Ero sivun ”Ilmansuunta” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 29:
Suomessa on ollut ilmansuunnille, väli-ilmansuunnille ja jopa väli-väli- ilmansuunnille eri alueilla ja eri murteissa lukuisia muitakin nimityksiä, mutta yleiseen käyttöön ovat jääneet vain yhdet niistä. Ilmansuunnat on myös toisinaan entisaikaan määritetty eri tavalla, kuin auringon kierron ja vuorokaudenajan mukaan, ja tällöin ne eivät ole välttämättä vastanneet varsinaisia ilmansuuntia. Esimerkiksi laajoilla alueilla Savossa on varsinaisten "ilmaan" sidottujen ilmansuuntien sijaan on käytetty maastonmuotoihin sidottuja ilmansuuntia, kuten [[Halkietelä|''halkietelä'']] ja ''maapohjoinen''. Ilmansuuntia on myös määritetty suurten vesistöjen mukaan. [[Sakkola|Sakkolassa]] ''kohtimeri'' on tarkoittanut itää, koska siellä päin on [[Laatokka]], ja ''kohtimaa'' taas päinvastaista eli länttä. Suomen etelärannikolla ''meri'' on paikoin tarkoittanut etelää, koska siellä päin on Itämeri. Keski-Pohjanmaalla, missä merenranta on koillisessa, ''vesietelä'' on tarkoittanut lounasta ja ''maatelä'' kaakkoa.
Ilmansuuntia on muutenkin katsottu ja nimetty luonnosta löytyvien merkkien perusteella. Esimerkiksi pohjoinen on voitu määrittää sen perusteella, millä puolella puunrunkoa kasvaa paksuin kaarna, jolloin siitä suunnasta on voitu käyttää nimeä <nowiki>''kaarnapohjoinen''</nowiki> tai yksinkertaisesti "kaarna". Jotakuinkin lounaassa, etelässä tai kaakossa olevia suuntia on kutsuttu usein nimityksillä, jotka viittaavat muuttolintuihin tai niiden muuton suuntaan, kuten ''linnunnokka'' ja ''lintu''. Myös ''kaakko'' liittynee lintujen muuttoon, ja linnunnimeen ''kaakkuri''.
Ilmansuuntien nimitykset ovat voineet kuvata myös [[Maailmanpuu|maailmanpuuta]] siten, että etelää on kutsuttu ''latvapäiväksi'', ja pohjoista taas ''tyvipäiväksi''. Pohjoisessahan aurinko on matalimmillaan, eli tavallaan maailmanpuun tyvellä, ja etelässä korkeimmalla, eli maailmanpuun latvassa.
| |||