Ero sivun ”Harmaa talous” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Katso myös: Verohelvetti |
Lisännyt tiedot viranomaisten yhteisestä sivustosta harmaa-talous-rikollisuus.fi sekä Harmaan talouden selvitysyksikön toiminnasta |
||
Rivi 29:
==Suomi==
Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaan osallistuu Suomessa useita viranomaisia, joilla on aiheesta paljon havaintoja ja tietoa lakisääteisten tehtäviensä puitteissa. Viranomaisten yhteistyöllä ylläpidettävä verkkosivusto [https://www.vero.fi/harmaa-talous-rikollisuus/ www.harmaa-talous-rikollisuus.fi] kokoaa harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaan liittyvän julkisen materiaalin yhteen. Sivusto on tarkoitettu niin suurelle yleisölle, poliittisille päättäjille ja viranomaisille kuin myös tieteentekijöille.
Sivustolta löytyy ajankohtaista tietoa harmaan talouden ja talousrikollisuuden ilmiöistä, niiden laajuudesta ja torjunnasta. Lisäksi sivusto antaa yrityksille ja kansalaisille tietoa siitä, miten toimia oikein ja suojautua harmaan talouden ja talousrikollisuuden aiheuttamilta haitoilta. Ajankohtaisia ilmiöitä kuvataan yhdistelemällä useamman eri viranomaisen havaintoja. Tarkoituksena on osoittaa, että harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunta kuuluu kaikille: viranomaisille, yrityksille ja kansalaisille. Sivusto toimii myös viranomaisten ja poliittisten päättäjien päätöksenteon tukena. Tietoa löytyy uusista ilmiöistä, kuten alustataloudesta ja virtuaalivaluutoista, mutta myös perinteisimmistä harmaan talouden muodoista, kuten pimeästä työstä ja korruptiosta.
Verkkosivuston toteutushanke on osa vuosille 2016–2020 vahvistettua kansallisen harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan strategian toimenpideohjelmaa. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://intermin.fi/documents/1410869/3723676/Harmaan+talouden+torjuntaohjelma+vuosille+2016-2020/5babe37d-5044-4b8f-8f10-818640590d60|nimeke=Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan
toimenpideohjelma vuosille 2016–2020|tekijä=Sisäministeriö|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=}}</ref> Sisällöstä vastaa toimituskunta, joka koostuu keskeisistä harmaan talouden torjuntaan osallistuvista viranomaisista ja ministeriöistä. Sivuston ylläpitoon osallistuvat sisäministeriö, valtiovarainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, oikeusministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, Verohallinto, Poliisi, Tulli, Valtakunnanvoudinvirasto, Konkurssiasiamiehentoimisto, Aluehallintovirasto, Eläketurvakeskus, Työttömyysvakuutusrahasto, Tapaturmavakuutuskeskus, Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Valvira, Evira, ELY, Trafi ja Valtakunnansyyttäjänvirasto. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.vero.fi/tietoa-verohallinnosta/media/lehdist%C3%B6tiedotteet/2018/kokonaiskuva-harmaasta-taloudesta-ja-talousrikollisuudesta-l%C3%B6ytyy-nyt-yhdelt%C3%A4-verkkosivulta/|nimeke=Kokonaiskuva harmaasta taloudesta ja talousrikollisuudesta löytyy nyt yhdeltä verkkosivulta|julkaisu=Verohallinto|viitattu=2018-09-11|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
=== Harmaan talouden selvitysyksikkö ===
Verohallintoon perustettiin vuonna 2011 Harmaan talouden selvitysyksikkö (HTSY), joka jatkaa Viranomaisyhteistyön kehittämisprojekti Virke:n toimintaa. Harmaan talouden selvitysyksikkö toimii [https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101207 Laki Harmaan talouden selvitysyksiköstä] (21.12.2010/1207) mukaan, jossa yksikön tehtäväksi on määritelty 1) edistää harmaan talouden torjuntaa tuottamalla ja jakamalla tietoa harmaasta taloudesta ja sen torjunnasta, sekä 2) laatia viranomaiselle velvoitteidenhoitoselvityksiä organisaatioista ja organisaatiohenkilöistä 6 §:ssä säädettyihin käyttötarkoituksiin. <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101207|nimeke=FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: Laki Harmaan talouden selvitysyksiköstä 1207/2010|tekijä=Edita Publishing Oy|julkaisu=www.finlex.fi|viitattu=2018-09-11|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
Laki takaa yksikölle ainutlaatuisen laajat tiedonsaantioikeudet. Selvityksissä voidaan esimerkiksi kerätä ja yhdistellä salassa pidettäviä viranomaistietoja, luokitella asiakkaita tai asiakasjoukkoja. Lisäksi selvitysyksikkö laatii julkisia ilmiöselvityksiä, joissa kuvataan harmaan talouden ilmiöitä ja harmaan talouden torjuntaa sekä näiden vaikutuksia yleisellä tasolla. Yksikkö on siis palveluorganisaatio, joka tiedonsaantioikeuksiensa puitteissa tuottaa palveluja muille viranomaisille toimenpiteiden tueksi. Näin harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntatoimenpiteet saadaan kohdennettua riskiperusteisesti tietyille kohdejoukoille, eikä oikein toimivia yrityksiä tai kansalaisia tarvitse häiritä turhaan. Lisäksi yksikkö tuottaa tutkimustietoa harmaan talouden ilmiöistä ja antaa lausuntoja lakiehdotuksiin.
=== Arvioita kustannuksista ===
Vuosituhannen vaihteen jälkeen harmaasta taloudesta ja talousrikollisuudesta on tullut kiinteä osa järjestäytyneen rikollisuuden toimintaa Suomessa. Rikollisryhmien yritystoimintaan liittyy tulojen salaamista, pimeinä maksettuja palkkoja, kuittikauppaa ja tilauspetoksia.<ref name="rkp">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.poliisi.fi/poliisi/krp/home.nsf/files/KRP_vuosikert2005_suomi/$file/KRP_vuosikert2005_suomi.pdf | Nimeke = KRP vuosikertomus 2005| Tekijä = | Tiedostomuoto = pdf| Selite =s. 8, 12, 13 | Julkaisu = |Ajankohta =2006 | Julkaisija = Keskusrikospoliisi KRP| Viitattu =26.10.2007}}</ref> Veropetoksista annettiin vuonna 2006 yhteensä 429 tuomiota, näistä ehdottomia vankeusrangaistuksia kahdeksan kappaletta.<ref name="kuittikauppa">Kuittikauppa rehottaa yhä rakennusalalla, Helsingin Sanomat 22.10.2007, osa A, s.3, [http://www.hs.fi/arkisto/artikkeli/Kuittikauppa+rehottaa++yhä+rakennusalalla/HS20071022SI4ET01406 HS Arkisto (maksullinen)]</ref>.
Viranomaisyhteistyön kehittämisprojektin Virken selvityksen mukaan rakennusalan harmaa talous lisääntyi pitkin vuotta 2007, ja Suomen valtio menetti 300 miljoonaa euroa verotuloina puhtaasti pimeän työn vuoksi. Joka kymmenes rakennusmies teki töitä pimeästi mikä tarkoitti yhteensä yli 15 000:ta miestyövuotta vuonna 2007.<ref>[http://www./uutiset/talous/oikea/id108887.html Pimeästä rakennustyöstä 300 miljoonan menetys] YLE 29.11.2008 {{deadlink}}</ref>
Talousrikollisuus ja harmaa talous ovat jatkuvasti laajenevia ja rikoksentekomuotojaan muuttavia rikollisuuden aloja. Suomessa piilo- ja peiterikollisuutta on paljastunut useilta eri toimialoilta. Rakennus- ja ravintolatoimintaan liittyvinä alan yritysten aliurakoinnin ja kuittikaupan sekä niiden käyttämien ulkomaisten työntekijöiden ja yritysten hyväksikäyttäminen ovat olleet tyypillisiä harmaan talouden toimintatapamuotoja. Selviä viitteitä ammattimaisesta talousrikollisuudesta on saatu myös puukauppaan, metsätilakauppaan, ulkomaankauppaan, huumekauppaan, hyväntekeväisyyskeräyksiin, telemarkkinointiin, tiede- ja tutkimustoimintaan, arvopaperikauppaan sekä tietotekniikkarikollisuuteen liittyvistä väärinkäytöksistä. Arvopaperimarkkinoihin ja ATK-ympäristöihin liittyvät rikokset ovat talousrikostutkijoita työllistäviä uusia rikoslajeja, joita ei aiemmin ollut tutkittavana lainkaan.
| |||