Ero sivun ”Tuntematon sotilas” versioiden välillä

Oikeustieteen tohtori [[Jukka Lindstedt]]in mukaan syksyn 1941 aikana lisääntynyt sotilaskarkuruus ja tottelemattomuus – esimerkiksi 216 joukkokieltäytymisestä määrättyä kuritushuonetuomiota [[Jalkaväkirykmentti 29 (jatkosota)|Jalkaväkirykmentti 29:ssä]] aikaisemmin syksyllä – oli alkanut huolestuttaa korkeinta upseeristoa, jonka mitta oli nyt täyttynyt. Virallisen ilmoituksen mukaan teloituksilla oli ”erittäin terveellinen vaikutus kuriin”, eikä karkuruutta tai niskoittelua enää sen jälkeen esiintynyt. Päätökseen pettyneen Linnan mielestä sen vaikutus sotilaiden mielialaan oli päinvastainen. [[Jaakko Syrjä]]n mukaan ”tämä oli täysin uusi ajatus miehille, jotka olivat ehkä purnanneet nälkää, levon puutetta ja tyhmää tai väärää käskyä vastaan, mutta olivat silti taistelleet tosissaan ja olleet maansa puolesta motivoituneita”. Tapauksen aiheuttama järkytys kuvastuu sittemmin monessa kohdin romaania.<ref name=syrja>Syrjä 2004, s. 87−88.</ref><ref name="Malmberg"/>

 

''Tuntematon sotilas'' ravisteli melko voimakkaasti ilmestymisajankohtansa suomalaista kulttuuri-ilmapiiriä. Väinö Linna itse piti teostaan vastavetona sivistyneistön [[Johan Ludvig Runeberg|runebergiläiselle]] näkemykselle Suomen kansasta. Teoksen vastaanotto oli kaksijakoinen: mun muassa ylemmän upseeriston mielestä sen katsottiin antavan virheellisen kuvan lähihistoriasta, kun taas sen suosio laajan yleisön keskuudessa osoitti koristelemattoman [[realismi]]n saavuttavan vastakaikua.<ref>Zetterberg, Seppo (toim.): ''Suomen historian pikkujättiläinen'', s. 867–868. Helsinki: WSOY, 1987. ISBN 951-0-14253-0</ref> Rintamasotilaina itse palvelleet lukijat ottivat Linnan romaanin vastaan hyvänä sotakirjana, joka heijasti autenttisesti todellisten rintamamiesten ajatuksia ja sanoja. <ref>Hiltunen, Jari Olavi:

[https://archive.org/details/20170604VinnLinnanTuntematonSotilas Tuntemattoman sotilaan synty, sisältö ja vastaanotto]. Archive.org 4.6.2017. Viitattu 15.6.2017. </ref>