Ero sivun ”Maalaji” versioiden välillä

Kivennäismaalajit ovat syntyneet kallioperästä irronneesta ja hienontuneesta kiviaineksesta. Suomessa ja muilla mannerjäätikön aikoinaan peittämillä alueilla tämä on pääosin tapahtunut jäätikön ja sen sulamisen vaikutuksesta. Kivennäismaalajit voidaan edelleen jakaa ''lajittumattomiin'' [[moreenit|moreeneihin]] sekä ''lajittuneisiin'' maalajeihin. Lajittuneessa maalajissa on vallitsevana yksi tai kaksi maalajitetta. Kivennäismaalajit voidaan myös jaotella ''kitkamaalajeihin'', joiden rakeita pitää koossa rakeiden välinen [[kitka]] (esim. sora ja hiekka) ja ''koheesiomaalajeihin'', joiden rakeita koossapitävänä voimana on sekä kitka että [[koheesio]]. Kivennäismaalajien luokittelu maataloudessa (agrogeologinen luokittelu) perustuu maa-aineksen raekokoon. Suomessa maalajien luokittelun pohjana käytetään [[Albert Atterberg]]in 1900-luvun alussa kehittämää raekokoluokitusta. <ref name="aaltonen">V.T. Aaltonen et al.: Maaperäsanaston ja maalajien luokituksen tarkistus v. 1949. Maataloustieteellinen aikakauskirja 21 (1949):37–66.</ref> Eri raekokoja vastaavat maalajitteet on esitelty kohdassa [[maalajite]]. on homo