Versio 24. elokuuta 2018 kello 21.58 muokkaa PtG (keskustelu \| muokkaukset) välityslautakunnan jäsenet, seulojat, ylläpitäjät 100 294 muokkausta p kh + w ← Vanhempi muutos		Versio 4. syyskuuta 2018 kello 14.15 muokkaa kumoa Lentokonefani (keskustelu \| muokkaukset) välityslautakunnan jäsenet, byrokraatit, seulojat, käyttöliittymän ylläpitäjät, ylläpitäjät 46 981 muokkausta kh, molemmille Sonny Boy Williamsoneille suora linkki Merkkaus: Visuaalinen muokkaus Uudempi muutos →
Rivi 40: Bassohuuliharppua soitetaan ainoastaan puhaltamalla. Sen äänet on sijoitettu kahteen päällekkäiseen runkoon, ja sävelkorkeuden tuottaa kaksi samanaikaisesti soivaa kieltä. Soittimessa on tyypillinen resonanssi, joka syntyy oktaavin välein viritetyistä parikielistä. Korva kuulee soivana sävelkorkeutena alemman kielen tuottaman korkeuden.<ref name="etno" /> Huuliharpun rakenne on pysynyt samanlaisena 1850-luvun puolivälistä 2000-luvulle joitain laatuun vaikuttavia parannuksia lukuun ottamatta. Uudenlaisia harppuja tuodaan kuitenkin silloin tällöin markkinoille: esimerkiksi 1980-luvulla julkaistiin puhallettava huuliharppusyntetisaattori Millioniser ja 2000-luvun ~~alkuvuosikymmenenä~~alkuvuosikymmenellä Hohnerin XB-40, jonka jokaista nuottia voi taivuttaa alaspäin ja kaikki kromaattisen asteikon sävelet voidaan saavuttaa tavallisella taivutustekniikalla. Myös perinteinen Richter-viritys on saanut kilpailijoita.<ref>Jokelin 2013, s. 145–147.</ref> ==Soittaminen== Rivi 74: 1900-luvun alussa huuliharpusta tuli rytminen melodiasoitin. Mustat soittajat keksivät taivutusominaisuuden, jonka avulla soittimesta opittiin saamaan ulvovia ja itkeviä ääniä. Soitinta alettiin soittaa kvinttiä ylempää kuin normaalisti, ja perussäveleksi vakiintui 2-reiän imunuotti. Näin pystyttiin soittamaan vaivattomasti [[blues]]ille ja muulle afroamerikkalaiselle kansanmusiikille tunnusomaisia asteikoita ja bluessoinnut I-IV-V. Huuliharppu oli jo löytänyt vakiintuneen sointinsa, kun bluesmusiikkia alettiin äänittää kaupalliseen levitykseen 1920-luvulla.<ref>Jokelin 2013, s. 46–52.</ref> Tunnettuja blues-huuliharpisteja ovat esimerkiksi [[Little Walter]], [[Sonny Boy Williamson I]], ~~(kaksi~~[[Sonny ~~samannimistä)~~Boy Williamson II]], [[Junior Wells]], [[Charlie Musselwhite]], [[James Cotton]], [[Jimmy Reed]], [[Sonny Terry]] ja [[Big Walter Horton]].<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = https://www.last.fm/tag/harmonica+blues/artists \| Nimeke = Harmonica Blues Artists \| Tekijä = \| Ajankohta = \| Julkaisija = Last.fm \| Viitattu = 22.8.2018 }}</ref> === Huuliharppu muussa musiikissa === Huuliharpusta tuli bluesin lisäksi myös [[jug band]]ien ja [[skiffle]]-musiikin vakiosoitin.<ref>Jokelin 2013, s. 56–58.</ref> Suuret huuliharppuorkesterit yleistyivät Yhdysvalloissa 1930-luvulla [[vaudeville]]n kultaisella vuosikymmenellä.<ref>Jokelin 2013, s. 74–75.</ref> Kromaattinen huuliharppu alkoi yleistyä samoihin aikoihin, ja sen historia populaarimusiikissa ja [[jazz]]issa ~~erkaantui~~erkani ennen pitkää diatonisen bluesharpun historiasta.<ref>Jokelin 2013, s. 76–78.</ref> Diatoninen blueshuuliharppu ei lopulta enää soveltunut kehittyneen jazzin melodiakulkujen soittamiseen, sillä siinä ei ollut riittävästi nuotteja. Blueshuuliharpusta tuli käyttökelpoinen jazzissa vasta, kun ylitaivutusnuotit löydettiin 1960–1970-luvuilla ja soittimella voitiin sen jälkeen soittaa kaikki kromaattiset nuotit. Ylitaivutusten tärkeimpänä kehittäjänä ja joskus jopa löytäjänä pidetään yhdysvaltalaista [[Howard Levy]]ä. Häntä ennenkin jotkut huuliharpistit olivat tosin käyttäneet tekniikkaa ainakin satunnaisesti. Ylitaivutusten onnistuminen täydellisesti vaatii usein soittimen kustomointia, ja 2000-luvulla onkin syntynyt kokonainen huuliharppumekaanikoiden ammattiryhmä.<ref>Jokelin 2013, s. 120–127.</ref> [[Rock]]-musiikissa, varsinkin folk-vaikutteisessa rockissa, huuliharppua käytetään myös silloin tällöin. [[Bob Dylan]] ja [[Neil Young]] ovat soittaneet huuliharppua säännöllisesti, ja myös esimerkiksi [[Stevie Wonder]], [[Tom Petty]], [[Bruce Springsteen]], [[Ozzy Osbourne]], [[Steven Tyler]] ja [[John Lennon]] ovat soittaneet huuliharppua joillain tunnetuilla kappaleillaan.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = https://rocknuts.net/2016/07/28/top-25-best-harmonica-rock-songs-of-all-time/ \| Nimeke = Top 25 Best Harmonica Rock Songs of All Time \| Tekijä = Fred Marion \| Ajankohta = 28.7.2018 \| Julkaisu = \| Viitattu = 21.8.2018 }}</ref> Suomalaisista artisteista huuliharppua ovat käyttäneet monissa kappaleissaan esimerkiksi [[Michael Monroe]] ja [[Anssi Kela]].<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = https://www.tamperelainen.fi/artikkeli/603860-keikka-arvio-michael-monroe-ei-vanhene-koskaan \| Nimeke = Keikka-arvio: Michael Monroe ei vanhene koskaan! \| Tekijä = \| Ajankohta = 29.1.2018 \| Julkaisu = Tamperelainen \| Viitattu = 21.8.2018 }}</ref><ref>{{Verkkoviite \| Osoite = https://www.soundi.fi/uutiset/anssi-kelakin-joutui-uutta-albumia-tehdessaan-pohtimaan-onko-levyjen-tekemisessa-enaa-mitaan-jarkea/ \| Nimeke = Anssi Kelakin joutui uutta albumia työstäessään pohtimaan, onko levyjen tekemisessä enää mitään järkeä \| Tekijä = Timo Isoaho \| Ajankohta = 25.4.2018 \| Julkaisu = Soundi \| Viitattu = 21.8.2018 }}</ref> Jazzin piirissä tunnettu huuliharpisti oli belgialainen [[Toots Thielemans]].<ref>Jokelin 2013, s. 86.</ref>

Ero sivun ”Huuliharppu” versioiden välillä