Ero sivun ”Erkki Kaila” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Tuotantoa: Täydennetty. |
Laajennettu artikkelia. |
||
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|kertoo arkkipiispasta. The Crash -yhtyeen rumpalista kerrotaan artikkelissa [[Erkki Kaila (muusikko)]].}}
{{Kirjailija
|
| alkuperäinen nimi = Erik Johansson
|
| kuvankoko =
| kuvateksti = Erkki Kaila vuonna 1910. | syntymäpäivä = {{Syntymäaika ja ikä|2|6|1867||1}}▼
|
| syntymäpaikka = [[Huittinen]]
|
| ammatit = apulaisprofessori, kirkkoherra, kansanedustaja, piispa, arkkipiispa, kirjailija
|
|
| tyylilajit = apologeettiset kirjaset sekä ajan kulttuuria ja kirkkoa arvioivat “kriisikirjat“
▲ | vaikutus =
|
|
|
| debyyttiteokset = Kristityn osanotto yhteiskunnallisiin pyrintöihin
▲ | palkinnot =
| pääteokset =
| sivusto = | puoliso = Aina Maria Drake (1889–1937)<br>[[Anna-Maria Tallgren]] (1944–) | lapset = [[Eino Kaila|Eino Sakari]], Ilta Ester, [[Kaarlo Johannes Kaila|Kaarlo Johannes]], [[Aarno Kaila|Aarno Ilmari]], Yrjö Jonatan, [[Martti Kaila|Martti Eero]], Jaakko Sigfrid, Kerttu Lyyli Maria ja Lauri Vilhelm
| vanhemmat =▼
| vanhemmat = Jonatan Johansson ja Matilda Maria Milbrandt
| ehdokkuudet =
| uskonto =
| huomioita = Teologian tohtori h.c. 1942 Uppsalan yliopistossa ja 1943 Erlangenin yliopistossa;<br>St. J 3 lk. 1910, J. A. 3 lk 1916, SVR K 2 1921,<br>VirkP suurr. 1936, SVR suurr. 1937, SPR suurr.
| allekirjoitus =
}}
'''Erkki Kaila''' ([[suuri nimenmuutos|vuoteen 1906]] '''Erik Johansson''', [[2. kesäkuuta]] [[1867]] [[Huittinen]] – [[9. joulukuuta]] [[1944]] [[Turku]]) oli suomalainen [[teologi]], joka toimi [[Turun arkkipiispa]]na vuosina [[1935]]–[[1944]].<ref name=Turunpiispat_Kaila>[http://www.arkkihiippakunta.fi/historia/turun-piispat/itsenaisyyden-alkuaika-ja-sotavu/erkki-kaila/ Turun piispat – Erkki Kaila.] Turun arkkihiippakunta.</ref>▼
▲'''Erkki Kaila''' ([[suuri nimenmuutos|vuoteen 1906]] '''Erik Johansson''', [[2. kesäkuuta]] [[1867]] [[Huittinen]] – [[9. joulukuuta]] [[1944]] [[Turku]]) oli suomalainen [[teologi]], joka toimi apulaisprofessorina, [[
== Perhe ==
Erkki Kaila syntyi [[Huittinen|Huittisissa]] [[Pitäjänapulainen|pitäjänapulaisen]] Jonatan Johanssonin ja Matilda Maria Milbrantin kolmilapsisen perheen esikoisena vuonna 1867<ref name=Turunpiispat_Kaila />. Hänen sisaruksensa olivat Signe ja Elsa. Erkki varttui seitsemänteen ikävuoteensa asti Huittisissa, siitä kymmenvuotiaaksi [[Kuru|Kurussa]], kunnes hänen isänsä tuli valituksi [[Alajärvi|Alajärven]] kirkkoherraksi. Nuoruusvuodet sijoittuivat näin Pohjanmaalle.<ref name="nm1">Mikael Agricolasta E. W. Pakkalaan. Toimittanut Jaakko Haavio. WSOY, 1947. Kailan elämäkerran kirjoitti Aleksi Lehtonen</ref>
Erkki Kaila vihittiin avioliittoon Aina Maria Draken kanssa 1889 (k. 1937) ja [[Anna-Maria Tallgren|Anna-Maria Tallgrenin]] kanssa 1942. Edellisessä avioliitossa syntyivät kaikki perheen lapset:<ref name="nm1" /> [[Eino Kaila|Eino Sakari]], Ilta Ester, [[Kaarlo Johannes Kaila|Kaarlo Johannes]], [[Aarno Kaila|Aarno Ilmari]], Yrjö Jonatan, [[Martti Kaila|Martti Eero]] Jaakko Sigfrid, Kerttu Lyyli Maria ja Lauri Vilhelm.
Kaila kirjoitti useita kirjoja [[demokratia]]n puolesta ja [[diktatuuri]]a vastaan. Hän oli mukana perustamassa 1896 [[Teologinen lauantaiseura|Teologisen lauantaiseuran]] nimellä tunnettua keskustelupiiriä, joka pohti nykyaikaisen todellisuuskäsityksen ja [[kristinusko]]n välistä suhdetta ja muodostui nuorkirkolliseksi uudistusliikkeeksi.<ref>Toiviainen 2004, s. 46–48</ref> Arkkipiispana Kaila jatkoi osittain edeltäjänsä [[Lauri Ingman]]in linjoilla edustaen maltillisempaa, uudistushenkisempää ja yhteiskuntaeettisesti avoimempaa linjaa kuin esimerkiksi setänsä [[Gustaf Johansson]], joka oli toiminut arkkipiispana aiemmin.<ref>Toiviainen 2004, s. 48–49.</ref>▼
== Opintie ==
Erkki Kailan vanhempien toivomuksesta poika lähti Helsingin suomalaiseen kouluun. Ylioppilaaksi hän pääsi Helsingin alkeisopistosta 1884.<ref name="nm1" />
Opinnot jatkuivat Helsingin yliopistossa, jossa hän suoritti [[Teologian erotutkinto|teologian erotutkinnon]] 1887. [[Filosofian kandidaatti|Filosofian kandidaatiksi]] hän valmistui 1889. Hänet vihittiin [[Pappeus|papiksi]] 1890. Opintojaan jatkettuaan hän valmistui [[Maisteri|filosofian maisteriksi]] 1890, suoritti [[Pastoraalitutkinnot|pastoraalitutkinnon]] 1892, valmistui [[Yliopistolliset tutkinnot Suomessa|teologian kandidaatiksi]] 1894 sekä teologian lisensiaatiksi 1896 ja väitteli [[Yliopistolliset tutkinnot Suomessa|teologian tohtoriksi]] 1896.<ref name="nm2">[https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/910649.aspx Eduskunta: Erkki Kaila, CV]</ref>
== Työura ==
==== Kirkon ja yliopiston palveluksessa ====
Erkki Kailan ensimmäinen työpaikka oli toimia Alajärvellä [[Kirkkoherra|kirkkoherran]] (isänsä) apulaisena 1889-1895. [[Kylmäkoski|Kylmäkosken]] vt. [[Kappalainen|kappalaisena]] hän oli 1895. Sieltä hän siirtyi [[Helsingin yliopisto|Helsingin yliopistoon]] vt. jumaluusopin apulaiseksi vuosiksi 1895-1896. Edelleen hän jatkoi teologisten esikäsitteiden apulaisena 1896-1909. Helsingin pohjoisen suomalaisen seurakunnan kirkkoherran virkaan hän astui 1909.<ref name="nm1" /><ref name="nm2" />
Kaila valittiin [[Viipurin luterilainen hiippakunta|Viipurin hiippakunnan]] piispaksi vuonna 1925. Vuonna 1935 hänestä tuli Suomen ja Turun hiippakunnan arkkipiispa, jossa virassa hän oli vuoteen 1944 asti.<ref name="nm2" />
Oman toimen ohessa Kaila toimi uskonnon opettajana Helsingin suomalaisen tyttökoulun jatko-opistossa 1896-1898, ruotsalaisessa normaalilyseossa 1900, yksityisessä ruotsalaisessa tyttökoulussa 1900-1902, Helsingin suomalaisessa yhteiskoulussa 1902-1909 sekä Porvoon naisopistossa 1913-1918 . Helsingin yliopistossa hän toimi teologisten esikäsitteiden dosenttina 1911-1925 sekä käytännöllisen jumaluusopin vt. [[Professori|professorina]] 1897-1900, 1918-1919, 1920-1921, 1925 . Porvoon tuomiokapitulin [[Asessori|asessorina]] Kaila oli 1912-1918.<ref name="nm2" />
Suomalaisen Teologisen Kirjallisuusseuran esimiehenä Kaila toimi 1905-1941, [[Suomalainen Tiedeakatemia|Suomen Tiedeakatemian]] jäsenenä 1908-1944 sekä [[Suomen kirkon pappisliitto|Suomen Kirkon Pappisliiton]] puheenjohtajana 1923-1940. Edelleen [[Kirkolliskokous|kirkolliskokouksen]] jäsenenä hän oli vuosina 1913-1923 sekä virallisena edustajana 1928-1942. Katekismuskomitean puheenjohtajana hän oli 1918-1921 ja kirkolliskokouksen puheenjohtajana 1935-1944. Hän oli myös [[Suomen Pipliaseura|Suomen Pipliaseuran]] puheenjohtaja 1935-1944 ja [[Vartija (lehti)|Vartijan]] toimituskunnan jäsen 1906-1919, [[Teologinen Aikakauskirja|Teologisen Aikakauskirjan]] päätoimittaja 1896-1905, [[Aika (lehti)|Ajan]] päätoimittaja 1907-1911 ja Kirkko ja Kansa -lehden päätoimittaja 1924-1931 sekä [[Suomen Lähetysseura|Suomen Lähetysseuran]] puheenjohtaja 1935-1944.<ref name="nm2" />
==== Kansanedustajana ====
Erkki Kaila valittiin Kansallisen [[Kokoomus|Kokoomuksen]] kansanedustajaksi Uudenmaan läänin vaalipiiristä 1917 ja edustajakausi kesti vuoteen 1927. Hän kuului Toimitus-, Laki- ja Suureen valiokuntaan.<ref name="nm2" />
== Huomioita ==
Kailan maisteriopinnoissa oli pääaineena [[filosofia]]. Hän kuului [[Beckiläisyys|beckiläiseen]] eli raamatulliseen suuntaan.<ref name="nm3">[http://arkisto.kokoomus.net/kokoomusbiografia/elamakerta-artikkelit/kaila-erkki/ Kansallisen kokoomuksen arkisto: Kaila, Erkki]</ref>
Kailan väitöskirja käsitteli uskontiedon mahdollisuutta ja luonnetta. Hän tutustui tällöin modernin teologian käsityksiin. Tällöin Kaila loittoni beckiläisten piispojen kannasta.<ref name="nm3" />
Kaila perusti aatetovereineen vuonna 1896 Teologisen lauantaiseuran. Sen jäsenet julkaisivat suppeita mielipidekirjoja kaikkiaan 59. Niistä Kaila kirjoitti 12 ja [[Lauri Ingman|Lauri Ingmanin]] kanssa yhden. Niiden aiheina olivat ajankohtaiset ja [[Vuoden 1905 suurlakko|suurlakon]] kärjistämät kysymykset [[Kirkkojen ja valtion suhde Suomessa|kirkon ja valtion suhteesta]], työväen asemasta, [[Moraali|moraalista]] ja [[Luonnontiede|luonnontieteen]] sekä uskonnonhistorian suhteesta kristilliseen uskoon. Monista seuran jäsenistä tuli kirkon uudistuksen keulahahmoja.<ref name="nm3" />
Kailan vahvuutena oli nopea omaksumis- ja reagointikyky. Hän oli merkittävä henkilö 1900-luvun alkuvuosien yhteiskuntaa, kirkkoa ja sen uskoa koskeneessa keskustelussa. Arkkipiispa [[Gustaf Johansson]] kannattajineen leimasi hänet [[Rationalismi (tietoteoria)|järkeisuskoiseksi]] “[[Liberaaliteologia|liberaaliteologiksi]]”.<ref name="nm3" />
Kirkkoherran viran hoitamista Helsingissä vaikeutti tuomiokapitulin asessoriksi valitseminen vuosiksi 1912-1918. Ajan tapaan hän asui hiippakuntakaupungissa [[Porvoo|Porvoossa]] sijaisen hoitaessa kirkkoherran virkaa. Kun hän toimi syksystä 1917 alkaen myös kansanedustajana, seurakuntatyö jäi myös toissijaiseksi.<ref name="nm3" />
Kailan aika 1925-1935 Viipurin hiippakunnan piispana oli seurakuntien hengellisen elämän kohenemisen ja kirkon sekä myös hänen henkilökohtaisen arvostuksensa nousun aikaa.<ref name="nm3" />
Kailan arkkipiispakausi 1935-1944 osui sota-aikaan. [[Päämaja|Päämajan]] toivomuksesta Kaila esitti vetoomuksen länsimaiden kirkoille aineellisen ja henkisen avun saamiseksi. Näin Suomen puolustustaistelu tuli Euroopan ja Amerikan kirkkojen tietoisuuteen, joka johti taloudellisen tuen saamiseen. Arkkipiispan ja kirkon tehtäväksi hän koki puolustustaistelun tukemisen ja kansallisen eheyden vaalimisen. Puheissaan ja kirjoituksissaan Kaila vetosi Sotamarsalkka [[Carl Gustaf Emil Mannerheim|C.G.E. Mannerheimin]] päiväkäskyn 1.12.1939 sanoihin “[[Koti, uskonto ja isänmaa|kodin, uskonnon ja isänmaan puolesta]]”.<ref name="nm3" />
Kesäkuussa 1941 syttynyttä sotaa Kaila piti talvisodan puolustustaistelun jatkona, mutta kun sota pitkittyi, hän totesi sen rapauttavan kansalaismoraalia.<ref name="nm3" />
Kailalle oli ominaista realistisuus ja asiallisuus. Hän ei niinkään tehnyt itse aloitteita kuin edisti toisten tekemiä. Hänelle omintaan ilmaisua oli kirjoittaminen. Merkittäviä olivat [[Apologetiikka|apologeettiset]] kirjaset sekä ajan kulttuuria ja kirkkoa arvioivat “kriisikirjat“. Hän on kirjoittanut myös oppikirjoja ja Raamatun [[Kommentaari|kommentaareja]]. "Liberaaliteologin" maineesta hän ei täysin päässyt.<ref name="nm3" />
▲Kaila kirjoitti useita kirjoja [[
Erkki Kailalle poliitikkona oli ominaista maltillisuus, vapaamielisyys ja asiallisuus. Hän oli maltillinen [[Kielipolitiikka|kielipolitiikassaan]] ja vapaamielinen [[Uskonnonvapauslaki|uskonnonvapauslain]] aikaansaamisessa. Maltillisuutensa vuoksi hän nautti äänestäjien luottamusta ja valittiin yhä uudestaan kansanedustajaksi.<ref name="nm3" />
==Tuotantoa==
| |||