || dels || pels
|}
Preposition ja ''el''-artikkeli eivät kuitenkaan yhdisty vokaaliäänteen edellä (''al pare'', ''a l'avi'').
===Adjektiivit===
Adjektiivit taipuvat luvun ja suvun mukaan. Nelimuotoisilla adjektiiveilla kaikki neljä muotoa ovat erilaiset, kun taas kaksimuotoiset adjektiivit eivät taivu suvun mukaan.
{|
|
{| class="wikitable" style="text-align:center;"
|+ Nelimuotoinen adjektiivi
! !! maskuliini !! feminiini
|-
! yksikkö
| verd || verda
|-
! monikko
| verds || verdes
|}
|
{| class="wikitable" style="text-align:center;"
|+ Kaksimuotoinen adjektiivi
! !! maskuliini !! feminiini
|-
! yksikkö
| colspan="2" | indiferent
|-
! monikko
| colspan="2" | indiferents
|}
|}
Joidenkin adjektiivien taivutuksessa esiintyy morfofonologisia muutoksia, kuten affrikaatio (''boig'', ''boja''), n:n häviäminen (''pla'', ''plana'') ja loppukonsonantin soinnillistuminen (''sentit'', ''sentida'').<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Enciclopèdia Catalana Volum 4 | Julkaisija = Enciclopèdia Catalana, S.A. | Vuosi = 1973 | Tekijä = Ferrater; et al. | Suomentaja = | Luku = Català | Sivu = | Sivut = 628–639 | Selite = | Julkaisupaikka = Barcelona | Tunniste = | Isbn = 84-85-194-04-7 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = {{ca}} }}</ref>
ç-loppuiset adjektiivit taipuvat yksikösä kaksimuotoisten mutta monikossa nelimuotoisten adjektiivien tavoin, eli ne ovat käytännössä kolmimuotoisia:
{| class="wikitable" style="text-align:center;"
|+ Kaksimuotoinen adjektiivi
! !! maskuliini !! feminiini
|-
! yksikkö
| colspan="2" | feliç
|-
! monikko
| feliços || felices
|}
===Substantiivit===
Substantiivit taipuvat ainoastaan luvun mukaan. Kullakin substantiivilla on suku, maskuliini tai feminiini. Yleensä monikko muodostetaan lisäämällä substantiivin loppun pääte -''s'' (''gat'' → ''gats''). -''a''-loppuisten feminiinisanojen monikon pääte on kuitenkin -''es'' (''gata'' → ''gates''). Jos sana loppuu -''ga'', -''ca'', -''gua'', -''qua'', -''ça'' tai -''ja'', monikon pääte on -''gues'', -''ques'', -''gües'', -''qües'', -''ces'' tai -''ges''. Tämä tehdään täysin oikeinkirjoituksellisista syistä eikä vaikuta ääntämiseen. Jos sana loppuu painolliseen vokaaliin, monikon pääte on yleensä -''ns'' (''capità'' → ''capitans''; poikkeus ''sofà'' → ''sofàs''). -''s''- ja -''ç''-loppuisten sanojen monikko muodostetaan yleensä päättellä -''os'' (''gas'' → ''gasos''). Usempien -''os''-, -''ós''- tai -''òs''-loppuisten ja kaksi- tai useampitavuisten -''às''-, -''ís''- tai -''ús''-loppuisten maskuliinisanojen ''s'' kahdentuu (''fracàs'' → ''fracassos''; ''ós'' → ''óssos''). -''s''-loppuiset toiseksi tai kolmanneksi viimeiseltä tavulta painotetut sanat eivät muutu (''llapis'' → ''llapis''). -''s''-, -''ç''-, -''x''- tai -''z''-loppuisten feminiinisanojen monikkomuoto on sama kuin yksikkömuoto, mutta oikeinkirjoituksessa lisätään ''s'' muihin kuin -''s''-päätteisiin sanoihin (''pols'' → ''pols''; ''calç'' → ''calçs'').<ref name="fabra"/>
===Verbit===
Katalaanin verbeillä on neljä tapaluokkaa ([[indikatiivi]], [[subjunktiivi]], [[konditionaali]] ja [[imperatiivi]]) ja aikamuodosta riippuen enimmillään neljä yksinkertaista aikamuotoa ([[preesens]], [[imperfekti]], [[preteriti]] ja [[futuuri]]). Verbit jaetaan kolmeen konjugaatioon eli taivutusryhmään. Seuraavassa esimerkiksi I konjugaation verbin ''cantar'' taivutus:
{| class="wikitable" style="text-align:center;"
| [[Infinitiivi]] || colspan="6" | cantar
|-
| [[Gerundi]] || colspan="6" | cantant
|-
| [[Partisiippi|Partisiipin]] perfekti || colspan="6" | cantat (cantada, cantats, cantades)
|-
! Indikatiivi !! yks. 1. !! yks. 2. !! yks. 3. !! mon. 1. !! mon. 2. !! mon. 3.
|-
! Preesens
| canto || cantes || canta || cantem || canteu || canten
|-
! Imperfekti
| cantava || cantaves || cantava || cantàvem || cantàveu || cantaven
|-
! Preteriti
| cantí || cantares || cantà || cantàrem || cantàreu || cantaren
|-
! Futuuri
| cantaré || cantaràs || cantarà || cantarem || cantareu || cantaran
|-
! Subjunktiivi !! yks. 1. !! yks. 2. !! yks. 3. !! mon. 1. !! mon. 2. !! mon. 3.
|-
! Preesens
| canti || cantis || canti || cantem || canteu || cantin
|-
! Imperfekti
| cantés || cantessis || cantés || cantéssim || cantéssiu || cantessin
|-
! Konditionaali !! yks. 1. !! yks. 2. !! yks. 3. !! mon. 1. !! mon. 2. !! mon. 3.
|-
! Preesens
| cantaria || cantaries || cantaria || cantaríem || cantaríeu || cantarien
|-
! Imperatiivi !! yks. 1. !! yks. 2. !! yks. 3. !! mon. 1. !! mon. 2. !! mon. 3.
|-
! Preesens
| – || canta || canti || cantem || canteu || cantin
|}
== Sanasto ==
| |||