Ero sivun ”Keskustaajama” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 8:
Muutamissa tapauksissa kunnan keskustaajama on eriniminen kuin itse kunta. Esimerkiksi [[Inari]]n kunnan keskustaajama ei ole [[Inari (kylä)|Inarin kirkonkylä]], vaan [[Ivalo]]. [[Enontekiö]]llä kuntakeskus sijaitsee kyllä kirkonkylässä, mutta kirkonkylä ei ole nimeltään Enontekiö, vaan [[Hetta]]. Yhteensä 50 Manner-Suomen kunnassa keskuspaikka on eriniminen kuin itse kunta (Ahvenanmaalla useimpien kuntien hallintokeskus on eriniminen).
Vuosien mittaan keskustaajama saattaa kasvaa yhteen sen lähistöllä sijaitsevien taajamien tai jopa toisten kuntien keskustaajamien kanssa. Suomessa esimerkiksi [[Helsinki|Helsingin]], [[Tampere]]en ja [[Turku|Turun]] kaupunkien keskustaajamat ulottuvat kuntarajojen yli useaan naapurikuntaan. Samoin [[Jyväskylä]]n kaupungin keskustaajama ja silloisen [[Jyväskylän maalaiskunta|Jyväskylän maalaiskunnan]] keskustaajama [[Vaajakoski]] kasvoivat yhteen vuonna 1980. Tällaisissa tapauksissa voi seudun tai maakunnan keskuskunnan keskustaajaman sisään jäädä myös saman kaupunkiseudun muiden kuntien hallinnollisia keskuksia. [[Helsingin keskustaajama]]ssa on kaikkiaan kahdeksan, [[Turun keskustaajama]]ssa seitsemän, [[Tampereen keskustaajama]]ssa kuuden, [[Porin keskustaajama]]ssa neljän, [[Forssan keskustaajama]]ssa kolmen sekä [[Kemin keskustaajama|Kemin]], [[Lahden keskustaajama|Lahden]], [[Maarianhaminan keskustaajama|Maarianhaminan]], [[Oulun keskustaajama|Oulun]] ja [[Vaasan keskustaajama|Vaasan]] keskustaajamissa (kuten myös [[Ilmajoki-Kurikka|Ilmajoki-Kurikan]] taajamassa ja [[Kaustisen kirkonkylä]]ssä) kahden kunnan keskukset. Suomen pienin nykyisen kunnan keskustaajama on [[Pyhäranta|Pyhärannan]] kirkonkylä eli [[Rohdainen (Pyhäranta)|Rohdainen]]. [[Pöytyä]]llä on ollut vuoden 2005 [[Karinainen|Karinaisten]] kuntaliitoksesta lähtien kaksi keskustaajamaa: [[Kyrö (Pöytyä)|Kyrö]] ja [[Riihikoski]].
Toinen nimitys kunnan hallintokeskukselle on ''kuntakeskus'', koska kunnan hallintokeskuksen ei tarvitse välttämättä olla taajama (toisin kuin Ruotsissa, jossa jokaisessa kunnassa on vähintään yksi taajama). Kuntakeskuksessa sijaitsee [[kunnantalo]], [[terveyskeskus]] ja vaihteleva määrä yksityisiä palveluita. Kaikissa Suomen kunnissa on kuntakeskus, mutta muutamissa kunnissa (useat [[Ahvenanmaa]]n kunnat sekä Manner-Suomessa [[Luhanka]]) ei kuitenkaan ole lainkaan tilastollisia vähintään 200 asukkaan taajamia. Tällöin kuntakeskuksena voi toimia [[kylä]] tai jokin muu paikka. Ennen [[vuoden 1865 kunnallisasetus]]ta [[pitäjä]]t vastasivat sekä hengellisistä että maallisista tehtävistä, jolloin kuntien hallintopaikkana toimi [[kirkonkylä]]. Liikenneyhteyksissä tapahtuneen kehityksen ja muuttoliikkeiden myötä eräissä kunnissa kuntakeskukseksi on muodostunut jokin muu paikka kuin kirkonkylä, esimerkiksi radanvarsikunnissa asemakylä.
| |||